Missä vaiheessa voi sanoa teineille, etteivät ole enää "toivottuja" kesälomamatkoille?
Kesälomamatkat ovat olleet perheen vuoden kohokohtia aina. Joka vuosi on oltu ulkomailla 2-4 viikkoa. Nämä matkat ovat aina olleet upeita ja lähentäneet perhettä.
No, lapsia on kolme ja kun he ovat nyt jo teini-ikäisiä, niin lomat alkavat tuntua kukkarossa. Itse en teini-ikäisenä enää edes halunnut lähteä vanhempieni kanssa lomamatkalle, kesä Suomessa vapaana tuntui paljon houkuttelevampana vaihtoehtona.
Teinit haluavat mieluummin viettää aikaa sisarusten ja meidän vanhempien kanssa kuin kavereiden kanssa kotona. Vaikka siis lupa olisi olla kokonainen kuukausikin ihan ilman aikuisia. Lapset nyt 15, 17 ja 19.
Kaikki lapset asuvat kotona ja varmaan vielä vuosia, koska Helsingin opiskelija-asuntotilanne on mitä on.
Kuinka pitkään te olette lomailleet teinienne ja aikuistuvien lastenne kanssa? Onko päätös jättää lapset Suomeen ollut teidän vai lasten?
Kommentit (62)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli kun lapset ei ole enää pieniä söpöjä niin niitä ei haluta mukaan ja saisivat jo maksaa osuutensa sitten takaisin kesälomarahoistaan kun äitiä ei kiinnosta enää.
No voihan sen noinkin ymmärtää väärin.
Kyllä ollaan tykätty matkailusta lasten kanssa ja matkat ovat olleet myös meidän vuoden ja kesän kohokohtia. Ymmärrät kuitenkin itsekin, että kahdestaan miehen kanssa on aika erilaista matkustaa kuin kolmen teini-ikäisen kanssa. Kyse ei ole rahasta.
On myös ihan eri asia mennä ravintolaan syömään kahdestaan kuin koko perhe. Tai ajaa autolla jonnekin. Tai käydä kävelyllä. Tai vierailla museoissa. Vai onko sinulle ihan se ja sama oletko puolison kanssa kahdestaan vai kolmen teini-ikäisen kanssa? Puhutte ihan samoista asioista puolison kanssa kuin teinien kanssa?
ap
Lyhennä sitä matkaa. 4 viikkoa on älyttömän pitkä aika ja olet oikeassa, se tulee tosi kalliiksi.
2 viikon matka tarjoaa jo riittävästi elämyksiä. Tehkää vaikka miehen kanssa 2 viikkoa ja teinien kanssa 2 viikkoa.
Olisin itse ainakin teininä tosi loukkaantunut ja pettynyt, jos vanhemmat ilmoittaisivat että ulkomaanmatkat loppuvat nyt tähän, kuin seinään. Perheen yhteinen aika on perheen yhteistä.
Omat teinini (13-17 v.) haluavat perhelomille mukaan. Vanhin tekee lisäksi myös oman matkan, on jo parina kesänä ollut kuukauden harrastukseen liittyvällä ulkomaanleirillä. Itse jäin perhelomilta pois opiskeluaikana eli 19-20-vuotiaana. Mutta olen tämän jälkeenkin osallistunut perhelomille useasti. Kaikkein hauskinta minusta on matkustaa koko suvun voimin. Aikuiset työssäkäyvät maksavat omat matkansa, huoltaja kustantaa alaikäiset ja opiskelijat.
Minusta lasten kanssa oli sitä kivempi matkustaa, mitä isommiksi tulivat. He ovat tosi hyvää seuraa edelleen. Perheen yhteiset lomamatkat loppuivat varmaankin nuorten kesätöihin ja siihen, että alkoivat reissata omien ystäviensä kanssa. Mutta vieläkin joskus tehdään yhteisiä reissuja, vaikka lapset jo aikuisia. Käyn myös tyttären kanssa kaksin lomilla silloin tällöin, samoin mies käy pojan kanssa kaksin esim. laskettelemassa tai patikoimassa.
En jättäisi 15-vuotiasta kuukaudeksi sisarusten vastuulle. Jos itse haluaa rajan johonkin vetää, niin ehkä täysikäiseksi tulo on ok rajapyykki? Malta muutama vuosi. Kohta kuopuskin täyttää 18. Ala rohkaista nuoria vähitellen omiin lomiin. Esim. kaksi vanhinta voisi reissata kahdestaan, jos eivät kavereiden kanssa matkustele.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli kun lapset ei ole enää pieniä söpöjä niin niitä ei haluta mukaan ja saisivat jo maksaa osuutensa sitten takaisin kesälomarahoistaan kun äitiä ei kiinnosta enää.
No voihan sen noinkin ymmärtää väärin.
Kyllä ollaan tykätty matkailusta lasten kanssa ja matkat ovat olleet myös meidän vuoden ja kesän kohokohtia. Ymmärrät kuitenkin itsekin, että kahdestaan miehen kanssa on aika erilaista matkustaa kuin kolmen teini-ikäisen kanssa. Kyse ei ole rahasta.
On myös ihan eri asia mennä ravintolaan syömään kahdestaan kuin koko perhe. Tai ajaa autolla jonnekin. Tai käydä kävelyllä. Tai vierailla museoissa. Vai onko sinulle ihan se ja sama oletko puolison kanssa kahdestaan vai kolmen teini-ikäisen kanssa? Puhutte ihan samoista asioista puolison kanssa kuin teinien kanssa?
ap
Jotenkin outo kysymys. Emme tietenkään tee samoja asioita lasten kanssa ja pelkästään puolison kanssa. Eikö tiellä sitten pienemmät lapset vaikuttaneet näihin asioihin, vai miksi ihmeessä tätä kyselet.
Toki ihmetyttää kyllä, jos 19- vuotias on vielä mukaan tulossa. Teinä odottaisin vielä pari vuotta, kyllä ongelmanne jossain vaiheessa ratkeaa.
Vierailija kirjoitti:
Noniin. Valitsin sanani aivan väärin ja asiani ymmärrettiin ihan toisin kuin olin tarkoittanut. Siispä itse olin jo omien lasteni iässä paljon mieluummin kavereiden kanssa kotona kuin olisin lähtenyt vanhempieni kanssa jonnekin Espanjaan. Jotenkin kuvittelin, että omat teinit olisivat luonnollisesti myös jättäytyneet pois tällaisten keski-ikäisten ikäloppujen kesälomamatkoilta. Eivät halua. Tottakai otetaan ne mukaan ja maksetaan kaikki, ihania matkoja ja ihania lapsia. Joskus vaan joka tapauksessa koittaa se aika, ettei meidän 27v, 25v ja 23v lapset sitten joskus ehkä tule mukaan. Hain tällä aloituksella sitä, että missä iässä muissa perheissä teinit ovat mieluummin jääneet kotiin kuin tulleet vanhempien kanssa lomalle.
No, pieleen meni tämä aloitus aivan täysin. En siis kommentoi tähän ketjuun enää mitään, koska pieleen mennyttä aloitusta ei voi enää millään korjata.
Ja joo, ensi kesänä ollaan kolme viikkoa Italiassa. Teinien kanssa.
ap
Nykynuorilla on paljon paremmat välit vanhempiinsa kuin esim. minun sukupolvellani (s 60-luvulla). Silloin sitä vaan odotti, että pääsee kotoa pois ja oli autuaallista, jos vanhemmat lähtivät kaksin lomalle viikoksi. Vanhemmille ei kerrottu omia asioita samalla tavalla kuin nykynuoret kertovat. Siksi vanhempien kanssa on luontevaa myös matkustella yhdessä.
Tylyä. Mä olen 30 ja vieläkin yleisin reissuseura on mulla omat vanhemmat. Välillä jopa maksavat reissun mulle, kuten nyt jouluna joululahjaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Päätös ollut lasten, aina olen halunnut kaikki lapset mukaan.
Missä iässä lapset eivät enää halunneet mukaan?
ap
Vanhin 29-vuotta haluaa mukaan edelleen (maksaa lentonsa ja hotellinsa), seuraava 27 vuotta ei halua mukaan, teinit 17 ja 18 haluavat mukaan (pappa betalar).
Mukana on usein isovanhempia, joten minäkin olen lapsi ja matkustan edelleen mukana (omalla kustannuksella toki).
Näillä näkymin mukaan haluaminen loppuu sitten, kun osapuolet on haudattu.
Me kyllä käydään miehen kanssa ihan omillakin reissulla. Sanotaan että nyt lähdetään kahdestaan ja sinä menet siksi aikaa sinne ja tuonne. Kyllä meillä on ihan itsestään selvää, että vanhemmilla on myös kahden keskistä aikaa.
Täällä ainoa joka ymmärtää mistä ap puhuu!
Meidän uusioperheessä oli 5 lasta. Kun olin 19-vuotias ja bonusveljeni 18, yhtäkkiä meitä ei enää otettu mukaan ulkomaanmatkoille, mutta mutsi ja isäpuoli jatkoi matkustamista pikkuvelipuoliemme kanssa. Isosiskoni oli tässä kohtaa jo 25 ja oli lopettanut yhteiset lomailut muutamaa vuotta aiemmin opintojen ja töitten takia. Ei myöskään hinkunut enää toimia lastenlikkana reissuilla kun porukat halusi joskus illalla käydä vähän tanssimassa jne.
Minä ymmärsin pointin, koska olin juuri muuttanut omilleni, mutta bonusveljen puolesta tuntui karulta että heivattiin kölin yli siinä samassa, ja tämä aiheuttikin sitten pidempiä setvimisiä. Ongelmana oli että vanhemmat hoitivat homman ilmoitusluonteisesti, ja perustelivat asiaa juuri kuten sinä, viitaten kustannuksiin. Tuntui karulta olla yhtäkkiä menoerä, vaikka järjellä sen tajusin ja pidin ihan ymmärrettävänä sillä porukat olivat kustantaneet kotoalähtöä ihan mukavasti. Tietty uusioperheen dynamiikka toi tähän oman lisänsä.
Myöhemmin olen ihmetellyt, että minkä hemmetin takia mutsi ja faijap. eivät voineet keskustella asiasta kanssamme ja laskeneet vähän omia vaatimuksiaan. Ihan kuin olisivat halunneet pitää yllä elämäntyyliä, johon kuului lomilla aina jotain luolasukelluksia ja huskysafareita plus neljän tähden hotla. Mutta se oli just sitä 2000-luvun taitetta jolloin muutamalla muullakin IT-alan tyypillä mopo vähän keuli.
Niin että vinkkinä ap:lle; laskekaa standardeja, matkailkaa vielä pari vuotta porukalla mutta ottakaa omaa lomaa samalla, ja keskustelkaa aktiivisesti nuorison kanssa siitä että heidän aikustuttuaan on keksittävä toisenlaisia tapoja viettää erityisaikaa yhdessä. Lasten kasvaessa muuttuu perhekultturikin, ja niitä pikkuisia on opittava kohtelemaan vertaisinaan, sehän on selvä. Sit jos yhdessä haluatte tulevaisuudessa yhä reissata, niin pakkohan on nuorison on jotain itsekin kustantaa.
Pakkoko siellä reissussa on sitten kaikkia juttuja tehdä perheen kanssa, äiti ja isä reissaa keskenään eli käytte vaikka päiväreissuja vuokra-autolla ja teinit voi loikoilla altaalla tai käydä sellaisissa paikoissa missä äiti ja isä ei halua käydä. Vaikka shoppailemassa tai vähän nuoremman maun ravintoloissa. Ravintoloissa voi käydä isä ja äiti kaksin ja teinit keskenään jossain muualla. Eri hotellihuone vanhemmille.
Lapset on 40 ja 38 v, esikoisella on mies ja lapsi, kuopuksella vaimo ja kaksi lasta, vielä ne lähtee mukaan, minä maksan aina. Lapsenlapset on 18, 7, ja 1,5 v. Kivaa on joka kerta, kaksi matkaa vuodessa, kesällä ja talvella, aina kauas.
Saas nähdä koska lakkaavat lähtemästä mukaan.
Onko kyseessä oikeasti jokin ihan muu kuin tämä loma-asia? Oletko huolissasi että lapsesi tai jotkut lapsista eivät kypsy ja aikuistu omalla painollaan?
Samalla kun murehdit, että saakohan Jimi koskaan tyttöystävää ja milloinkohan Janette kiinnostuu muustakin kuin ulkonäöstään, sekoittuu huoleen muitakin pelkoja: mitä jos joudut avustamaan heitä taloudellisesti vielä kauan? Mitä jos sinun ja miehesi ’oma aika’ ei toteudu vielä vuosiin kun joku lapsista jää ilman opiskelupaikkaa ja jää asumaan kotiin? Milloin sinä saat aikaa ja rahaa itsellesi?
Oudolta kuullostaa tosiaan, että ongelmana teillä nuorten mukaan reissuun tulo.
Menkää tosiaan erikseen miehen kanssa toiselle lomalle tai olette vaikka viikon perheen yhteisestä lomasta kahdestaan.
Meillä 18 v tulee vielä mukaan ihan mielellään perheen lomille. Käy myös kavereidensa kanssa sitten erikseen reissuissa ja me miehen kanssa omillamme.
Minä ja sisarukseni olemme jo viisikymmpisiä, vanhimmat omat lapset jo kaksikymppisiä. Silti vanhempamme vie meidät, puolisommeja koko osin jo aikuistuneen lapsikatraamme pari kertaa vuodessa ulkomaille. Koskaan kukaan ei ole halunnut jättää matkaa väliin.
Vanhempamme suunnittelevat jo innolla kesän matkaa, vaikka talvimatka on parin viikon päästä.
No eipä ole vielä tullut mieleen sanoa:) Välillä on kuopuksen aikuiset sisaruksetkin perheineen mukana:D
Kuopus täyttää 18v ja on jo pitkään ottanut kaverinsa mukaan reissuun. He menevät kaksistaan ja miehen kanssa teemme mitä haluamme. Treffit ehkä illallisella jossain kylällä tai kaupungilla.
Kun on enemmän rahaa ollaan 3-4 vkoa reissussa, jos on vähemmän rahaa niin 1-2 vkoa.
Auton hinta ei ole koskaan ollut ongelma - useimmissa autoissa on 5-7 paikkaa tai sitten on vuokrattu useampia.
Kerran vuodessa lähdetään johonkin kaupunkikohteeseen kaksin, se on riittänyt toistaiseksi.
Kun muutin pois kotoa, vanhemmat kertoivat että auttavat minua tarvittaessa taloudellisesti, mutta vastaan itse omasta taloudestani. Pikkusisarukseni jäivät kotiin asumaan ja vanhemmat jatkoivat heidän elättämistään. Kun ensimmäisen lomamatkan aika tuli, vanhemmat ilmoittivat että 15v on pakko tulla mukaan, 17v päättää itse haluaako tulla ja minä 20v olen todella tervetullut, jos ostan lentolipun itselleni ja järjestän käyttörahani. Vanhemmat maksavat majoituksen ja ns paremmat illalliset.
Pidin järjestelyä kohtuullisena ja lähdimme kaikki mukavalle lomalle. Välillä teimme juttuja kaikki yhdessä, vanhennat ja lapset jaolla sekä tytöt ja pojat jaolla. Ihan luonnollista.
Nyt 10v myöhemmin lomailemme edelleen yhdessä vaihtelevilla kokoonpanoilla. Olemme kaikki työelämässä ja me lapset maksamme pääsääntöisesti omat kulumme kokonaan.
Aloittajan tarkoitus nyt selvästikin oli kehuskella kuinka heillä ON VARAA matkustaa pian aikuistuvien lasten kanssa viikkotolkulla. Hieno avaus joo!
Meille ei ikinä vanhemmat sanoneet, ettemme olisi tervetulleita perhelomalle. Jäimme pois siinä vaiheessa, kun tuli töitä, seurustelukumppaneita ja oma elämä. Jo ennen sitä vanhemmat olivat käyneet välillä kahdestaan lomalla. Meillä rahaa ei koskaan ollut paljoa, joten yleensä se pidempi loma oli perheloma mutta vanhemmat kävivät kahdestaan pidennetyillä viikonlopuilla, risteilyllä, kylpylässä tms.
No pakkoko sinne on koko köörin voimin kuukaudeksi mennä? Menkää viikoksi kaikki yhdessä ja kas - teillä on varaa tehdä toinen reissu kahdestaan ja vaikka vielä kolmaskin. Kohteen valinnalla ja oleskelun pituudella voi suuresti vaikuttaa kustannuksiin. Vai oletteko te niitä joiden on aina pakko päästä Thaikkuihin?
Jokunen vuosi ja olet täällä itkemässä kun lapset eivät 35-vuotiaina halua kanssasi mihinkään ja mummoilu jää kokematta. Muista silloin tämä ketju.