Mitä huostaanotetulle tapahtuu 18 täytettyään jos viranomaiset vieraannuttaneet koko suvusta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ensinnäkin, niitä lapsia ei oteta huostaan ihan vain siksi, kun ei ole parempaakaan tekemistä, eikä niitä lapsia ehdoin tahdoin ja ihan vain ilkeyttään pyritä vieraannuttamaan vanhemmmistaan ja muusta suvusta. Päin vastoin, ne suhteet omaan sukuun pyritään kaikin keinoin säilyttämään myös sijoituksen ajan (jopa niiden pahimpien narkkareiden ja juoppojen kanssa, jotka joka kerta tuottavat lapselleen vain uuden pettymyksen). Ja ei, niitä 18 vuotta täyttäneitä ei hylätä omilleen, vaan tukitoimet jatkuvat 24-vuotiaaksi asti ja siitä nuoresta pidetään huolta niin taloudellisesti kuin henkisestikin.

Eli 24-vuotiaana nuori on sitten täysin yksin maailmassa.

Ps. Yhteiskunnan tukitoimet ei KOSKAAN korvaa yhteyttä omiin sukulaisiin. Kela ja sossu ei juhli sun kanssa iloissa eikä itke suruissa.

Hävetkää mitä teette lapsille kun ette anna pitää TODELLISTA yhteyttä sukulaisiin.

25- vuotiaaksi asti on jälkihuolto.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ensinnäkin, niitä lapsia ei oteta huostaan ihan vain siksi, kun ei ole parempaakaan tekemistä, eikä niitä lapsia ehdoin tahdoin ja ihan vain ilkeyttään pyritä vieraannuttamaan vanhemmmistaan ja muusta suvusta. Päin vastoin, ne suhteet omaan sukuun pyritään kaikin keinoin säilyttämään myös sijoituksen ajan (jopa niiden pahimpien narkkareiden ja juoppojen kanssa, jotka joka kerta tuottavat lapselleen vain uuden pettymyksen). Ja ei, niitä 18 vuotta täyttäneitä ei hylätä omilleen, vaan tukitoimet jatkuvat 24-vuotiaaksi asti ja siitä nuoresta pidetään huolta niin taloudellisesti kuin henkisestikin.

Eli 24-vuotiaana nuori on sitten täysin yksin maailmassa.

Ps. Yhteiskunnan tukitoimet ei KOSKAAN korvaa yhteyttä omiin sukulaisiin. Kela ja sossu ei juhli sun kanssa iloissa eikä itke suruissa.

Hävetkää mitä teette lapsille kun ette anna pitää TODELLISTA yhteyttä sukulaisiin.

Sitä yhteyttä pidetään niihin sukulaisiin niin paljon kuin mahdollista siojoituksen aikana ja lapsella/nuorella itselläänkin on sananvalta siihen, haluaako sukuaan tavata vai ei. 24-vuotias voi sitten ihan itse päättää, haluaako edelleen olla yhteydessä sukuunsa vai ei. Mutta ketään ei vieroiteta sijoituksen aikana, vaan siihen sukuun pidetään yhteyttä, jos vain suku itse sen sallii. Hävetä ehkä ennemminkin kannattaisi sen suvun, joka ei ole kyennyt pitämään nuoren henkisistä ja fyysisistä tarpeista huolta, vaan on jättänyt tämän tuuliajolle ja selviytymään, miten parhaaksi näkee alaikäisenä. Eli katsopa ap peiliin, sieltä se syyllinen löytyy. Ei niistä ihmisistä, jotka yrittävät auttaa sitä nuorta elämän alkuun.

Vaikka jälkihuolto loppuu 25- vuotiaana, voi tietenkin jo ennen sitä päättää kenen kanssa on tekemisissä. Huostaanotettukin on täysi- ikäinen 18- vuotiaana ja jo ennen sitäkin saa päättää asioistaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos niiden isovanhempien omien lasten kasvatus on mennyt niin persiilleen, että näiden lapset pannaan laitokseen, niin varmaan ihan hyvä sille laitosnuorellekin, ettei mummoa enää tavata.

Onpa tyhmä kommentti sinulla. Kukaan ei voi aikuista lasta eikä lastenlasta vahtia. Meitä oman lapsenlapsen sijaisvanhempia on todella paljon. Ei meille lapsia annettaisi, ellei meitä pidettäisi sopivina kasvattajina. Ja sinä syytät meitä koko suvun virheistä.

Sossuilla harvemmin on ammattitaitoa tunnistaa natsistia. Sinne kun hertttainen mummeli käy satuilemassa niin johan lapsenlapsi pääsee mummolaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos niiden isovanhempien omien lasten kasvatus on mennyt niin persiilleen, että näiden lapset pannaan laitokseen, niin varmaan ihan hyvä sille laitosnuorellekin, ettei mummoa enää tavata.

Onpa tyhmä kommentti sinulla. Kukaan ei voi aikuista lasta eikä lastenlasta vahtia. Meitä oman lapsenlapsen sijaisvanhempia on todella paljon. Ei meille lapsia annettaisi, ellei meitä pidettäisi sopivina kasvattajina. Ja sinä syytät meitä koko suvun virheistä.

Mistä syystä lapsenlapsesi on sijoitettu? Koetko itse onnistuneesi (oman lapsesi) kasvattajana?

Eiköhän sen lapsen yksinäiset ajat ole nimenomaan ohi, kun laitospaikka napsahtaa.

Jos vanhemman asenne on, että laitoksen on oltava se, joka yhteydenpidosta huolehtii, kertoo se aika paljon siitä, kuinka vähän siihen lapseen on aikaisemminkaan panostettu.

Plus: eiköhän täysi-ikäinen (tai minkä tahansa ikäinen) pärjää vallan mainiosti ilman ahdistavia nistivanhempia. Saa olla asiat aika huonosti, jos sosiaalinen elämä on parista nististä kiinni