Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Onko olemassa jotain sairautta, joka aiheuttaa ajan kulun kokemuksen nopeutumista?

Vierailija
02.02.2020 |

Tämä, miten nopeaa aika mun elämässä nykyään kuluu, alkaa olla jo ihan hullua. Enkä ole edes vielä neljääkymmentä.

Tässä esimerkki: Perjantai-iltana päätin ottaa vähän rennosti (selvennyksenä: en juonut kuitenkaan tippakaan alkoholia) Tarkoitus oli kokkailla kotosalla hyvää ruokaa, syödä vähän suklaata ja selata somea. Tarkoitus oli mennä nukkumaan kolmen-neljän maissa yöllä. Silloin sitä mietinkin. Herkuttelut oli jo herkuteltu. Kuitenkin päätin hetken vielä selata somea, kun en ollut ehtinyt selata juuri yhtään. Lueskelin mm. tätä palstaa ja katselin netistä kenkiä. Todellisuudessa valvoin lopulta vahingossa neljään asti lauantai-iltapäivänä! Aika vain vilahti. En nukahtanut tai mitään enkä saanut mitään kohtausta. Joskus kymmenen aikaan aamulla vastasin kaverin viestiin ja totesin mielessäni että venähtipä tämä nukkumaan meneminen taas, mutta menen ihan just. Sitten ihan vilauksessa se kello olikin sen neljän iltapäivällä. Tunti ihan hullulta. Mun mielestä sen ois pitänyt olla vasta neljän yöllä. Se ois käynyt järkiinsä.

Tämä ei ollut edes ainoa kerta. Tätä tapahtuu todella usein. Saatan siis valvoa ilman mitään ongelmia reilusti yli 30 tuntia, koska aika menee niin nopeasti, niin ei se edes tunnu siltä että olisin valvonut niin kauan. Toisaalta saatan olla melkein vuorokauden nukkumassa, kun ei se tunnu siltä että olisin nukkunut niin kauan, kun aika menee niin nopeasti. Viikonloput menee lähes aina hukkaan. On se perjantai-ilta ja sitten yhtäkkiä jo sunnuntai-ilta. Mitään ei ehtinyt taas tehdä. Ei ehdi arkenakaan vapaa-aikana kuin pakolliset kotityöt, vaikka ei mulla ole edes lapsia tai puolisoa. Aina ilta tulee silmänräpäyksessä eikä ikinä edes ehdi hyvissä ajoin nukkumaan. Vaikka pitäis somet kiinni, niin se aika menee siltikin vilauksessa.

Hyvä esimerkki tällaisesta ajan vilahduksesta on se, että jos herään vaikka vapaapäivän aamulla seitsemältä (nukuttuani edellisestä päivästä asti) ja ajattelen että nyt heräsin sentään kivan aikaisin. Tässähän ehtii tänään vaikka mitä. Vähän tässä vaan ensin suunnittelen että mitä kaikkea teen. En nukahda uudestaan, enkä ota edes puhelinta tai konetta selattavaksi, mutta sitten kun hetken mielessäni suunnittelen ja vilkaisen kelloa, niin se onkin yleensä jo kymmenen paikkeilla. Aika vain vilahtaa. Se suorastaan kiitää. Enkä minä pysy perässä. Tämä on ihan älytöntä tämä ajan kulun nopeus!

Kommentit (45)

Vierailija
1/45 |
02.02.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kännykkäriippuus.

Vierailija
2/45 |
02.02.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Niin se käy suurimmalla osalla, kun ikää tulee lisää. Ajankulku vaan jotenkin harmillisesti nopeutuu ja eräskin viiskymppinen sanoi, että joutuu aamuisin herätä niin aikaisin että ehtii edes vähän päivää kokea, ennenkuin se on ohi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/45 |
02.02.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vanhana tuon ajankulun nopeutumisen tuntemus on ihan normaalia ja johtuu ihan aivotoiminnan hidastumisesta ja solujen tuhoutumisesta, ja elämän rytmittämisen puuttumisesta, ei ole odotettavan vapaata viikonloppua, lomaa jne, kaikki on vain samaa aikaputkea.

Eiköhän ole aika luonnollista, että kun johonkin puuhaan keskittyy (juuri vaikka Somen selailuun tai mielenkiintoisen kirjan lukeminen tms, jota ei osaa lopettaa, vaan katsompa vielä tuon ja tuon päivityksen, tai uutisen, josta siten haluaakin lisätietoja ja katsoa, mitä muut ovat mieltä siitä).

Joskushan sopivan kiireinen työpäiväkin vilahtaa hetkessä ohi, ja ihmettelee sitten, että onhan jo kotiinlähtöaika.

Vierailija
4/45 |
02.02.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Väsymys

Vierailija
5/45 |
02.02.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Niin se käy suurimmalla osalla, kun ikää tulee lisää. Ajankulku vaan jotenkin harmillisesti nopeutuu ja eräskin viiskymppinen sanoi, että joutuu aamuisin herätä niin aikaisin että ehtii edes vähän päivää kokea, ennenkuin se on ohi.

No tuo aloittajan kuvaus ei kyllä ole mitään normaalia ajan kulumisen nopeutumista! Olen 40 ja suuressa mittakaavassa aika menee nykyään nopeampaa. Esim. tuntuu, että vastahan kesäloma loppui, ja nyt ollaankin jo kohta keväässä.

Mutta että perjantai-iltana aikoo vähän somettaa ja herkutella ja yhtäkkiä huomaakin, että on lauantain alkuilta, kuulostaa kyllä aivan sairaalta! En ole koskaan kuullut, että noin voisi käydä kenellekään.

Epäilen, että yksin asuvana AP joko 1)nukahtelee välissä sitä tajuamattaan 2)sairastaa jotain psyykkistä häiriötä tai 3)valehtelee.

Vierailija
6/45 |
02.02.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Alkoholismi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/45 |
02.02.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin se käy suurimmalla osalla, kun ikää tulee lisää. Ajankulku vaan jotenkin harmillisesti nopeutuu ja eräskin viiskymppinen sanoi, että joutuu aamuisin herätä niin aikaisin että ehtii edes vähän päivää kokea, ennenkuin se on ohi.

No tuo aloittajan kuvaus ei kyllä ole mitään normaalia ajan kulumisen nopeutumista! Olen 40 ja suuressa mittakaavassa aika menee nykyään nopeampaa. Esim. tuntuu, että vastahan kesäloma loppui, ja nyt ollaankin jo kohta keväässä.

Mutta että perjantai-iltana aikoo vähän somettaa ja herkutella ja yhtäkkiä huomaakin, että on lauantain alkuilta, kuulostaa kyllä aivan sairaalta! En ole koskaan kuullut, että noin voisi käydä kenellekään.

Epäilen, että yksin asuvana AP joko 1)nukahtelee välissä sitä tajuamattaan 2)sairastaa jotain psyykkistä häiriötä tai 3)valehtelee.

En satavarmasti nukahda enkä myöskään valehtele. Mikä motiivi mulla ois valehdella tällaista anonyymilla palstalla? Ja nukahtaessa puhelinkin tippuis kädestä.

Todennäköisesti mulla on sitten joku psyykkinen ongelma, mutta mikä psyykkinen ongelma aiheuttaa tällaista ajan kiitämistä?

-ap

Vierailija
8/45 |
02.02.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tuo aamun ajankulu on nukahtamista. Hyvin väsyneeltä katoaa kyky tunnistaa nukkuminen. Tämä on todettu ihan laboratoriokokeissa. Unettomuudesta kärsivä on herätetty kesken syvän unen ja kysytty, onko saanut nukutuksi. Potilas on vastannut maanneensa koko ajan hereillä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/45 |
02.02.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Alkoholismi.

En juo ollenkaan koskaan, joten ei se ainakaan.

-ap

Vierailija
10/45 |
02.02.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minulla aina iltaisin hujahtaa 4 tuntia tällä palstalla kuin tyhjää vain, vaikka alkuun ajattelin pikaisesti vilkaista.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/45 |
02.02.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ajan kulumisen nopeuden tunnun aiheuttama tauti on vanhuus. Se on kamala tauti mihin ei ole lääkettä. Suosittelen runsasta päihteiden käyttöä niin sillä voi ainakin välillä unohtaa tuon taudin kamaluuden.

Vierailija
12/45 |
02.02.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Tuo aamun ajankulu on nukahtamista. Hyvin väsyneeltä katoaa kyky tunnistaa nukkuminen. Tämä on todettu ihan laboratoriokokeissa. Unettomuudesta kärsivä on herätetty kesken syvän unen ja kysytty, onko saanut nukutuksi. Potilas on vastannut maanneensa koko ajan hereillä.

Entäpä kun en ole usein edes sängyssä sillon aamulla? Saatan käveleskellä ympäri kämppää, istua sohvalla jne.

-ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/45 |
02.02.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Voisko olla ADD, sehän teettää vähän sellaista unelmoimista ja pää on pilvissä, ja aika hurahtaa käsistä.

Vierailija
14/45 |
02.02.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mä oon varma, että mä joudun välillä johonkin "aikaputkeen". Aamuisin etenkin töihin lähtiessä mulla menee aikaa nousemisesta ulko-oven aukaisemiseen n 1h 40min. vaikka en syö enkä käy suihkussa. Toki laitan rasvaan naaman, laitan hiukset ja meikkaan ja otan aamuvitamiinit. Miten siihen voi mennä aikaa noin paljon, kun viikonloppuisin ei mene.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/45 |
02.02.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vaikuttaa lähinnä siltä että sun sisäinen vuorokausi on paljon pitempi kuin todellinen vuorokausi.

Vierailija
16/45 |
02.02.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Minulla aina iltaisin hujahtaa 4 tuntia tällä palstalla kuin tyhjää vain, vaikka alkuun ajattelin pikaisesti vilkaista.

Kannattaa hommata elämä. Sen voi saada ilmaiseksi.

Vierailija
17/45 |
02.02.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jokin mielenterveyden ongelma on varmaan. Tai sitten neurologinen sairaus. Sinuna menisin lääkäriin.

Todennäköisimmin sinulla on jonkinlainen dissosisaatiohäiriö. Sille on tyypillistä esimerkiksi ajan- ja paikantajun häiriintyminen. Taustalla voi olla esimerkiksi traumakokemus.

Ei tuo ole normaalia. Tavallista olisi, että muutama tunti vilahtaa ohi, ei se, että mennään ihan vuorokausissakin sekaisin. Ikääntymiseen liittyy tunne siitä, että vuodet vierivät jne, ei missään nimessä kuvaamasi tunteet.

Vierailija
18/45 |
02.02.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Voisko olla ADD, sehän teettää vähän sellaista unelmoimista ja pää on pilvissä, ja aika hurahtaa käsistä.

Tää saattais kyllä olla yksi mahdollisuus. Kerran joku nimittäin kysyi että onko mulla ADD, kun tipahdin ryhmäkeskustelussa kärryiltä. Siis huomaamattani ajattelin jotain ihan muuta ja meni muiden keskustelut ohi. Itse olen myöhemmin huomannut, että ajattelen aika usein huomaamattani jotain muuta, mutta varon tuomasta sitä ilmi. Miten tuo testataan ja testataanko sitä enää yli kolmikymppisiltä?

-ap

Vierailija
19/45 |
02.02.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla aina iltaisin hujahtaa 4 tuntia tällä palstalla kuin tyhjää vain, vaikka alkuun ajattelin pikaisesti vilkaista.

Kannattaa hommata elämä. Sen voi saada ilmaiseksi.

Sanoo hän joka myös palstailee tuntikaupalla ja vähänväliä selaa vauvaa puhelimesta :D

Vierailija
20/45 |
02.02.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Jokin mielenterveyden ongelma on varmaan. Tai sitten neurologinen sairaus. Sinuna menisin lääkäriin.

Todennäköisimmin sinulla on jonkinlainen dissosisaatiohäiriö. Sille on tyypillistä esimerkiksi ajan- ja paikantajun häiriintyminen. Taustalla voi olla esimerkiksi traumakokemus.

Ei tuo ole normaalia. Tavallista olisi, että muutama tunti vilahtaa ohi, ei se, että mennään ihan vuorokausissakin sekaisin. Ikääntymiseen liittyy tunne siitä, että vuodet vierivät jne, ei missään nimessä kuvaamasi tunteet.

Pitääpä lueskella tuosta dissosiaatiohäiriöstä. Paikantaju mulla ei ole mennyt kyllä koskaan sekaisin eikä mulla mielestäni ole traumoja, mutta jos se silti olis vaikka se.

-ap

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: viisi kaksi kuusi