Me Nepsyaikuiset työelämässä ja parisuhteessa/perhe-elämässä
Taidamme olla aika reppanoita..
Oma lapsi sai syksyllä diagnoosin ja sen jälkeen olen tajunnut itsessäni myös monia asioita, miksi kodin siivous/laskujen maksu/terveelliset elämäntavat ovat olleet niin vaikeita ylläpitää ja huolehtia ajoissa.
Kannattaako hakea diagnoosia vielä aikuisena?
Kommentit (7)
Joo, ei muuta kuin köyttä kaulaan ja menoksi. Ei siitä mitään tule.
Jos ongelma on sellainen johon on jotain apua olemassa vielä aikuisiällä ja tarvitsee sitä apua, niin sitten kyllä kannattaa, muuten ei. Esim. jos on ADD / ADHD epäilynä ja ei millään pärjää arjessaan niin onhan se järkevää diagnoosi hakea kun lääke voi auttaa normaaliin elämään. Sitten taas jos epäilee että on esim. asperger niin diagnoosi aikuisiällä on ihan turha, ei sille mitään voida kumminkaan.
Itse luulen että olen ADD, mutta en kyllä hakisi diagnoosia koska olen nelikymppiseen mennessä hyvin oppinut selviämään pääni kanssa, ja olemaan itselleni armollinen sen osan elämää suhteen mihin ei jaksa niin panostaa ja siksi menee vähän rennommin.
Miksei asperger diagnoosia kannata hakea?
Nyt 2021 kun kaikki aspergerit ja tourettet poistuu ja tulee vaan autismikirjo-diagnoosi joka kattaa kaikki, niin meinaatko ettei sitäkään kannata hakea aikuisena?
Minä olen katkera vanhemmilleni etteivät hakeneet apua minulle ajoissa. Nyt täytyy sekin tehdä itse.
Vierailija kirjoitti:
Miksei asperger diagnoosia kannata hakea?
Nyt 2021 kun kaikki aspergerit ja tourettet poistuu ja tulee vaan autismikirjo-diagnoosi joka kattaa kaikki, niin meinaatko ettei sitäkään kannata hakea aikuisena?
Missä näin on sanottu että poistuu??
Kannattaa hakea ihan oman itsetuntemuksen ja itsearvostuksen vuoksi!
NeppariSyppyrä?