Lue keskustelun säännöt.
Edunvalvonta, mitä se käytännössä tarkoittaa?
09.02.2020 |
Puolisoni on pohdiskellut, jos häneltä aikanaan vähenee tai loppuu kyky hoitaa omia asioitaan, hän haluaisi omalle lapselleen edunvalvojana toimimisen oikeudet.
Siinä ei mielestäni mitään pahaa, mietin vain mitä käytännössä tarkoittaa.
Puolisoni kanssa olemme olleet naimisissa 20 vuotta, yhteisiä lapsia ei kuitenkaan ole. Puolison lasten kanssa välit kunnossa, joten tämä ei ole mikään riidan tai riitelyn aihe. Pohdin vain käytännön merkitystä suhteessa siihen, että puolison lapset asuvat myös verraten kaukana.
Kommentit (49)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunnen tällaisen pariskunnan, tosin lapsi joka toimii äitinsä edunvalvoja on yhteinen lapsi. Äiti ei luota isään raha-asioissa, joten siksi aikuinen lapsi hoitaa äitinsä raha-asiat. Puoliso ei ole aina se joka ajattelee puolisonsa parasta...
Sekin on totta ja valitettavaa. Kannattaisi näissä kuitenkin ajatella kaikkien parasta ja väärin toimiminen ei kannata koskaan. Aina ne edestään löytäisi,koska rahaliikenteen pystyttäisiin nykyään selvittämään oikeinkin hyvin. Harva on halukas vapaaehtoisesti ja tietoisesti itseään leimaamaan rikolliseksi tällaistenkaan asioiden vuoksi, mutta ihmisiä on toki moneen junaan.
Ap.
Edunvalvojan tehtävä on huolehtia asioista valvottavan parhaaksi, ei "kaikkien" parhaaksi. Sinä voit hyötyä päätöksistä, jos esim. edunvalvoja antaa sinun käyttää rahoja yhteisiin ruokaostoksiinne, mutta toisaalta hänen ei tarvitse maksaa sinulle rahaa esim. puutarhaharrastukseesi tai kampaamokäynteihin, vaikka puolisosi olisi näin tehnyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi sinä et voi olla puolisosi edunvalvoja? Eikö miehesi luota sinuun? Onhan teillä nytkin yhteistalous. Mies tekee kai taloudelliset päätökset nyt mutta mikä estää sinua osallistumasta enemmän.
Siivellä elävä on aina huono edunvalvoja, vähän kuin susi joka vartioi lampaita
Olenkin jo pitkään katsellut että Edu tarvitsee valvojaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunnen tällaisen pariskunnan, tosin lapsi joka toimii äitinsä edunvalvoja on yhteinen lapsi. Äiti ei luota isään raha-asioissa, joten siksi aikuinen lapsi hoitaa äitinsä raha-asiat. Puoliso ei ole aina se joka ajattelee puolisonsa parasta...
Sekin on totta ja valitettavaa. Kannattaisi näissä kuitenkin ajatella kaikkien parasta ja väärin toimiminen ei kannata koskaan. Aina ne edestään löytäisi,koska rahaliikenteen pystyttäisiin nykyään selvittämään oikeinkin hyvin. Harva on halukas vapaaehtoisesti ja tietoisesti itseään leimaamaan rikolliseksi tällaistenkaan asioiden vuoksi, mutta ihmisiä on toki moneen junaan.
Ap.
Edunvalvojan tehtävä on huolehtia asioista valvottavan parhaaksi, ei "kaikkien" parhaaksi. Sinä voit hyötyä päätöksistä, jos esim. edunvalvoja antaa sinun käyttää rahoja yhteisiin ruokaostoksiinne, mutta toisaalta hänen ei tarvitse maksaa sinulle rahaa esim. puutarhaharrastukseesi tai kampaamokäynteihin, vaikka puolisosi olisi näin tehnyt.
Kaikkien parhaana tarkoitin sitä, että puolisolleni olen esim. luvannut, ettei hänen tarvitse koskaan mennä minnekään hoitolaitokseen, vaan olla kotona loppuun asti. Nykyisin on kotisiraanhoidot ja muut saatavilla, jos tarvitsee. Se ei ole mikään velvollisuus itseltä, eikä myöskään uhraus, vaan viimeinen rakkauden teko ihmiselle, ketä rakastaa ja kenestä välittää. Toki siinä säästää myös pitkän pennin ja sen ajattelen olevan myös hänen lastensa parhaaksi, me, kun emme puolisomme kanssa ole koskaan muutenkaan olleet luksuksen perään. Puutarha on ollut molemmille rakas, ei pelkästään minulle, vaikka minä sitä olenkin enimmäkseen laittanut ja hoitanut. Siihen käytetty molempien rahoja. Meillä iso puutarha, niin hoitamatta ei voi jättää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunnen tällaisen pariskunnan, tosin lapsi joka toimii äitinsä edunvalvoja on yhteinen lapsi. Äiti ei luota isään raha-asioissa, joten siksi aikuinen lapsi hoitaa äitinsä raha-asiat. Puoliso ei ole aina se joka ajattelee puolisonsa parasta...
Sekin on totta ja valitettavaa. Kannattaisi näissä kuitenkin ajatella kaikkien parasta ja väärin toimiminen ei kannata koskaan. Aina ne edestään löytäisi,koska rahaliikenteen pystyttäisiin nykyään selvittämään oikeinkin hyvin. Harva on halukas vapaaehtoisesti ja tietoisesti itseään leimaamaan rikolliseksi tällaistenkaan asioiden vuoksi, mutta ihmisiä on toki moneen junaan.
Ap.
Edunvalvojan tehtävä on huolehtia asioista valvottavan parhaaksi, ei "kaikkien" parhaaksi. Sinä voit hyötyä päätöksistä, jos esim. edunvalvoja antaa sinun käyttää rahoja yhteisiin ruokaostoksiinne, mutta toisaalta hänen ei tarvitse maksaa sinulle rahaa esim. puutarhaharrastukseesi tai kampaamokäynteihin, vaikka puolisosi olisi näin tehnyt.
Nimenomaan edunvalvoja ei saa maksaa miehen rahoilla ap:n puutarhajuttuja tai kampaamokäyntejä, jos mies ei ole tehnyt edunvalvontavaltuutusta, jossa tähän on annettu lupa. Ilman tällaista valtuutusta edunvalvoja saa maksaa miehen rahoilla vain miehen omia laskuja ja antaa miehelle käyttörahan miehen omiin menoihin. Vaikka edunvalvojalla olisi kuinka hyvä tahto ap:tä kohtaan, hän ei saa antaa ap:lle senttiäkään miehen rahoja, jos edunvalvontavaltuutuksessa häntä ei ole tähän valtuutettu.
Toimin itse vaikeasti vammaisen lähiomaiseni edunvalvojana, joten nämä säännöt ovat tulleet tutuksi.
Jos tilanne on se, että ap:n mies on vastannut tähän mennessä pääosin perheen rahoista (ainakin niiden saamisesta) ja ap:n tulot ovat selvästi pienemmät, niin nyt on tosi tärkeää, että mies kirjoittaa edunvalvontavaltuutuksen, jossa hän kertoo tarkalleen, mitä kaikkea hänen rahoillaan saa maksaa (esim. kaikki asuntoon liittyvät menot, vaikka asunto olisikin molempien omistuksessa) ja määritellä lisäksi jokin summa, jonka edunvalvojan pitää kuukausittain maksaa miehen rahoista ap:lle erilaisiin menoihin. Ilmaukset kannattaa enemmin kirjoittaa siinä muodossa, että edunvalvojan pitää nämä maksaa (ainakin jos ap sitä vaatii) kuin niin, että edunvalvoja saa maksaa nämä. Valtuutukseen kirjoitetut summat kannattaa sitoa esim. elinkustannusindeksiin, jotta ne eivät inflaation mukana pienenisi riittämättömiksi.
Ilman edunvalvontavaltuutusta edunvalvojan kädet ovat hyvin sidotut, sillä maistraatti valvoo edunvalvojan toimintaa. Maistraatti saattaa esim. vaatia, että ap:n pitää maksaa puoleksi omistetun asunnon kustannuksista puolet, vaikka mies olisi aikaisemmin vastannut kustannuksista kokonaan. Kannattaa siis nyt käydä tarkasti läpi kaikki raha-asiat ja miettiä, mitä kaikkea miehen rahoilla halutaan maksaa tulevaisuudessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi sinä et voi olla puolisosi edunvalvoja? Eikö miehesi luota sinuun? Onhan teillä nytkin yhteistalous. Mies tekee kai taloudelliset päätökset nyt mutta mikä estää sinua osallistumasta enemmän.
Siivellä elävä on aina huono edunvalvoja, vähän kuin susi joka vartioi lampaita
Niin. Miten siivellä eläjän sitten määrittelee. Reippaasti yli puolet yhdessäolomme ajasta kävin töissä. Hyvä virka ja palkka, joka meni suurimmalta osaltaan kotiin. Ruokaan ja muihin kodin hankintoihin. Henkilökohtaiset menoni myös aina itse maksanut. Puolison kunnon heikentyessä ja hänen toiveestaan jäin kotiin, mutta en toimettomaksi. Usko pois, teen kyllä sen "etuuden" eteen paljon enemmän töitä kuin koskaan töissä ollessani.
Jos edunvalvontavaltuutuksessa valtuutetaan lapsi edunvalvojaksi, niin suosittelen lisäämään valtuutuksen määräyksen siitä, että puoliso tai esim. toinen lapsi saa vuosittain nähtäväkseen päämiehen tiliotteet. Näin ollaan estämässä toisaalta väärinkäytöksiä ja toisaalta turhia epäluuloja. Edunvalvoja/valtuutettu on nimittäin salassapitovelvollinen päämiehensä raha-asioista. Minä en saa kertoa mitään yksityiskohtaisempaa päämieheni (se omainen, jonka edunvalvoja ole) raha-asioista muille omaisille, vaikka he epäilisivät minua (syyttä) päämieheni rahojen väärinkäytöstä. Saan antaa vain hyvin yleisluonteisia tietoja kuten esim. että päämieheni tulee hyvin toimeen eläkkeellään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Asia realisoituu vasta sitten kun sinä et kykene asioita hoitamaan. Ainakin nykyisin aviopuliso on se asioista huolehtija. Edunvalvoja ei siinä kuviossa esiinny.
Aviopuoliso pystyy kyllä hoitamaan kaikki asiat jos on tilin käyttöoikeudet tai yhteinen tili. Muutoin tarvitaan edunvalvontavaltuudet.
Suhde lapsiin voi muuttua asioiden edetessä! Jos asiat menee hyvin niin okei. Jos asioiden hoitaminen tulee hankalaksi niin sitten avioero on yksi vaihtoehto.
Omaishoitajana toimiminen on raskasta.
Jos siihen sotketaan vielä tulevaa perintöään varjelevat lapset niin tilanne voi olla kestämätön.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Edunvalvojan pitää myös tehdä vuosittain ilmoitus maistraattiin siitä, mihin valvotun rahoja ja omaisuutta on käytetty. Kaikki riliotteet ja kuitit tulee liittää ilmoituksen liitteeksi.
Vierailija kirjoitti:
Edunvalvojan pitää myös tehdä vuosittain ilmoitus maistraattiin siitä, mihin valvotun rahoja ja omaisuutta on käytetty. Kaikki riliotteet ja kuitit tulee liittää ilmoituksen liitteeksi.
Itse asiassa edunvalvontavaltuutetun ei välttämättä tarvitse, jos edunvalvontavaltuutuksessa ei ole näin määrätty. Maistraatti voi kyllä pyytää vuosittaista ilmoitusta ja tiliotteita ja kuitteja, jos se epäilee jotain.
Jos taas on määrättty edunvalvojaksi ilman, että päämies olisi aikoinaan kirjoittanut edunvalvontavaltuutusta, pitää tehdä vuosittain maistraattiin (tai tänä vuonna johonkin ihme digivirastoon) vuositili, jonka liitteeksi pitää laittaa tiliotteet ja kuitit. Minä olen tällainen edunvalvoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suhde lapsiin voi muuttua asioiden edetessä! Jos asiat menee hyvin niin okei. Jos asioiden hoitaminen tulee hankalaksi niin sitten avioero on yksi vaihtoehto.
Omaishoitajana toimiminen on raskasta.
Jos siihen sotketaan vielä tulevaa perintöään varjelevat lapset niin tilanne voi olla kestämätön.
Avioero ei ole vaihtoehto. Miten voit erota rakastamastasi puolisosta, joka eniten tarvitsee sinua? Olen kuitenkin naimisissa puolisoni, en hänen lastensa kanssa, vaikka ovatkin kiinteä osa perhettä. Toisaalta, mitä vaikeuksia voi tulevassa kuitenkaan olla, jos olemme olleet jo pitkään aviossa ja avioehtojakaan ei ole, olipa sitten edunvalvojana kuka vain.
Vierailija kirjoitti:
Toisaalta, mitä vaikeuksia voi tulevassa kuitenkaan olla, jos olemme olleet jo pitkään aviossa ja avioehtojakaan ei ole, olipa sitten edunvalvojana kuka vain.
Vaikeuksia voi tulla paljonkin, jos omat tulosi eivät riitä koko talouden pyörittämiseen ja edunvalvontavaltuutusta ei ole tehty tai siinä ei ole tarpeeksi hyviä määräyksiä siitä, miten puolisosi varoja saa käyttää. Kuten olen aikaisemmin tässä viestiketjussa kertonut, edunvalvojaa rajoittaa hyvin tarkat määräykset siitä, miten päämiehen rahoja saa käyttää. Niillä saa maksaa vain päämiehensä itsensä laskuja ja kustannuksia, ei hänen puolisonsa kustannuksia. Jos asunto on puoliksi molempien nimissä, maistraatti voi hyvinkin vaatia, että sinä maksat omista tuloistasi puolet asunnon kuluista.
Olen itse nähnyt tämän, kun oma päämieheni asui aikaisemmin avoliitossa. Vaikka päämieheni tulot eivät ole suuret, ne ovat takuueläkkeellä elävää ex-avopuolisoa suuremmat. En saanut kuitenkaan maksaa kuin päämieheni osuuden yhteisistä menoista. Vaikka ex-avopuolison asumistukea oli pienennetty usealla sadalla eurolla päämieheni tulojen ja omaisuuden vuoksi, piti hänen vastata omasta osuudestaan menoista. Vaikka edunvalvojana näin tilanteen kohtuuttomuuden, en voinut sille mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Avoliiton? Me olemme avioliitossa. Eli kannattaa ottaa asia kauniisti puheeksi puolison kanssa ja kysyä, onko nyt ihan varma asiasta?
Vierailija kirjoitti:
Avoliiton? Me olemme avioliitossa. Eli kannattaa ottaa asia kauniisti puheeksi puolison kanssa ja kysyä, onko nyt ihan varma asiasta?
Jos viittaat minun viestiini 34, niin tässä oli tuskin mitään merkitystä sillä, oliko kysymyksessä avo- vai avioliitto. Et kai kuulu niihin, jotka kuvittelevat, että avioliitossa kaikki omaisuus on yhteistä?
Edunvalvoja kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Avoliiton? Me olemme avioliitossa. Eli kannattaa ottaa asia kauniisti puheeksi puolison kanssa ja kysyä, onko nyt ihan varma asiasta?
Jos viittaat minun viestiini 34, niin tässä oli tuskin mitään merkitystä sillä, oliko kysymyksessä avo- vai avioliitto. Et kai kuulu niihin, jotka kuvittelevat, että avioliitossa kaikki omaisuus on yhteistä?
En tietenkään. Jos puoliso vaikka kuolisi ennen minua, en saa kuin lakiosuuden, se on ihan itsestäänselvä juttu.
Vierailija kirjoitti:
Edunvalvoja kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Avoliiton? Me olemme avioliitossa. Eli kannattaa ottaa asia kauniisti puheeksi puolison kanssa ja kysyä, onko nyt ihan varma asiasta?
Jos viittaat minun viestiini 34, niin tässä oli tuskin mitään merkitystä sillä, oliko kysymyksessä avo- vai avioliitto. Et kai kuulu niihin, jotka kuvittelevat, että avioliitossa kaikki omaisuus on yhteistä?
En tietenkään. Jos puoliso vaikka kuolisi ennen minua, en saa kuin lakiosuuden, se on ihan itsestäänselvä juttu.
Yritän saada ainoastaan tässä selville mitä edunvalvonta mm. konkreettisesti merkitsee ja mitä vaikutuksia sillä on. Osaisi varautua siihen paremmin. En tiedä siitä juurikaan mitään ja se on tuntunut niin kaukaiselta asialta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Edunvalvoja kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Avoliiton? Me olemme avioliitossa. Eli kannattaa ottaa asia kauniisti puheeksi puolison kanssa ja kysyä, onko nyt ihan varma asiasta?
Jos viittaat minun viestiini 34, niin tässä oli tuskin mitään merkitystä sillä, oliko kysymyksessä avo- vai avioliitto. Et kai kuulu niihin, jotka kuvittelevat, että avioliitossa kaikki omaisuus on yhteistä?
En tietenkään. Jos puoliso vaikka kuolisi ennen minua, en saa kuin lakiosuuden, se on ihan itsestäänselvä juttu.
Yritän saada ainoastaan tässä selville mitä edunvalvonta mm. konkreettisesti merkitsee ja mitä vaikutuksia sillä on. Osaisi varautua siihen paremmin. En tiedä siitä juurikaan mitään ja se on tuntunut niin kaukaiselta asialta.
Juuri tätä olen yrittänyt sinulle selittää. Edunvalvonnalla ei ole juurikaan merkitystä siinä vaiheessa, kun puolisosi kuolee, vaan niin pitkään kuin hän on elossa, mutta edunvalvonnassa. Sinä aikana on hyvin rajoitettua, mitä puolisosi rahoilla saa maksaa, jos hän ei ole tehnyt edunvalvontavaltuutusta. Lisäksi esim. asunnon myyntiin tarvitsee sekä edunvalvojan että maistraatin luvan (puhun nyt yksinkertaisuuden vuoksi maistraatista, vaikka vuoden alusta se on ollutkin digi- ja väestötietovirasto).
Vierailija kirjoitti:
Jos puoliso vaikka kuolisi ennen minua, en saa kuin lakiosuuden, se on ihan itsestäänselvä juttu.
Lakiosuuden??? Oletko mennyt naimisiin isäsi kanssa? Eikö se ole laissa kielletty? Lakiosuuteen on oikeus vain rintaperillisillä (vainajan lapsilla tai näiden jälkeläisillä silloin, kun itse lapsi on kuollut).
Vai puhutko nyt avio-oikeuden nojalla saatavasta tasingosta? Se on ihan eri asia kuin lakiosuus. Kannattaa ihan oikeasti selvittää, mitä eri käsitteet tarkoittavat. Muuten olet helposti pulassa, kun yrität hoitaa näitä asioita.
Tuota olen pohtinut paljon. En ole tehnyt mitään sellaista , mikä veisi pohjan luottamukselle, toisaalta taas on helpompi kenties luottaa viimekädessä omaan jälkikasvuun kuin nuorempaan vaimoonsa. Mene ja tiedä sitten. Hän on ollut aina voimakas persoona, hallitseva ja kontrolloivakin luonne ja tykännyt, että hän perheen päänä, jos voisi noin sanoa, hoitaa miesten- ja talouteen liittyvät asiat. Se on ollut minulle ok,vaikka osaisinkin hoitaa ja tehdä myös naisena useimmat asiat, paitsi fyysisesti raskaimmat. Kun hänen sairautensa etenee, joudun jokatapauksessa näitä edellä mainittuja tekemään ja kieltämättä tuntuu pikkuisen kohtuuttomalta, etten kelpaisi edunvaltuutetuksi/valvojaksi. Mutta, kuten jo aiemmin sanoin, riitelyn tielle en siinäkään lähde, jos tilanne eteen tulee.