Miten vihjata hienovaraisesti, että meillä on kyllä loistavasti rahaa elämäntyyliimme? Muiden arvostelu ärsyttää.
En koskaan puhu rahasta tai siitä, mitä ostan. Toki ihmisillä on silmät päässä. Mieheni on suurituloinen ja itsellänikin muita tuloja, kuin palkka. En näistä koskaan puhu ja ylipäätään olisi kiusallista, jos joku saisi tietää meidän olevan "rikkaita".
Meillä jää säästöön ja sijoitukseen mukavasti rahaa ja omaisuuttakin on kivasti. Eihän näistä toki kukaan ulkopuolinen tiedä.
Mua on alkanut ärsyttää etenkin työpaikalla muiden jatkuva kommentointi elämästämme. Totuus on se, että yksi Lontoon matka, Gugguun pipo tai Minna Parikan kengät eivät taloudessamme tunnu.
Saan nykyään kuulla koko ajan tätä "voi kuinka sä maltat. Mä mieluummin säästän" hehe sulla ei varmaan jää mitään säästöön" "mä en kyllä ostaisi lapselleni xxxx koska siinä ei ole mitään järkeä" "no Emmahan tuhlaa koko palkkansa " "Emma menee pian vararikkoon"
Nuo sanotaan siis vähän ilkikuriseen sävyyn ja tuntuu, että tuo asia "emmalla ei oikeesti olis varmaa varaa" tyylisesti pitää tehdä jokaiselle selväksi.
Nyt alkaa olla mitta täynnä.
En ole oikeasti Emma, ettei kenenkään tarvitse pähköillä kuka olen.
Kommentit (88)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rahasta puhuminen on rahvaanomaista. Ja itse olen siis pienituloinen. Minua alkaisi säälittää, jos jollain ei olisi varaa johonkin Parikoihin, eikös siellä nettikaupassakin ole koko ajan useita malleja alennuksessa. Jos ei mitään säästöön koskaan saa, niin on elämän valinnoissa petraamista.
Ei. Huomaakin, että olet pienituloinen. Rahvaanomaista on olla puhumatta rahasta. Kyllä paremmissa piireissä siitä puhutaan hyvinkin luontevasti. Näin vuonna 2020 pitäisi muutenkin päästä yli siitä, että taloudellisista asioista ja rahasta ei saa puhua, vaan niiden pitäisi olla ihan normaali asia.
Huh huh … paremmissa piireissä ei TODELLAKAAN puhuta rahasta, paitsi silloin kun tehdään bisnestä. Se on todella faux pas.
Mutta meillä on varmaan eri määritelmä paremmista piireistä. Itse en tarkoita niillä €3000/kk ansaitsevia AMK:n käyneitä, vaan vähän muuta ...
Todellakin puhutaan. Sijoituksista puhuminen on todellakin normaalia. Ei toki siihen sävyyn, että mikä joku maksoi, vaan asioista keskustellaan luontevasti. Kaikilla on jotain, joten on ihan normaalia ottaa puheeksi vaikka metsänhoito tai sijoitusasunnot.
Puhumme nyt eri tuloluokista. Itse tarkoitan ihmisiä, joiden vuositulot ovat pitkälle yli kuusinumeroisia ja perinnöt sekä pääomatulot miljoonien luokkaa. Olisi todella suuri sosiaalinen moka puhua raha-asioista esimerkiksi juhlissa tai päivällisellä.
Mutta ok, varmaan te alemmassa keskiluokassa puhutte rahasta. En ole koskaan tuntenut teidänkaltaisistanne ketään, joten en tiedä.
We can agree to disagree. Tai ennemminkin puhumme eri todellisuuksista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun mies on insinööri ja heidän työpaikallaan keskustellaan hyvin luontevasti rahasta ja sijoituksista. Monella on sijoitusasuntoa, osakkeita yms. Tuollaiset ovat normaaleja puheenaiheita, koska kaikilla on hyvöt tulot ja rahasta puhuminen ihan normaalia. Kukaan ei ihmettele, jos joku lähtee matkalle.
Itse olen lto ja meidän työpaikalla kyllä arvioidaan mm lasten vanhempien varallisuuksia ja kiinnitetään paljonkin huomiota, kenen Ville nyt on missäkin vaatteissa ja kenen perhe on taas lomalla. Päiväkodin johtajan muutamaa tunnettua merkkilaukkua arvostellaan.
Oliko tämä provo tai vitsi?
Koska todistit juuri pointtini. Alempi keskiluokka, johon kuulutte, ehkä keskustelee rahasta. Varakkaat eivät, paitsi bisnesdiilien kohdalla. Ei koskaan muussa keskustelussa.
Eli tuo on alempien, köyhempien yhteiskuntaluokkien käytöstä.
Höpö höpö. No olen erikoislääkäri, etten nyt ehkä yläluokkainen. Työkaverit tienaavat kaikki kivasti, vaikka ei tässä miljonäärejä olla. Kyllä meidän työpaikalla puhutaan aika avoimesti rahasta ja sijoittamisesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rahasta puhuminen on rahvaanomaista. Ja itse olen siis pienituloinen. Minua alkaisi säälittää, jos jollain ei olisi varaa johonkin Parikoihin, eikös siellä nettikaupassakin ole koko ajan useita malleja alennuksessa. Jos ei mitään säästöön koskaan saa, niin on elämän valinnoissa petraamista.
Ei. Huomaakin, että olet pienituloinen. Rahvaanomaista on olla puhumatta rahasta. Kyllä paremmissa piireissä siitä puhutaan hyvinkin luontevasti. Näin vuonna 2020 pitäisi muutenkin päästä yli siitä, että taloudellisista asioista ja rahasta ei saa puhua, vaan niiden pitäisi olla ihan normaali asia.
Huh huh … paremmissa piireissä ei TODELLAKAAN puhuta rahasta, paitsi silloin kun tehdään bisnestä. Se on todella faux pas.
Mutta meillä on varmaan eri määritelmä paremmista piireistä. Itse en tarkoita niillä €3000/kk ansaitsevia AMK:n käyneitä, vaan vähän muuta ...
Todellakin puhutaan. Sijoituksista puhuminen on todellakin normaalia. Ei toki siihen sävyyn, että mikä joku maksoi, vaan asioista keskustellaan luontevasti. Kaikilla on jotain, joten on ihan normaalia ottaa puheeksi vaikka metsänhoito tai sijoitusasunnot.
Puhumme nyt eri tuloluokista. Itse tarkoitan ihmisiä, joiden vuositulot ovat pitkälle yli kuusinumeroisia ja perinnöt sekä pääomatulot miljoonien luokkaa. Olisi todella suuri sosiaalinen moka puhua raha-asioista esimerkiksi juhlissa tai päivällisellä.
Mutta ok, varmaan te alemmassa keskiluokassa puhutte rahasta. En ole koskaan tuntenut teidänkaltaisistanne ketään, joten en tiedä.
We can agree to disagree. Tai ennemminkin puhumme eri todellisuuksista.
Et tiedä mistä puhut, vaikka luulet. Seurustelin aikoinaan miehen kanssa, joka todella oli miljonääri, kuten perheensäkin. Kyllä heillä mm joulupöydässä sukulaiset keskustelivat rahasta, kuten se oli lempiaihe myös kavereiden kesken.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rahasta puhuminen on rahvaanomaista. Ja itse olen siis pienituloinen. Minua alkaisi säälittää, jos jollain ei olisi varaa johonkin Parikoihin, eikös siellä nettikaupassakin ole koko ajan useita malleja alennuksessa. Jos ei mitään säästöön koskaan saa, niin on elämän valinnoissa petraamista.
Ei. Huomaakin, että olet pienituloinen. Rahvaanomaista on olla puhumatta rahasta. Kyllä paremmissa piireissä siitä puhutaan hyvinkin luontevasti. Näin vuonna 2020 pitäisi muutenkin päästä yli siitä, että taloudellisista asioista ja rahasta ei saa puhua, vaan niiden pitäisi olla ihan normaali asia.
Huh huh … paremmissa piireissä ei TODELLAKAAN puhuta rahasta, paitsi silloin kun tehdään bisnestä. Se on todella faux pas.
Mutta meillä on varmaan eri määritelmä paremmista piireistä. Itse en tarkoita niillä €3000/kk ansaitsevia AMK:n käyneitä, vaan vähän muuta ...
Todellakin puhutaan. Sijoituksista puhuminen on todellakin normaalia. Ei toki siihen sävyyn, että mikä joku maksoi, vaan asioista keskustellaan luontevasti. Kaikilla on jotain, joten on ihan normaalia ottaa puheeksi vaikka metsänhoito tai sijoitusasunnot.
Onko oikeasti noin? Luulen, että kuitenkin harvempi työssäkäyvä pitää niin aktiivisesti hoidettavia sijoituksia, että niistä riittäisi jutun juurta. Se on aika lailla erikoistapaus, että jollakulla on vuokralainen aiheuttanut niin paljon päänvaivaa, että siitä työkavereille avaudutaan. Osaketreidaminen nyt on oma harrastuksensa, siitä tuskin puhutaan muiden kuin niiden kanssa, jotka sitä harrastavat. Sama koskee esim. jalkapalloa.
Miten täällä vähätellään tuota ongelmaa? Onhan tuo pahansuopaa panettelua. Itse olen yhä ja teen paljon töitä kotona ja saan töistäni hyvät maksut. Ja minulla on passiivisia tuloja. Koko ajan juorutaan, että miten sossupummilla on varaa ulkomaan aikoihin ja lasten harrastukset muka maksaa sossu. Mielestäni ei Parikan pupukengän ostaja ole tässä se pahin materialisti, vaan nuo rahasta juoruajat.
Vierailija kirjoitti:
Rytsölän veljeksilläkin oli kymmenien miljoonien omaisuus, ja kuinkas sitten kävikään.
Aloittaja kuvittelee, että ostaa niitä Parikan kenkiä loppuelämänsä?
Tämä on juuri sitä suomalaista kyräilevää kateutta - kuulostat joltain kyylämummolta. Toivotaan, että toiselle käy huonosti. Okei, ei jatkuvasti tarvitse omaisuudestaan ja tuloistaan puhua, mutta ei niitä tarvitse peitelläkään. Ei minulta ole pois jos toisella on merkkivaatteet.
Minulla on varallisuutta mutta pienet tulot. Ihme kun rahasta puhuminenkin millään muulla tasolla kuin kadehtimalla on joku ihme tabu. Ainoat jonka kanssa siitä voi itse puhua on puhua on pari kaveria, joista toinen rikas.
Ap, tyylikkäintä on vain olla välittämättä. Jotain ongelmaa sulla on kun moisesta ärsyynnyt. Aineellinen rikkaus ei kompensoi henkistä köyhyyttä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun mies on insinööri ja heidän työpaikallaan keskustellaan hyvin luontevasti rahasta ja sijoituksista. Monella on sijoitusasuntoa, osakkeita yms. Tuollaiset ovat normaaleja puheenaiheita, koska kaikilla on hyvöt tulot ja rahasta puhuminen ihan normaalia. Kukaan ei ihmettele, jos joku lähtee matkalle.
Itse olen lto ja meidän työpaikalla kyllä arvioidaan mm lasten vanhempien varallisuuksia ja kiinnitetään paljonkin huomiota, kenen Ville nyt on missäkin vaatteissa ja kenen perhe on taas lomalla. Päiväkodin johtajan muutamaa tunnettua merkkilaukkua arvostellaan.
Oliko tämä provo tai vitsi?
Koska todistit juuri pointtini. Alempi keskiluokka, johon kuulutte, ehkä keskustelee rahasta. Varakkaat eivät, paitsi bisnesdiilien kohdalla. Ei koskaan muussa keskustelussa.
Eli tuo on alempien, köyhempien yhteiskuntaluokkien käytöstä.
Höpö höpö. No olen erikoislääkäri, etten nyt ehkä yläluokkainen. Työkaverit tienaavat kaikki kivasti, vaikka ei tässä miljonäärejä olla. Kyllä meidän työpaikalla puhutaan aika avoimesti rahasta ja sijoittamisesta.
Niin, et ole yläluokkainen ts. aidosti ylimmissä varallisuusluokissa. Ansaitset ihan hyvin, mutta puhun tässä nyt aidosti rikkaista ihmisistä.
Eli mistä tässä kinaamme? Teidän luokassa puhutaan rahasta, rikkaiden parissa ei. Tämähän tuli selväksi aiemmin.
Vierailija kirjoitti:
Mun mies on insinööri ja heidän työpaikallaan keskustellaan hyvin luontevasti rahasta ja sijoituksista. Monella on sijoitusasuntoa, osakkeita yms. Tuollaiset ovat normaaleja puheenaiheita, koska kaikilla on hyvöt tulot ja rahasta puhuminen ihan normaalia. Kukaan ei ihmettele, jos joku lähtee matkalle.
Itse olen lto ja meidän työpaikalla kyllä arvioidaan mm lasten vanhempien varallisuuksia ja kiinnitetään paljonkin huomiota, kenen Ville nyt on missäkin vaatteissa ja kenen perhe on taas lomalla. Päiväkodin johtajan muutamaa tunnettua merkkilaukkua arvostellaan.
Päiväkodin osalta olen muuten tätä joskus miettinyt. Tykkään esim. pukea meidän 2v tyttären käytännöllisiin vaatteisiin, jotka saattaa olla mitä vaan haitarilla Gugguu/Henkkamaukka/vanhoja saatuja (hyvin harvoin mitään kallista), mutta aina sävysävyyn ja päiväkodin ohjelman mukaisesti. Usein kehutaan lapsen vaatteita, että on niin nätit taas. Meillä kaikki vaatteet on käyttövaatteita. Jos prinsessamekko menee likaiseksi, ei haittaa. Isi kun vie, ne vaatteet voi olla mitä vaan yöpäidasta mekkoon tai näiden yhdistelmä. Mutta, en ehkä ymmärrä, miksi lapselle laitetaan huonommat vaatteet tarhaan ja sitten säilytetään jotain parempia vaatteita johonkin? Ei meillä ainakaan ole sellaisia edustuksellisia tilanteita niin paljon, etteikö kaikkia voisi käyttää.
Rikkaiden ongelma kun joku ei tiedä että on rikas eikä näin voi aiheuttaa kateutta! 😂
Vierailija kirjoitti:
Rytsölän veljeksilläkin oli kymmenien miljoonien omaisuus, ja kuinkas sitten kävikään.
Aloittaja kuvittelee, että ostaa niitä Parikan kenkiä loppuelämänsä?
Minä olin megavarakas 5 vuotta elämästäni..jakelin ihmisille neuvoja miten menestyy(en työkseni)
ja nuy..joudun miettimään mitä ostan ja milloin (jos) lomalle.
Mutta olen vanha 50 vee agga..joka ei mistään mitään tajua;)
elämänkoulu kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rytsölän veljeksilläkin oli kymmenien miljoonien omaisuus, ja kuinkas sitten kävikään.
Aloittaja kuvittelee, että ostaa niitä Parikan kenkiä loppuelämänsä?
Minä olin megavarakas 5 vuotta elämästäni..jakelin ihmisille neuvoja miten menestyy(en työkseni)
ja nuy..joudun miettimään mitä ostan ja milloin (jos) lomalle.
Mutta olen vanha 50 vee agga..joka ei mistään mitään tajua;)
Tämä on juuri sitä suomalaista kyräilevää kateutta - kuulostat joltain kyylämummolta. Toivotaan, että toiselle käy huonosti. Okei, ei jatkuvasti tarvitse omaisuudestaan ja tuloistaan puhua, mutta ei niitä tarvitse peitelläkään. Ei minulta ole pois jos toisella on merkkivaatteet.
Omistan velattoman asunnon ja lisäksi puolet velattomasta uudenveroiseksi remontoidusta omakotitalosta. Auton ostin pankkikortilla nostettuani turvarajaa. Minulla on pienet tulot, joten elän säästäväisesti. Ei kukaan varakkuuttani tiedä.
Eli ei sitä lompsaa tarvitse toisten naamaan hieroa. Monesti älyttömimmät kuluttajat asuvat vuokralla ja "feikkaavat luksuselämän somessa". Oikeasti leikki loppuu sillä hetkellä kun parisuhde hajoaa tai työt loppuvat. Yritä siinä sitten pantata niitä käsilaukkujasi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rahasta puhuminen on rahvaanomaista. Ja itse olen siis pienituloinen. Minua alkaisi säälittää, jos jollain ei olisi varaa johonkin Parikoihin, eikös siellä nettikaupassakin ole koko ajan useita malleja alennuksessa. Jos ei mitään säästöön koskaan saa, niin on elämän valinnoissa petraamista.
Ei. Huomaakin, että olet pienituloinen. Rahvaanomaista on olla puhumatta rahasta. Kyllä paremmissa piireissä siitä puhutaan hyvinkin luontevasti. Näin vuonna 2020 pitäisi muutenkin päästä yli siitä, että taloudellisista asioista ja rahasta ei saa puhua, vaan niiden pitäisi olla ihan normaali asia.
Huh huh … paremmissa piireissä ei TODELLAKAAN puhuta rahasta, paitsi silloin kun tehdään bisnestä. Se on todella faux pas.
Mutta meillä on varmaan eri määritelmä paremmista piireistä. Itse en tarkoita niillä €3000/kk ansaitsevia AMK:n käyneitä, vaan vähän muuta ...
Todellakin puhutaan. Sijoituksista puhuminen on todellakin normaalia. Ei toki siihen sävyyn, että mikä joku maksoi, vaan asioista keskustellaan luontevasti. Kaikilla on jotain, joten on ihan normaalia ottaa puheeksi vaikka metsänhoito tai sijoitusasunnot.
Onko oikeasti noin? Luulen, että kuitenkin harvempi työssäkäyvä pitää niin aktiivisesti hoidettavia sijoituksia, että niistä riittäisi jutun juurta. Se on aika lailla erikoistapaus, että jollakulla on vuokralainen aiheuttanut niin paljon päänvaivaa, että siitä työkavereille avaudutaan. Osaketreidaminen nyt on oma harrastuksensa, siitä tuskin puhutaan muiden kuin niiden kanssa, jotka sitä harrastavat. Sama koskee esim. jalkapalloa.
Sama kokemus. Yleensä ihmisillä on sijoitukset portfolioissa ja niitä hoitavat ammattilaiset. Pari tuttua on, joille suora osakesijoittaminen on harrastus, mutta harva viitsii seurata päivittäin. Harrastuksena vertaantuu tosiaan esimerkiksi vaikka golfiin tai viinikellariharrastukseen – innostuneimmat keskustelevat niistä pääosin keskenään.
Vierailija kirjoitti:
Rahasta puhuminen on rahvaanomaista. Ja itse olen siis pienituloinen. Minua alkaisi säälittää, jos jollain ei olisi varaa johonkin Parikoihin, eikös siellä nettikaupassakin ole koko ajan useita malleja alennuksessa. Jos ei mitään säästöön koskaan saa, niin on elämän valinnoissa petraamista.
PARIKOITA LÖYTÄÄ JOPA 50LLÄ NETTIKIRPPIKSILTÄ
Minna Parikan kengät voi ostaa kuka vaan???
Mikä luxuksen huipentuma se merkki muka on?
Vierailija kirjoitti:
Mullakin on Parikan kengät. Ostin työttömyyskorvauksella.
Mulla on kolmet, ostin palkallani.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rahasta puhuminen on rahvaanomaista. Ja itse olen siis pienituloinen. Minua alkaisi säälittää, jos jollain ei olisi varaa johonkin Parikoihin, eikös siellä nettikaupassakin ole koko ajan useita malleja alennuksessa. Jos ei mitään säästöön koskaan saa, niin on elämän valinnoissa petraamista.
PARIKOITA LÖYTÄÄ JOPA 50LLÄ NETTIKIRPPIKSILTÄ
Piti ihan googlata kenkien hinnat uutena. WTF? Niiden hinnathan on uutenakin sellaista €200-300. Eihän tuo edes ole mitään.
Eiköhän tuo ole se omituisuus ap:ssa, touhottaa loputtomasti normaalihintaisista kengistä ...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mullakin on Parikan kengät. Ostin työttömyyskorvauksella.
Mulla on kolmet, ostin palkallani.
Eiväthän ne edes ole kalliita.
Mun mies on insinööri (amk) ja tienaa vuodessa ansiotuloja vähän yli 100ke ja pääomatuloja ihan kivasti päälle. Ei siis ole mikään niin mainittavan suurituloinen, mutta suhteellisen pienessä kunnassa kaikki tietää, koska verotiedot ovat ikävä kyllä julkisia.
Itse saan kyllä työpaikalla kuulla naljailua aina siitä että "maksoiko miehesi", jos mulla on ihan vaikka Helly Hansenin toppatakki. Ei siis edes mikään ihmeellinen merkki. Olen opettaja, joten en nyt ihan pienituloisin minäkään.