Lue keskustelun säännöt.
Miksei kukaan varoittanut, että raskaus tuhoaa terveyden? Enkä nyt puhu repeämistä
14.02.2020 |
Koska repeämistä varoitetaan ja tiesin, että niistä saattaa jäädä loppuelämäksi tiettyjä ongelmia. Mutta kukaan ei varoittanut (siis edes raskausoppaissa eikä vastaavissa varoitettu), että voi tulla muutakin. Päivittäinen jatkuva selkäkipu vatsalihasten erkauman takia, ja lääkäri sanoi, että erkauma on sellainen, että sen voi korjata vain kirurgisesti eikä leikkausta tehdä ennen kuin lapsiluku on täynnä. Karpaalitunnelisyndrooma molemmissa käsissä, ja sen vuoksi päivittäinen kipu ja puutuneisuus ja nekin voi korjata vain kirurgisesti. Ja noudatin kaikkia raskausajan ohjeita, olin normaalipainoinen ja hyväkuntoinen ennen raskautta.
Kommentit (322)
Olen tiedostanut olevani itse onnekas mutta olen ihan samaa mieltä siitä että aiheesta voisi olla enemmän tietoa yleisellä tasolla (ei ehkä listata kaikkea mahdollista, mutta olla mainittu että raskaus aiheuttaa suuria hormonaalisia muutoksia kehoon ja joskus siitä voi jäädä pysyvääkin muutosta/vaivaa). Itse tiedän että suvussa on taipumusta reuma-sairauksiin ja tiesin muista syistä että raskauskin voi sen puhkeamisen aiheuttaa. Itselleni ei onneksi ainakaan ensimmäisen kohdalla käynyt niin..
HUS:n vauvamatkalla-sivustoahan suurin osa odottavista taitaa lukea, ehkä ap voisit laittaa suoraan sinne palautetta että lisäisivät aiheesta jonkin pätkän?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Harvat naiset kertovat muille raskauden aiheuttamista ongelmista. Laskeumat, virtsankarkailu ja muut ongelmat eivät näy ulospäin ja niitä hävetään.
Olin jo 30v alkaessani odottaa esikoistani ja useilla ystävilläni oli jo lapsia, useampikin mutta silti tuli yllätyksenä
- Alapäässä hirveä kutina ja polte kuin hiivatulehdus ja pissatulehdus yhdessä vaikka labrat olivat puhtaat. Kuulemma täysin normaalia ja vaaratonta.
- Hampaiden juiliminen sekä reikiintyminen. Kuulemma täysin normaali ilmiö tuokin.
- Ruusufinni jonka piti parantua vimeistään imetyksen loputtua. Ei parantunut.
- Synnytyksen jälkeinen virtsankarkailu johon ei auttanut mikään jumppa. Nykyään pitää aivastaa jalat ristissä.
No selvähän se on, ettei se kroppaa ainakaan paranna. Melkoinen rääkki kropalle, toiset selviytyy paremmin, toiset huonommin mutta ei se hyvää kellekään tee.
Mutta onhan se kuitenkin pieni hinta lapsesta. Toivottavasti.
Onko raskaudesta ja äitiydestä olemassa jotain luotettavaa ja faktapohjaista kirjallisuutta? Ihan näin muutenkin kiinnostaa, kun mulla ei ole hajuakaan mikä kaikki muuten normaali toiminta on raskaana kiellettyä tai miten raskaus täytyy ottaa huomioon ruokavaliossa. Lisäksi en tunne yhtäkään ihmistä, jolla olisi pikkulapsi. Ei ole kokemuksia pikkosiskoista yms., joten vauvan hoito on mulle täysi mysteeri. Olis kiva tietää nää asiat, kun on kuitenkin lisääntyminen haaveissa viiden vuoden sisällä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onko raskaudesta ja äitiydestä olemassa jotain luotettavaa ja faktapohjaista kirjallisuutta? Ihan näin muutenkin kiinnostaa, kun mulla ei ole hajuakaan mikä kaikki muuten normaali toiminta on raskaana kiellettyä tai miten raskaus täytyy ottaa huomioon ruokavaliossa. Lisäksi en tunne yhtäkään ihmistä, jolla olisi pikkulapsi. Ei ole kokemuksia pikkosiskoista yms., joten vauvan hoito on mulle täysi mysteeri. Olis kiva tietää nää asiat, kun on kuitenkin lisääntyminen haaveissa viiden vuoden sisällä.
Naistalo.fi (terveyskylän palvelu), siellä on odotuksesta ja synnytyksestä jne tietoa. Myös HUS vauvamatkalla on muutakin, siellä linkki myös tuonne, voi googlata.
on se joku vastuu raskautujallakin, pitää itse vähän vaivautua ottamaan selvää eikä olla vain jalustalla että muut huolehtii ja hoitaa.
Kyllä nuo lukee miljoonassa paikassa selkeesti että mitä riskejä raskaus tuo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaa a.. ei mulle kyllä jäänyt mitään merkkejä lapsista, paitsi tissit ovat vähän pienemmät nykyään.. olen tosin laihempikin kuin ennen lapsia. Suurimmalle osalle ei varmaan jää mitään.
No hyvä sinulle. Mutta tämä aloitus ei edes koskenut ulkonäköä (paino, tissit tms) vaan ihan ihmisen terveyttä ja toimintakykyä. Ap
Juu, sen takia niistä ei varmaan pelotella ihmisiä kun suurimmalle osalle ei jää mitään.
Asiallisen faktatiedon kertominen ei ole pelottelua. Olisin halunnut ennakkoon tietää, jos on esim. niin, että 10 % saa pahan erkauman.
Jos vaikka 70 % naisille ei jää raskaudesta mitään, niin se on toki hienoa, mutta se, että 30 % saa elinikäisen tai laajaa leikkaushoitoa vaativan terveysongelman tai elinikäiset kivut, niin olisi asiallista kertoa. Vaikka tuollonkin on niin, että "suurin osa" ei saa mitään. Ap
Voi kauheaa! Tieteen pitäisi keskittyä valmistamaan lapsia jossain keinokohdussa koeputkihedelmöityksen jälkeen. Seksikään ei nykyään maistu nuorille, joten ovat ihan tarpeettomat elimet.
Voisiko joku selittää minulle, että miksi kommenttini saa näin ilkeitä vastauksia?
Ap
Koska syytät muita siitä mitä sulle tapahtui.
Ei tuollaisia kaikkia voi mitenkään tietää etukäteen!
Vaikka kaikki on ihan ok, niin aina voi tapahtua vaikka mitä.
Ihan kuin ihmisiltä olisi kadonnut taju siitä, että elämä on arvaamatonta ja ihmiskeho on hauras.
Jokainen päivä, jonka saa elää suht hyvinvoivana ja rauhassa on kiitoksen arvoinen.Ketä minä muka syytän?
En minä ole syyttänyt ketään. Vaan harmitellut vain sitä, että näistä asioista ei puhuta juurikaan julkisesti.
Ap
Kirjoitit ihan ekaksi, että miksei kukaan kertonut, että synnytys vie terveyden. Eikö toi ole syytös?
No ei kai semmosta voi kertoa jos ei terveys ole mennyt. Se on sun subjektiivinen kokemuksesi. Useimmilla ei mene terveys. Vaivoja voi tulla muttei sentään koko terveys mene.
Eikä ole mennyt sullakaan. Liioittelet rankasti.
Ei ap tai kukaan muukaan ole vaatinut sua tai jotain muuta vauvapalstalaista näistä asioista kertomaan! Ihmettelyhän koski sitä, ettei näistä kerrota esim. neuvolassa tai raskautta käsittelevässä tietokirjallisuudessa. Niin että ihan turha loukkaantua "syyttelystä".
Kunpa olisin tiennyt, että raskauden ja synnytyksen jälkeen voi laueta kroonisia autoimmuunisairauksia. Lisäksi jo sairastetut autoimmuunisairaudet voivat pahentua alkuraskaudessa ja imetyksen lopettamisen jälkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa treenata niitä lihaksia sekä ennen raskautta, raskauden aikana että raskauden jälkeenkin. Etenkin raskauden jälkeen tehtävä fyysinen työ oman kropan ylläpitoa varten on erittäin tärkeä vaihe ja tätä monesti laiminlyödään milloin minkäkin tekosyyn varjolla! Hyvässä kunnossa oleva äiti on myös jaksavampi vanhempi eikä arkikaan tunnu silloin niin kuormittavalta. Vatsalihasten erkauma saadaan ainakin osittain kurottua umpeen ilman leikkaustakin, mutta siihen pitää käyttää aikaa ja nähdä vaivaa, eli treenata keskivartaloa ja vatsalihaksia. Onhan se nyt selvä, että lapsen saaminen aiheuttaa muutoksia kehossa eikä niiltä todennäköisesti välty yksikään lapsen maailmaan saattanut. Kehon huolto on avain toimivaan arkeen!
Vatsalihaksia ei saa treenata raskausaikana. Ainoastaan poikittaista vatsalihasta saa.
Lähde?
Häh, mikä helkkarin "lähde"? Kyllä tää on ihan yleistä tietoa, jota jaetaan. Etsi itse lähde, jos kiinnostaa. Omassa liikuntaharrastuksessani olen kuullut tämän personal trainerilta ja fysioterapeutilta. Riittääkö tämä?
Joo, nää on pahoja. Kuulin kummin kaimalta varmaa tietoa ja levitän sitä nyt kaikille varmana tietona, jos joku erehtyy kysymään aiheesta.
Vierailija kirjoitti:
Kunpa olisin tiennyt, että raskauden ja synnytyksen jälkeen voi laueta kroonisia autoimmuunisairauksia. Lisäksi jo sairastetut autoimmuunisairaudet voivat pahentua alkuraskaudessa ja imetyksen lopettamisen jälkeen.
Tämä. Olen lukenut myös, että raskaus ja synnytys vaikuttavat immuunijärjestelmään ja voivat saada aikaan aikaisemmin sairastettujen virusten uudellen puhkeamista. Ilmeisesti mononukleoosi on yksi tällainen, jos sen on sairastanut aikaisemmin. Olisi kiva myös tietää, kuinka moni tulee helpommin kipeäksi synnyttämisen jälkeen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kurjaa, että ap:lle kävi kuten kävi, mutta en nyt oikein ymmärrä, mitä tässä pitäisi tehdä? Jakaa jo yläkoulussa jokaiselle tytölle satasivuinen pumaska, jossa lukee kaikki mahdolliset ja lähes mahdottomat riskit? Elämässä nyt vaan on riskejä, joka asiassa. Siinäkin kai on jotkut terveydelliset riskinsä, jos ei tee lapsia. Ja kuoleman riski vieläpä toteutuu jossain vaiheessa väistämättä. Omat lapseni ovat jo teinejä ja esikoista odottaessani luin jotain 90-luvunkin vauvalehtiä. Sitten kun kuopus syntyi v. 2007, olin ihan järkyttynyt sen aikaisista lehdistä (enkä todellakaan edes tiedä, mitä ne ovat nykyisin). Ja onneksi ei ollut mitään näitä vauvapalstoja! Toki on hyvä, että nykyisin voi puhua vaikkapa juuri näistä synnytysvammoista, mutta minusta on liikaa jäänyt pimentoon se, että lapset ovat ILO; ilo, josta usein saa maksaa vammoina, univaikeuksina ja ties minä, mutta joka tapauksessa niin iso ilo, että se kaikki kannattaa. Ennen niissä lehdissä hehkutettiin äitiyden onnea ja minusta se on ihan oikein! Voihan siinä ohessa kertoa vaikeuksistakin, tietysti, mutta nykyisin tuntuu kuin koko vanhemmuus on joku iloton suoritus, ei tavallista, onnellista perhe-elämää. Ei kaikkeen voi elämässä varautua, eikä mikään taho ole velvollinen korvaamaan esim. sellaisia vammoja, joita kukaan ei olisi voinut estää. Jokainen raskaaksi haluava nainen ottaa riskin, samaten kuin tien ylittävä jalankulkija.
Vierailija kirjoitti:
mutta minusta on liikaa jäänyt pimentoon se, että lapset ovat ILO; ilo, josta usein saa maksaa vammoina, univaikeuksina ja ties minä, mutta joka tapauksessa niin iso ilo, että se kaikki kannattaa.
Jos tuo olisi totta, niin ei olisi mitään tarvetta valehdella ja pimittää asioita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jaa, kyllä mä vaan tiedän, että raskaus on todella raskasta kropalle ja päälle. Paljon erilaisia ohimeneviä ja pysyviä kremppoja, vaivoja ja hankaluuksia aiheutuu sekä psyykelle että fyysiselle olemukselle. Pikkulapsiajasta ja unenpuutteesta nyt puhumattakaan.
Näistä puhutaan kyllä paljon, joten jos olet jäänyt ilman tietoa, niin aika tynnyrissä olet kyllä elänyt, ja itseäsi saat syyttää. Neuvolan tarjoamaan infoon ei kannata perustaa kaikkea tekemistään ja elämistään.
Siksi en olekaan hankkinut tai hankkimassa lapsia.
Vierailija kirjoitti:
eikä mikään taho ole velvollinen korvaamaan esim. sellaisia vammoja, joita kukaan ei olisi voinut estää.
??
Minkä takia esim. onnettomuuksiin joutuneet hoidetaan? Mieti nyt vähän itsekin naisvihaasi, nyt menee aika naurettavaksi.
Ei äitiys ole mikään erityistilanne, jonka vaivoja ei korjata.
Kaikki muut vauriot korjataan, ei kukaan voi estää auto-onnettomuuksia, silti niiden vauriot korjataan.
Niinpä.
- liitoskivut jäävät kuulemma synnärille. No olen päätellyt että ovat läsnä loppuelämän tiettyyn aikaan kuusta, kun vielä 10v tuosta raskaudesta niistä kärsin. Hormonaalista kuulemma. Veivät kävelykyvyn silloin raskaudessa.
- kiireellisten sektioiden jäljiltä pysyvä alavatsan tunnottomuus ja virtsahätää en tunne. Edelleen 10v jälkeen. Ei sentään housuun lirahda mutta kellosta katsotaan kun pitää mennä pissalle
- jalkapöytä romahtanut. Ei auta jumpat, eikä kuulemma muuta voida tehdä. Mitä nyt päivittäin kipuilee ja kengät maksaa satasia, pohjalliset toisen saman.
- näkö huononi pysyvästi
Jep, mulla puhkesi reuma raskausaikana joka todettiin vasta 6 vuoden jälkeen. Selkäkipua eikä muita kipuja otettu tosissaan raskausaikana koska olin raskaana, ne ei ollut todellakaan liitoskipuja. Väsymystä ei myöskään otettu todesta koska äidin kuuluu olla väsynyt.
Vaati romahduksen lääkärissä että joku suostui edes tutkimaan. Selkärankareuma todettiinkin sain lääkkeet, kipu hellitti mutta lääkkeet ei sopineet, montaa kokeiltiin mutta kaikissa joko suvuoireet niin pahat tai sain reaktion. Joten mennään ilman lääkettä kun lääkäri ei enää keksinyt muuta. Hienoa olla sairas Suomessa.
Vierailija kirjoitti:
Kurjaa, että ap:lle kävi kuten kävi, mutta en nyt oikein ymmärrä, mitä tässä pitäisi tehdä? Jakaa jo yläkoulussa jokaiselle tytölle satasivuinen pumaska, jossa lukee kaikki mahdolliset ja lähes mahdottomat riskit? Elämässä nyt vaan on riskejä, joka asiassa. Siinäkin kai on jotkut terveydelliset riskinsä, jos ei tee lapsia. Ja kuoleman riski vieläpä toteutuu jossain vaiheessa väistämättä. Omat lapseni ovat jo teinejä ja esikoista odottaessani luin jotain 90-luvunkin vauvalehtiä. Sitten kun kuopus syntyi v. 2007, olin ihan järkyttynyt sen aikaisista lehdistä (enkä todellakaan edes tiedä, mitä ne ovat nykyisin). Ja onneksi ei ollut mitään näitä vauvapalstoja! Toki on hyvä, että nykyisin voi puhua vaikkapa juuri näistä synnytysvammoista, mutta minusta on liikaa jäänyt pimentoon se, että lapset ovat ILO; ilo, josta usein saa maksaa vammoina, univaikeuksina ja ties minä, mutta joka tapauksessa niin iso ilo, että se kaikki kannattaa. Ennen niissä lehdissä hehkutettiin äitiyden onnea ja minusta se on ihan oikein! Voihan siinä ohessa kertoa vaikeuksistakin, tietysti, mutta nykyisin tuntuu kuin koko vanhemmuus on joku iloton suoritus, ei tavallista, onnellista perhe-elämää. Ei kaikkeen voi elämässä varautua, eikä mikään taho ole velvollinen korvaamaan esim. sellaisia vammoja, joita kukaan ei olisi voinut estää. Jokainen raskaaksi haluava nainen ottaa riskin, samaten kuin tien ylittävä jalankulkija.
Samaa mieltä!
Lapset ovat valtava ilo ja lahja!
Mahdollisia komplikaatioita on niin paljon, ettei ole edes mitään järkeä pelotella nuoria naisia niillä kaikilla.
Useimmat ymmärtävät muutenkin, että jos synnytyksestä selviää hengissä ja lapsi on terve, niin siinä on jo vahvasti voiton puolella.
Miksi pilata hyvin menevä odotus peloitteluilla? Suurin osa kuitenkin selviää riittävän hyvin nykyisin.
Biologia määrittää, että naisen kohtu on se paikka jossa lapsi kasvaa ja kehittyy.
Raskaus on ihan luonnollinen asia. Moni nainen kukoistaa ulkoisesti kun on raskaana!
Se "äiti" on AIKUINEN ja TÄYSIVALTAINEN IHMINEN.
Ei mikään "äiti" ja sillä on oikeus saada tietoa, jonka avulla tehdä tietoinen päätös riskeistä, jotka se on valmis ottamaan.