Mitä työtä teet, jos olet työpäivä jälkeen ihan poikki?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Perintää. Suurin osa asiakkaista on mukavia ja ystävällisiä, mutta joukossa on raivoajia, kiroilijoita, huorittelijoita, uhkaajia sekä vihamielisiä psykiatrisia potilaita.

Ne jotka sulle aukoo päätään ovat kyrpiintyneitä suurista perintämaksuista.

Ne jotka ovat ystävällisä yrittävät välttää liian suuret perintäkorot.

Jokaisen mielestä olet per seestä

Kiitos, vaikutat tutulta ja pelkään kaltaisiasi.

Olet oikeassa siinä, että juuri minä päätän täysin itsenäisesti ihan kaikkien asiakkaiden perintämaksut ja -korot. Ei kukaan muu, esimerkiksi yrityksen johto.

En missään nimessä tee töitä surkealla palkalla. Enkä tee kyseistä työtä pitkien syöpähoitojeni jälkeen, koska minua ei palkattu minnekään muualle saatuani syöpähoitojeni vuoksi potkut toisesta yrityksestä.

Eikö elämäni olekin huoletonta ja helppoa auttaessani mm. sinua?

Ensihoitaja kiireisellä asemalla.

Laitoshuoltaja. Ja kyllä, olen niin laiska, että kotonani käy siivooja. En jaksa heiluttaa rättiä sekä töissä että kotona.

Vierailija kirjoitti:

Työni ei ole kovin rasittavaa, mutta työmatkojen takia työpäivä venyy jopa 12 tuntiseksi.

Sama. Tai tietyllä tavalla toki aivotyö kuormittaa, mutta lähinnä väsymystä aiheuttaa pitkä työpäivä ja työmatkan kulkeminen täpötäydessä junassa. Olisi kiva työpäivän jälkeen istua ja vaikka lukea rauhoittuakseen, mutta parhaimmillaan seisot koko sen 1h 15 min kun juna on niin täysi. Siinä menee loppukin motivaatio tehdä enää muuta työpäivän jälkeen.

Istumatyöt avokonttorissa. Päivän päätteeksi hirve migreeni ja en jaksa mitään. Ei ihmistä ole tarkoitettu istumaan 8h päivässä putkeen. Mieluummin tekisin fyysistä työtä.

Olen taikurin apulainen. Se sahaa minut aina esityksen lopuksi ihan poikki...