Lue keskustelun säännöt.
Mikä ihme siinä on niin vaikeaa pitää ne penskat kurissa kaupoissa?
Ja julkisissa paikoissa ylipäätänsä? Olin sovituskopissa sovittamassa rintaliivejä, kun joku lapsi tuli kurkkimaan sovituskopin verhon takaa. Käskin lopettaa ja vedin verhon kiinni. Hetken päästä sama pentu tuli vetämään sovituskopistani verhon auki. Riuhtaisin verhon takaisin kiinni niin kovalla voimalla, että tuo lapsi jotenkin siinä rytäkässä lensi naama edellä lattiaan, kun piteli kiinni verhosta. Ja eiköhän sieltä heti laukkaa penskan äiti paikalle räyhäämään minulle. Kun minun vikahan se on ettei hän katso lapsensa perään. Haloo nyt.
Kommentit (175)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valitettavasti lapseni eivät ole tahtoni alaisia olentoja. Opettelevat vielä miten pitää käyttäytyä kaupassa ja muualla.
Mitä ehdotat ap (ja muut lapsenpotkijat) keinoksi?
Voi hyvänen aika! Jos nyt alkajaisiksi opetat ne pysymään vierelläsi ja kerrot jo ennen kauppaan menoa, että kauppa ei ole leikkipuisto. Kaupassa ei juosta eikä huudeta. Kaupassa kävellään nätisti äidin tai ostoskärryn vierellä. Jos ei totella, kaupasta poistutaan välittömästi. Ja kyllä, niiden sun muksujen kuuluu olla sun tahdon alaisia olentoja!
T. Kolmen äiti
Miksi se onkin aina just kolmen äiti? En kyllä usko, että yksikään kolmen lapsen äiti kuvittelisi, että lapset ovat vanhemman tahdon alaisia. Mutta ihan hyvä yritys.
Lapsen tahto on vanhemman taskussa ja lapsen käytöstä pystyy säätelemään, mutta helppoa se ei ole vaan se vaatii loputonta toistoa, toistoa ja toistoa.
t. kahden äiti, jolle on ihan sama mitä sinä uskot. Jos sinulle on liian raskas ponnistus poistua sieltä kaupasta, jos sinun lapsesi on vaikea hillitä sitä käytöstään se ei ole auttamatta sitä meille kaikille muille.
Mitä se ihan konkreettisesti tarkoittaa, että lapsen tahto on vanhemman taskussa? Tai se, että lapsen käytöstä voi säädellä? Esim. jos lapsi saa kiukkukohtauksen, miten lapsen tahto muutetaan nin, ettei hän tahdo enää kiukutella? Tai miten siinä säädellään käytöstä? Joo, toki siinä otetaan käyttöön damage control ja pidetään lasta kiinni jne., mutta et kai tosissasi tuossa tilanteessa jätä ostoskärryä ostoksineen niille sijoilleen ja lähde kaupasta? Mitä niille ostoksille tapahtuu?
Poistun kaupassa, ollaan hetki autossa, jutellaan ja palataan takaisin jatkamaan niitä ostoksia. Kerran piti tehdä kahdesti, mutta muilla kerroilla kerta riitti.
Mikä se taika siinä kaupasta poustumisessa muuten on? Eikö siellä kaupassa voi jutella? Jos nyt kuitenkin oletuksena on se, että sinne tullaan takaisin, kun eihän niitä ostoksia voi sinne jättää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valitettavasti lapseni eivät ole tahtoni alaisia olentoja. Opettelevat vielä miten pitää käyttäytyä kaupassa ja muualla.
Mitä ehdotat ap (ja muut lapsenpotkijat) keinoksi?
Voi hyvänen aika! Jos nyt alkajaisiksi opetat ne pysymään vierelläsi ja kerrot jo ennen kauppaan menoa, että kauppa ei ole leikkipuisto. Kaupassa ei juosta eikä huudeta. Kaupassa kävellään nätisti äidin tai ostoskärryn vierellä. Jos ei totella, kaupasta poistutaan välittömästi. Ja kyllä, niiden sun muksujen kuuluu olla sun tahdon alaisia olentoja!
T. Kolmen äiti
Miksi se onkin aina just kolmen äiti? En kyllä usko, että yksikään kolmen lapsen äiti kuvittelisi, että lapset ovat vanhemman tahdon alaisia. Mutta ihan hyvä yritys.
Lapsen tahto on vanhemman taskussa ja lapsen käytöstä pystyy säätelemään, mutta helppoa se ei ole vaan se vaatii loputonta toistoa, toistoa ja toistoa.
t. kahden äiti, jolle on ihan sama mitä sinä uskot. Jos sinulle on liian raskas ponnistus poistua sieltä kaupasta, jos sinun lapsesi on vaikea hillitä sitä käytöstään se ei ole auttamatta sitä meille kaikille muille.
Mitä se ihan konkreettisesti tarkoittaa, että lapsen tahto on vanhemman taskussa? Tai se, että lapsen käytöstä voi säädellä? Esim. jos lapsi saa kiukkukohtauksen, miten lapsen tahto muutetaan nin, ettei hän tahdo enää kiukutella? Tai miten siinä säädellään käytöstä? Joo, toki siinä otetaan käyttöön damage control ja pidetään lasta kiinni jne., mutta et kai tosissasi tuossa tilanteessa jätä ostoskärryä ostoksineen niille sijoilleen ja lähde kaupasta? Mitä niille ostoksille tapahtuu?
Poistun kaupassa, ollaan hetki autossa, jutellaan ja palataan takaisin jatkamaan niitä ostoksia. Kerran piti tehdä kahdesti, mutta muilla kerroilla kerta riitti.
Mikä se taika siinä kaupasta poustumisessa muuten on? Eikö siellä kaupassa voi jutella? Jos nyt kuitenkin oletuksena on se, että sinne tullaan takaisin, kun eihän niitä ostoksia voi sinne jättää.
Niiden kaikkien ärsykkyiden keskellä se keskutelu harvemmin sujuu niin hyvin kun rauhallisemmassa paikassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valitettavasti lapseni eivät ole tahtoni alaisia olentoja. Opettelevat vielä miten pitää käyttäytyä kaupassa ja muualla.
Mitä ehdotat ap (ja muut lapsenpotkijat) keinoksi?
Voi hyvänen aika! Jos nyt alkajaisiksi opetat ne pysymään vierelläsi ja kerrot jo ennen kauppaan menoa, että kauppa ei ole leikkipuisto. Kaupassa ei juosta eikä huudeta. Kaupassa kävellään nätisti äidin tai ostoskärryn vierellä. Jos ei totella, kaupasta poistutaan välittömästi. Ja kyllä, niiden sun muksujen kuuluu olla sun tahdon alaisia olentoja!
T. Kolmen äiti
Miksi se onkin aina just kolmen äiti? En kyllä usko, että yksikään kolmen lapsen äiti kuvittelisi, että lapset ovat vanhemman tahdon alaisia. Mutta ihan hyvä yritys.
Lapsen tahto on vanhemman taskussa ja lapsen käytöstä pystyy säätelemään, mutta helppoa se ei ole vaan se vaatii loputonta toistoa, toistoa ja toistoa.
t. kahden äiti, jolle on ihan sama mitä sinä uskot. Jos sinulle on liian raskas ponnistus poistua sieltä kaupasta, jos sinun lapsesi on vaikea hillitä sitä käytöstään se ei ole auttamatta sitä meille kaikille muille.
Mitä se ihan konkreettisesti tarkoittaa, että lapsen tahto on vanhemman taskussa? Tai se, että lapsen käytöstä voi säädellä? Esim. jos lapsi saa kiukkukohtauksen, miten lapsen tahto muutetaan nin, ettei hän tahdo enää kiukutella? Tai miten siinä säädellään käytöstä? Joo, toki siinä otetaan käyttöön damage control ja pidetään lasta kiinni jne., mutta et kai tosissasi tuossa tilanteessa jätä ostoskärryä ostoksineen niille sijoilleen ja lähde kaupasta? Mitä niille ostoksille tapahtuu?
Poistun kaupassa, ollaan hetki autossa, jutellaan ja palataan takaisin jatkamaan niitä ostoksia. Kerran piti tehdä kahdesti, mutta muilla kerroilla kerta riitti.
Mikä se taika siinä kaupasta poustumisessa muuten on? Eikö siellä kaupassa voi jutella? Jos nyt kuitenkin oletuksena on se, että sinne tullaan takaisin, kun eihän niitä ostoksia voi sinne jättää.
Se vanhemman tapa osoittaa, että nyt ollaan tosissaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valitettavasti lapseni eivät ole tahtoni alaisia olentoja. Opettelevat vielä miten pitää käyttäytyä kaupassa ja muualla.
Mitä ehdotat ap (ja muut lapsenpotkijat) keinoksi?
Voi hyvänen aika! Jos nyt alkajaisiksi opetat ne pysymään vierelläsi ja kerrot jo ennen kauppaan menoa, että kauppa ei ole leikkipuisto. Kaupassa ei juosta eikä huudeta. Kaupassa kävellään nätisti äidin tai ostoskärryn vierellä. Jos ei totella, kaupasta poistutaan välittömästi. Ja kyllä, niiden sun muksujen kuuluu olla sun tahdon alaisia olentoja!
T. Kolmen äiti
Miksi se onkin aina just kolmen äiti? En kyllä usko, että yksikään kolmen lapsen äiti kuvittelisi, että lapset ovat vanhemman tahdon alaisia. Mutta ihan hyvä yritys.
Lapsen tahto on vanhemman taskussa ja lapsen käytöstä pystyy säätelemään, mutta helppoa se ei ole vaan se vaatii loputonta toistoa, toistoa ja toistoa.
t. kahden äiti, jolle on ihan sama mitä sinä uskot. Jos sinulle on liian raskas ponnistus poistua sieltä kaupasta, jos sinun lapsesi on vaikea hillitä sitä käytöstään se ei ole auttamatta sitä meille kaikille muille.
Mitä se ihan konkreettisesti tarkoittaa, että lapsen tahto on vanhemman taskussa? Tai se, että lapsen käytöstä voi säädellä? Esim. jos lapsi saa kiukkukohtauksen, miten lapsen tahto muutetaan nin, ettei hän tahdo enää kiukutella? Tai miten siinä säädellään käytöstä? Joo, toki siinä otetaan käyttöön damage control ja pidetään lasta kiinni jne., mutta et kai tosissasi tuossa tilanteessa jätä ostoskärryä ostoksineen niille sijoilleen ja lähde kaupasta? Mitä niille ostoksille tapahtuu?
Niille tapahtuu se , että henkilökunta huolehtii niistä. Näitä kärryjä löytyy kaupoista, milloin mistäkin syystä.
-myyjä-
Ikävää, että tuo yksi potkaisija vei keskustelun omaan käytökseensä. Asiallistakin keskustelua olisi voinut käydä. Sen sijaan, että äiti suuttuu lapsensa kaatumisesta, tai mitä siinä nyt tapahtuikin kun ap veti verhon kiinni, hänen olisi pitänyt pyytää ap:lta anteeksi lapsensa käytöstä sen jälkeen kun ap tuli ulos kopista.
En hyväksy lasten enkä koirien potkimista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valitettavasti lapseni eivät ole tahtoni alaisia olentoja. Opettelevat vielä miten pitää käyttäytyä kaupassa ja muualla.
Mitä ehdotat ap (ja muut lapsenpotkijat) keinoksi?
Voi hyvänen aika! Jos nyt alkajaisiksi opetat ne pysymään vierelläsi ja kerrot jo ennen kauppaan menoa, että kauppa ei ole leikkipuisto. Kaupassa ei juosta eikä huudeta. Kaupassa kävellään nätisti äidin tai ostoskärryn vierellä. Jos ei totella, kaupasta poistutaan välittömästi. Ja kyllä, niiden sun muksujen kuuluu olla sun tahdon alaisia olentoja!
T. Kolmen äiti
Miksi se onkin aina just kolmen äiti? En kyllä usko, että yksikään kolmen lapsen äiti kuvittelisi, että lapset ovat vanhemman tahdon alaisia. Mutta ihan hyvä yritys.
Lapsen tahto on vanhemman taskussa ja lapsen käytöstä pystyy säätelemään, mutta helppoa se ei ole vaan se vaatii loputonta toistoa, toistoa ja toistoa.
t. kahden äiti, jolle on ihan sama mitä sinä uskot. Jos sinulle on liian raskas ponnistus poistua sieltä kaupasta, jos sinun lapsesi on vaikea hillitä sitä käytöstään se ei ole auttamatta sitä meille kaikille muille.
Mitä se ihan konkreettisesti tarkoittaa, että lapsen tahto on vanhemman taskussa? Tai se, että lapsen käytöstä voi säädellä? Esim. jos lapsi saa kiukkukohtauksen, miten lapsen tahto muutetaan nin, ettei hän tahdo enää kiukutella? Tai miten siinä säädellään käytöstä? Joo, toki siinä otetaan käyttöön damage control ja pidetään lasta kiinni jne., mutta et kai tosissasi tuossa tilanteessa jätä ostoskärryä ostoksineen niille sijoilleen ja lähde kaupasta? Mitä niille ostoksille tapahtuu?
Poistun kaupassa, ollaan hetki autossa, jutellaan ja palataan takaisin jatkamaan niitä ostoksia. Kerran piti tehdä kahdesti, mutta muilla kerroilla kerta riitti.
Mikä se taika siinä kaupasta poustumisessa muuten on? Eikö siellä kaupassa voi jutella? Jos nyt kuitenkin oletuksena on se, että sinne tullaan takaisin, kun eihän niitä ostoksia voi sinne jättää.
Niiden kaikkien ärsykkyiden keskellä se keskutelu harvemmin sujuu niin hyvin kun rauhallisemmassa paikassa.
No, jos se on sinulle tärkeää, niin kaikin mokomin, mutta tuossa aikaisemmassa viestissäsi kyllä tuli sellainen kuva, että nimenomaan se poistuminen on se juttu. Mä oon aina hoiranut ne keskustelut siellä kaupassa. Vähän oudoksun sitä tilannetta, että jätetään se kärry, koska hlökuntahan voi luulla, että ae pitää tyhjentää.
Mitä helvettiä teette vauvapalstalla luuseri lapsettomat?!
Oisin voinut kasvattaa lasta siin tilanteessa, ja tulla haukkumaan sun muhkuista ulkomuotoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valitettavasti lapseni eivät ole tahtoni alaisia olentoja. Opettelevat vielä miten pitää käyttäytyä kaupassa ja muualla.
Mitä ehdotat ap (ja muut lapsenpotkijat) keinoksi?
Voi hyvänen aika! Jos nyt alkajaisiksi opetat ne pysymään vierelläsi ja kerrot jo ennen kauppaan menoa, että kauppa ei ole leikkipuisto. Kaupassa ei juosta eikä huudeta. Kaupassa kävellään nätisti äidin tai ostoskärryn vierellä. Jos ei totella, kaupasta poistutaan välittömästi. Ja kyllä, niiden sun muksujen kuuluu olla sun tahdon alaisia olentoja!
T. Kolmen äiti
Miksi se onkin aina just kolmen äiti? En kyllä usko, että yksikään kolmen lapsen äiti kuvittelisi, että lapset ovat vanhemman tahdon alaisia. Mutta ihan hyvä yritys.
Lapsen tahto on vanhemman taskussa ja lapsen käytöstä pystyy säätelemään, mutta helppoa se ei ole vaan se vaatii loputonta toistoa, toistoa ja toistoa.
t. kahden äiti, jolle on ihan sama mitä sinä uskot. Jos sinulle on liian raskas ponnistus poistua sieltä kaupasta, jos sinun lapsesi on vaikea hillitä sitä käytöstään se ei ole auttamatta sitä meille kaikille muille.
Mitä se ihan konkreettisesti tarkoittaa, että lapsen tahto on vanhemman taskussa? Tai se, että lapsen käytöstä voi säädellä? Esim. jos lapsi saa kiukkukohtauksen, miten lapsen tahto muutetaan nin, ettei hän tahdo enää kiukutella? Tai miten siinä säädellään käytöstä? Joo, toki siinä otetaan käyttöön damage control ja pidetään lasta kiinni jne., mutta et kai tosissasi tuossa tilanteessa jätä ostoskärryä ostoksineen niille sijoilleen ja lähde kaupasta? Mitä niille ostoksille tapahtuu?
Niille tapahtuu se , että henkilökunta huolehtii niistä. Näitä kärryjä löytyy kaupoista, milloin mistäkin syystä.
-myyjä-
Ja sinä nimenomasn myyjänä suosittelet kärryjen jättämistä välittämättä siitä, että kylmätuotteet ja pakasteet menet pilalle? Teitä ei yhtään harmita se kärryjen purlaminen?
Sitten vielä mietin tätä, että jos kaupasta nennään hakemaan ruokaa, niin mistä ne ruuat sitten hankitaan, kun ne on nyt siellä kaupassa kärryssä myyjien vaivoina?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valitettavasti lapseni eivät ole tahtoni alaisia olentoja. Opettelevat vielä miten pitää käyttäytyä kaupassa ja muualla.
Mitä ehdotat ap (ja muut lapsenpotkijat) keinoksi?
Voi hyvänen aika! Jos nyt alkajaisiksi opetat ne pysymään vierelläsi ja kerrot jo ennen kauppaan menoa, että kauppa ei ole leikkipuisto. Kaupassa ei juosta eikä huudeta. Kaupassa kävellään nätisti äidin tai ostoskärryn vierellä. Jos ei totella, kaupasta poistutaan välittömästi. Ja kyllä, niiden sun muksujen kuuluu olla sun tahdon alaisia olentoja!
T. Kolmen äiti
Miksi se onkin aina just kolmen äiti? En kyllä usko, että yksikään kolmen lapsen äiti kuvittelisi, että lapset ovat vanhemman tahdon alaisia. Mutta ihan hyvä yritys.
Lapsen tahto on vanhemman taskussa ja lapsen käytöstä pystyy säätelemään, mutta helppoa se ei ole vaan se vaatii loputonta toistoa, toistoa ja toistoa.
t. kahden äiti, jolle on ihan sama mitä sinä uskot. Jos sinulle on liian raskas ponnistus poistua sieltä kaupasta, jos sinun lapsesi on vaikea hillitä sitä käytöstään se ei ole auttamatta sitä meille kaikille muille.
Mitä se ihan konkreettisesti tarkoittaa, että lapsen tahto on vanhemman taskussa? Tai se, että lapsen käytöstä voi säädellä? Esim. jos lapsi saa kiukkukohtauksen, miten lapsen tahto muutetaan nin, ettei hän tahdo enää kiukutella? Tai miten siinä säädellään käytöstä? Joo, toki siinä otetaan käyttöön damage control ja pidetään lasta kiinni jne., mutta et kai tosissasi tuossa tilanteessa jätä ostoskärryä ostoksineen niille sijoilleen ja lähde kaupasta? Mitä niille ostoksille tapahtuu?
Poistun kaupassa, ollaan hetki autossa, jutellaan ja palataan takaisin jatkamaan niitä ostoksia. Kerran piti tehdä kahdesti, mutta muilla kerroilla kerta riitti.
Mikä se taika siinä kaupasta poustumisessa muuten on? Eikö siellä kaupassa voi jutella? Jos nyt kuitenkin oletuksena on se, että sinne tullaan takaisin, kun eihän niitä ostoksia voi sinne jättää.
Se vanhemman tapa osoittaa, että nyt ollaan tosissaan.
Ja sitten kuitenkin tullaan takaisin sinne kauppaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ainakin omat lapset vain nauraa kun kehoitan heitä toimimaan tietyllä tavalla. Tyttökin hymyilee minulle (10v) että: "ei me olla isi mitään robotteja, me tehdään juuri niin kuin me halutaan hih hihi."
Ja oikeassahan he ovat siinä. He ovat he ja minä olen minä.
Toivoisin kuitenkin ettei juosta kaupassa tai riidellä ravintolassa.
Jos olisimme vähän köyhempiä niin emme menisi lainkaan ravintolaan. Kätevämpi käydä syömässä jossain niin ei tule siivoa keittiöön.
Meillä käytännössä opetetaan teoria käytöstavoista mutta päällimmäinen kasvatus on yksilönvapauksissa. Eli saa tehdä mitä lystää kunhan ei aiheuta harmia muille. Tuossa ap:n tapauksessa ei oikeastaan käynyt mitään harmia kenellekään. Lapset nyt on vaan niin uteliaita.
Toki itse olisin sanonut että " ei saa nyt häiritä rouvaa noin."
He tekevät kuitenkin omat päätelmänsä elämästään omassa elämässään.
Toivon että he tekevät hyviä päätöksiä elämässään.
Minulta saa eväät siihen, mutta tosiaan harmi ettei lapset ole robotteja joita voi ohjelmoida tekemään tietyllä tavalla. Olisi paljon helpompi olla vanhempi :D
Viime kesänä tuli naapurit meidän pihaan ja kolkutti ovelle. Lapset kuulemma huutaa liian kovaa illalla, niin eivät saa terassilla olla rauhassa. Totesin että mennäämpä tuonne alas pihaan lasten luo, niin voit kertoa heille asiasta. Minähän mainitsin että olen asiasta myös sanonut, mutta eivät usko.
Naapuri vähän ihmetteli että mitenkä niin ei usko.
Esittelin naapurit lapsilleni ja kerroin että naapureilla on vähän kerrottavaa teille.
Meillä on siis yksi vanhempi lapsi ja sitten kaksi alle 6-vuotiasta muttei alle kolme sentään.
Naapuri kertoi että voisi olla iltaisin vähän hissuksiin. Lapset hymyilivät ja lupasivat olla. Olivathan he noin tunnin verran ja kävin siinä sitten vielä muistuttamassa että nyt pitää muistaa olla hiljaa.
Eivät he sitä kauaa muistaneet.
Lapset on vähän hankalia kun niillä on oma tahto :)
T: Naapurin iskä
Kasvatusta 2020 kirjoitti:
Ainakin omat lapset vain nauraa kun kehoitan heitä toimimaan tietyllä tavalla. Tyttökin hymyilee minulle (10v) että: "ei me olla isi mitään robotteja, me tehdään juuri niin kuin me halutaan hih hihi."
Ja oikeassahan he ovat siinä. He ovat he ja minä olen minä.
Toivoisin kuitenkin ettei juosta kaupassa tai riidellä ravintolassa.
Jos olisimme vähän köyhempiä niin emme menisi lainkaan ravintolaan. Kätevämpi käydä syömässä jossain niin ei tule siivoa keittiöön.
Meillä käytännössä opetetaan teoria käytöstavoista mutta päällimmäinen kasvatus on yksilönvapauksissa. Eli saa tehdä mitä lystää kunhan ei aiheuta harmia muille. Tuossa ap:n tapauksessa ei oikeastaan käynyt mitään harmia kenellekään. Lapset nyt on vaan niin uteliaita.
Toki itse olisin sanonut että " ei saa nyt häiritä rouvaa noin."
He tekevät kuitenkin omat päätelmänsä elämästään omassa elämässään.
Toivon että he tekevät hyviä päätöksiä elämässään.
Minulta saa eväät siihen, mutta tosiaan harmi ettei lapset ole robotteja joita voi ohjelmoida tekemään tietyllä tavalla. Olisi paljon helpompi olla vanhempi :D
Viime kesänä tuli naapurit meidän pihaan ja kolkutti ovelle. Lapset kuulemma huutaa liian kovaa illalla, niin eivät saa terassilla olla rauhassa. Totesin että mennäämpä tuonne alas pihaan lasten luo, niin voit kertoa heille asiasta. Minähän mainitsin että olen asiasta myös sanonut, mutta eivät usko.
Naapuri vähän ihmetteli että mitenkä niin ei usko.
Esittelin naapurit lapsilleni ja kerroin että naapureilla on vähän kerrottavaa teille.
Meillä on siis yksi vanhempi lapsi ja sitten kaksi alle 6-vuotiasta muttei alle kolme sentään.
Naapuri kertoi että voisi olla iltaisin vähän hissuksiin. Lapset hymyilivät ja lupasivat olla. Olivathan he noin tunnin verran ja kävin siinä sitten vielä muistuttamassa että nyt pitää muistaa olla hiljaa.
Eivät he sitä kauaa muistaneet.
Lapset on vähän hankalia kun niillä on oma tahto :)
T: Naapurin iskä
Kaltaistesi kasvattajien ansiosta lapsiviha Suomessa lisääntyy päivittäin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä oon töissä vilkkaassa lounasravintolassa ja tällä viikolla on siellä käynyt parina päivänä syömässä perhe, äiti ja isä (oletettavasti) ja kaksi lasta. toinen lapsi on ihan pieni, varmaan juuri oppinut kävelemään. Olen meinannut kaksi kertaa törmätä tähän pieneen taaperoon kun se vaeltaa siellä ravintolasalissa ja mulla on käsisssä joku painava keittoastia tms.
Eilen huomasin, että tämä taapero seisoi keittiön heiluriovien takana! Onneksi huomasin. Meidän keittiön porukka kulkee siitä tavaraa käsissä niin että potkaisee voimalla sitä ovea, usein joku kuuma pakki täynnä ruokaa siinä kannettavana. No mä menin varovasti siihen ovelle sitä taaperoa siirtämään syrjään ja siihen tulikin sitten isä (?) ja nappasi lapsen syliinsä. Mä sanoin sille miehelle, että tämä on kyllä todella vaarallinen paikka lapsen seisoskella. Mies vain katsoi ja lähti pois, sanomatta sanaakaan. Tämä lapsi hoipertelee siellä ravintolasalissa pitkin ja poikin ja yhtenä päivänä oli menossa ovesta ulos. Tarjoilija otti silloin kiinni ja palautti sinne perheen pöytään. Äiti (?) vain kihersi kun oli olevinaan niin hauskaa. Ja nää lapsen vanhemmat ei ole edes mitään nuoria, yli 30v selvästi. Kun joskus saa lukea, että nuoret vanhemmat ei osaa huolehtia lapsista.
Näille ei voi sanoa mitään kun seuraavaksi saat lukea somesta, miten perhevihamielinen ravintola mun työpaikka on, ja seuraavaksi iltapäivälehdistä.Tänään eivät käyneet. Mutta mä kerroin ravintolapäällikölle näistä ja hän sanoi tiukasti, että näille vanhemmille sanotaan todellakin, että sitä lasta ei saa päästää vaeltamaan omin päin. Se on vaarallista kaikille osapuolille.
Kiitos kun sain avautua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valitettavasti lapseni eivät ole tahtoni alaisia olentoja. Opettelevat vielä miten pitää käyttäytyä kaupassa ja muualla.
Mitä ehdotat ap (ja muut lapsenpotkijat) keinoksi?
Voi hyvänen aika! Jos nyt alkajaisiksi opetat ne pysymään vierelläsi ja kerrot jo ennen kauppaan menoa, että kauppa ei ole leikkipuisto. Kaupassa ei juosta eikä huudeta. Kaupassa kävellään nätisti äidin tai ostoskärryn vierellä. Jos ei totella, kaupasta poistutaan välittömästi. Ja kyllä, niiden sun muksujen kuuluu olla sun tahdon alaisia olentoja!
T. Kolmen äiti
Miksi se onkin aina just kolmen äiti? En kyllä usko, että yksikään kolmen lapsen äiti kuvittelisi, että lapset ovat vanhemman tahdon alaisia. Mutta ihan hyvä yritys.
No kolme noita tuossa nyt on, tykkäsit tai et.
Yhden kanssa/ takia (muita vilkkaampi) muutaman kerran lähdettiin kaupasta rimpuillen ja kainalossa raahaten, kun hölmöily ei loppunut. Kaksi muuta tuosta viisastuneena ilmeisesti totesivat, että ei kannata edes kokeilla, koska näkivät mitä siitä seuraa. Ja se yksikin oppi, että jos haluaa olla mukana on parempi käyttäytyä, ja hän halusi.
Ovat muuten nyt jo liki teini-ikäisiä ja kivasti menee. Noiden kanssa voi tehdä mitä vaan ja käydä missä vaan. Hyväkäytöksisiä ja fiksuja tyyppejä kaikki, joihin voi myös luottaa. Heillä on tietenkin oma tahto, mutta järkevä sellainen. Tietävät mikä on ok ja mikä ei. Ja edelleenkin käydään ennakkoon keskusteluja miten erilaisissa tilanteissa käyttäydytään. Kiitosta tulee koulusta, harrastuksista kuin myös kavereiden vanhemmilta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kaltaistesi kasvattajien ansiosta lapsiviha Suomessa lisääntyy päivittäin.
Mutta miten sinä sitten kasvattaisit lapsia toimimaan kuin robotit?
Jos perustelut ja esimerkillinen käytös ei vaan imeydy sinne pääkoppaan?
Lelujen takavarikointi ei auta, kotiaresti ei auta.
Eli mikä auttaisi siihen että lapset tottelisivat?
Ihmisillähän on luontaisesti oma tahto ja kyseenalaistava mieli. Jos joku sääntö on huono, niin eihän sitä tarvitse noudattaa.
Minä kasvatan lapsista menestyjiä. En sellaisia jotka tottelee ja mielistelee muita. Tai että olisivat helposti hyväksikäytettävissä.
Kasvatan heidät miettimään ja päättelemään asioita. Tämä on kuitenkin heidän elämänsä.
Nämä nykyiset pikkulasten vanhemmat ovat niitä "kaupassa kasvatettuja" eli ovat itse saaneet penskana reuhata ja peuhata kaupoissa kaikessa rauhassa. Luulevat, että näin kaupassa tuleekin käyttäytyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valitettavasti lapseni eivät ole tahtoni alaisia olentoja. Opettelevat vielä miten pitää käyttäytyä kaupassa ja muualla.
Mitä ehdotat ap (ja muut lapsenpotkijat) keinoksi?
Voi hyvänen aika! Jos nyt alkajaisiksi opetat ne pysymään vierelläsi ja kerrot jo ennen kauppaan menoa, että kauppa ei ole leikkipuisto. Kaupassa ei juosta eikä huudeta. Kaupassa kävellään nätisti äidin tai ostoskärryn vierellä. Jos ei totella, kaupasta poistutaan välittömästi. Ja kyllä, niiden sun muksujen kuuluu olla sun tahdon alaisia olentoja!
T. Kolmen äiti
Miksi se onkin aina just kolmen äiti? En kyllä usko, että yksikään kolmen lapsen äiti kuvittelisi, että lapset ovat vanhemman tahdon alaisia. Mutta ihan hyvä yritys.
Lapsen tahto on vanhemman taskussa ja lapsen käytöstä pystyy säätelemään, mutta helppoa se ei ole vaan se vaatii loputonta toistoa, toistoa ja toistoa.
t. kahden äiti, jolle on ihan sama mitä sinä uskot. Jos sinulle on liian raskas ponnistus poistua sieltä kaupasta, jos sinun lapsesi on vaikea hillitä sitä käytöstään se ei ole auttamatta sitä meille kaikille muille.
Mitä se ihan konkreettisesti tarkoittaa, että lapsen tahto on vanhemman taskussa? Tai se, että lapsen käytöstä voi säädellä? Esim. jos lapsi saa kiukkukohtauksen, miten lapsen tahto muutetaan nin, ettei hän tahdo enää kiukutella? Tai miten siinä säädellään käytöstä? Joo, toki siinä otetaan käyttöön damage control ja pidetään lasta kiinni jne., mutta et kai tosissasi tuossa tilanteessa jätä ostoskärryä ostoksineen niille sijoilleen ja lähde kaupasta? Mitä niille ostoksille tapahtuu?
Niille tapahtuu se , että henkilökunta huolehtii niistä. Näitä kärryjä löytyy kaupoista, milloin mistäkin syystä.
-myyjä-Ja sinä nimenomasn myyjänä suosittelet kärryjen jättämistä välittämättä siitä, että kylmätuotteet ja pakasteet menet pilalle? Teitä ei yhtään harmita se kärryjen purlaminen?
Sitten vielä mietin tätä, että jos kaupasta nennään hakemaan ruokaa, niin mistä ne ruuat sitten hankitaan, kun ne on nyt siellä kaupassa kärryssä myyjien vaivoina?
En suosittele, mutta kuten sanoin, niitä löytyy milloin mistäkin syystä. Usein lapset aloittavat riehumisen jo heti kauppaan tullessa.
Vierailija kirjoitti:
Mä oon töissä vilkkaassa lounasravintolassa ja tällä viikolla on siellä käynyt parina päivänä syömässä perhe, äiti ja isä (oletettavasti) ja kaksi lasta. toinen lapsi on ihan pieni, varmaan juuri oppinut kävelemään. Olen meinannut kaksi kertaa törmätä tähän pieneen taaperoon kun se vaeltaa siellä ravintolasalissa ja mulla on käsisssä joku painava keittoastia tms.
Eilen huomasin, että tämä taapero seisoi keittiön heiluriovien takana! Onneksi huomasin. Meidän keittiön porukka kulkee siitä tavaraa käsissä niin että potkaisee voimalla sitä ovea, usein joku kuuma pakki täynnä ruokaa siinä kannettavana. No mä menin varovasti siihen ovelle sitä taaperoa siirtämään syrjään ja siihen tulikin sitten isä (?) ja nappasi lapsen syliinsä. Mä sanoin sille miehelle, että tämä on kyllä todella vaarallinen paikka lapsen seisoskella. Mies vain katsoi ja lähti pois, sanomatta sanaakaan. Tämä lapsi hoipertelee siellä ravintolasalissa pitkin ja poikin ja yhtenä päivänä oli menossa ovesta ulos. Tarjoilija otti silloin kiinni ja palautti sinne perheen pöytään. Äiti (?) vain kihersi kun oli olevinaan niin hauskaa. Ja nää lapsen vanhemmat ei ole edes mitään nuoria, yli 30v selvästi. Kun joskus saa lukea, että nuoret vanhemmat ei osaa huolehtia lapsista.
Näille ei voi sanoa mitään kun seuraavaksi saat lukea somesta, miten perhevihamielinen ravintola mun työpaikka on, ja seuraavaksi iltapäivälehdistä.Tänään eivät käyneet. Mutta mä kerroin ravintolapäällikölle näistä ja hän sanoi tiukasti, että näille vanhemmille sanotaan todellakin, että sitä lasta ei saa päästää vaeltamaan omin päin. Se on vaarallista kaikille osapuolille.
Kiitos kun sain avautua.
Vaihtoehtona tuohon on että se pieni huutaa kurkkusuorana, kun on vankeudessa siinä syöttötuolissa :D
Sitten jos antaa älypuhelimen siihen että rauhottuu, niin joku mamma katsoo että siinä sitä kasvatetaan lapsesta aivovammaista.
Kun ei lapsi luontaisesti pysy paikallaan. Minusta on kiva joskus käydä syömässä muualla kuin kotona. Se nyt on vaikea pienten lasten kanssa aina ollut. Muistan itse lapsena kun oltiin laivalla ja piti istua pöydässä. Eihän sitä malttanut vaan lähdettiin serkusten kanssa juoksentelemaan ympäri ravintelia.
Sellaista se on.
Pitää valita kahdesta pahasta. Kurkku suorana huutavaa taaperoa syöttötuolissa tai antaa vaellella ympäri ravintelia. Aina tulee hässäkkää. Siksi on mies mukana ei yksin selviäisi. Syöminen ravintolassa voi olla stressaavaa, mutta joskus on mukava syödä muiden tekemiä ruokia.
Käyn viikottain Prismassa enkä muista törmänneeni häiriköiviin lapsiin. Enemmän on ärsyttäviä aikuisia.
Kirjastossa sen sijaaan on kumpiakin, ja sielläkin täytyy puhua aina huutamalla. Ihan käsittämätöntä, onko ihmisiltä unohtunut että joskus kirjastossa oli tapana kuiskailla. Turun pääkirjaston yläkerrassa on niitä opiskelutiloja, enkä käsitä miten kukaan pystyy tekemään siellä mitään, kun lastenosasto on siinä alapuolella. Kamala mekkala koko ajan ja eniten siellä tosiaan mekastavat ne aikuiset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaltaistesi kasvattajien ansiosta lapsiviha Suomessa lisääntyy päivittäin.
Mutta miten sinä sitten kasvattaisit lapsia toimimaan kuin robotit?
Jos perustelut ja esimerkillinen käytös ei vaan imeydy sinne pääkoppaan?
Lelujen takavarikointi ei auta, kotiaresti ei auta.
Eli mikä auttaisi siihen että lapset tottelisivat?
Ihmisillähän on luontaisesti oma tahto ja kyseenalaistava mieli. Jos joku sääntö on huono, niin eihän sitä tarvitse noudattaa.
Minä kasvatan lapsista menestyjiä. En sellaisia jotka tottelee ja mielistelee muita. Tai että olisivat helposti hyväksikäytettävissä.
Kasvatan heidät miettimään ja päättelemään asioita. Tämä on kuitenkin heidän elämänsä.
No, veikkaan että saatte nauttia kasvatuksenne tuloksista sitten, kun teini-ikä alkaa...
Kerrohan nyt sitten sinä, marketin ex-työntekijä, oletko sinä hyvilläsi siitä, että joku vanhempi lähtee lapsen kanssa kaupasta ja jättää ostokset kärryyn?