Ymmärrättekö ajatuksen, "mitä kalliimpaa ostaa, sitä halvemmaksi tulee"?
Esimerkiksi vaatteissa ja kengissä, 150€ farkut ja 300€ kengät. Kestää ja tulee pidettyä sekä huollettua toisin kuin halpoja ritsoja.
Tein muutoksen kulutushyödykkeissä ~10 vuotta sitten ja aloin ostamaan aina lähes niin kallista mihin oli varaa ja ostamaan vain mitä todella haluan omistaa. En enää ostanut mitään mikä oli kiva ja "sit ku hinta oli noin halpa". Ehkä ei ole rahaa säästynyt, mutta onpa ostetut kamat hyviä ja roinaa nurkissa vähemmän.
Kommentit (5)
Itse mietin kallista hankintaa pitkään, yleensä siihen joutuu säästämäänkin pitkään. Siinä ajassa ehtii tulla selväksi, haluaako sen tavaran ihan tosissaan. Just nuo ihan kiva -ostokset jää väliin. Aika usein hinta ja laatu kulkevat käsi kädessä.
Eikös tuo ajatus mene niin, että köyhällä ei ole varaa halpaan.
Ostin 10v sitten Jalaksen maiharit. Kirpaisi opiskelijana laittaa kenkiin 180e, mutta viimeksi tänään olen käyttänyt niitä. Kuljen niillä kesät talvet.
Sanotaan että hinta-laatusuhteen pitäisi olla hyvä, mutta siinäkin on tietysti jokin raja ja oma varakkuustaso vaikuttaa siihen miten paljon voi maksaa "ylimääräisen" hyvästä laadusta. Ei ole järkeä maksaa laadusta itseään kipeäksi, jos kyseessä on jotain mitä käyttää harvoin tai jonka laadusta ei ehdi elämänsä aikana hyötymään kuin minimaalisesti. Esim. jokin juhlavaate.
Moni ns. fiksu ostos on myös riski. Vaikka jokin vaikuttaisi laadulta, se voikin yllättää negatiivisesti. Varakkaammalla riskiin on varaa, köyhemmällä ei.
Osin kyllä,osin en.
Hinta ei aina ole tae laadusta ja toisaalta tuote jota käyttää vain rajoitetun ajan voi olla halpakin.