Pihiyden huippu, kerro esimerkki

Tuuteli kirjoitti:

Mun kaveri oli etelän reissulla ja pyysin, että lähettää kortin.

Juu,oli tullut reissusta kotiin ja tiputti kortin itse postiluukusta.

Ei ne postimaksu ja kortti ois nyt kovasti maksaneet.

Tuohon voi olla muitakin syitä kuin pihiys. En muista enää, missä oltiin, mutta postimerkkisysteemi oli ihan ihmeellinen. Yhdestä ruokakaupasta ostin kortteja ja merkkejä, ja opas sattumalta näki, kun kirjoitettiin niitä altaalla. Hän tuli kysymään, millaiset merkit on ostettu. Ne oli ihan vääränlaiset, jotenkin kai maan sisäiseen postiin. Vain tietynlaiset postimerkit kävi Suomeen. Niitä oikeanlaisia merkkejä piti osata kysyä.

Lisäksi siellä oli erilaisia postilaatikoita, tietyn väriseen piti pudottaa Suomeen lähtevä, kansainvälinen lentoposti. Vaikka me kuinka ravattiin etsimässä oikeanlaista pönttöä, ei löydetty. Kotimaassa laitettiin Suomen omat postimerkit kortteihin ja postitettiin ja lähisuvulle annettiin suoraan käteen.

Kauan sitten oltiin exän kanssa käyttämässä hänen äitiään hautausmaalla. Tulikin lounasaika ja rva halusi ulos syömään. Mentiin ravintolaan, mutta rahaa olikin vain kahteen annokseen (elettiin siis aikaa ennen pankkikortteja). Maksoin siis "tarjotun" lounaan itse. Tästä muistettiin mainita monta viikkoa, että olipa mukava tarjota sinulle ravintolassa ruokaa.

Vierailija kirjoitti:

Tutun luona ei avata ikkunoita ettei lämpö karkaa. Asuu ahtaassa rivitaloasunossa. Välillä on kuin saunassa istuisi.

Happi loppuu.

En ymmärrä ihmisiä jotka ei tuuleta, mulla on ikkunaluukut auki kesät talvet. Tai jos ovat kiinni niin kesän tappohelteillä, ja ehkä kovina pakkasöinä.

Ei muutoin, aina muulloin joku ikkunaluukku on auki ellei jokainen.

Minun isällä oli tapana aina repiä ikkunan verhot auki ja ovi samoiten, että aurinko lämmittäisi. Joo ihan kätevää toki, mutta ongelma yleensä oli se että makuuhuone oli muutenkin kuuma. Samoin jos piti istua työpöydän äärellä vaikka koneella aurinko paistoi häijysti silmiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eräskin vaari ajaa kymmenen vuoden välein tekemänsä sukulaisreissun asettumalla  matkan ajaksi autollaan jonkin rekan perään. Ilmavirran imussa körötellessä säästyy kuulemma bensaa. Kolikkopussissa lienee Laihian soikeita euroja.

Onko tämä totta, että bensaa säästyy? Olen joskus ihmetellyt liikenteessä miksi joku ajaa niin lähellä rekkaa, mutta tässäkö se selitys taisi tulla! Ei ole loppujen lopuksi edes väliä syntyykö todellista säästöä, mutta jos ihminen kuvittelee näin olevan, niin sehän selittää tämän toiminnan.

Voi siinä olla jotain perää. Esim. kilpapyöräilyssä kärjen takana peesaaja pääsee helpommalla, ja kun pieni ryhmä ottaa irtioton, vaihtavat kärkiajajaa. Kovassa vastatuulessa varmaan etu korostuu. Kyllähän suuri rekka puskee ilmamassan sopivasti pois tieltä. Tasaisella maalla ilmanvastus on suurin etenemistä vastustava tekijä. Muita ovat painovoima ja vierintävastus

Noista rekoista tuppaa vaan tulemaan ihan kauheat katkut! Siinä käryssäkö se papparainen sitten ajaa koko matkan bensaa säästääkseen? Minä pidän hajurakoja kaikkiin tuollaisiin. Jotkut dieselautotkin haisee kamalalta, vaikkei päällepäin näytä edes vanhalta.

Kun olimme teinejä tuossa 80-luvun puolenvälin paikkeilla, niin kaverini vanhemmat ostivat kulutus maitoa ja rasvatonta maitoa sekoittaakseen ne keskenään. Näistä tuli sitten kutakuinkin samaa tavaraa kuin kevyt maito, mutta kuulemma joitain pennejä halvemmalla litraa kohden selvisivät.

Kaveri sai kuitenkin muodikkaisiin vaatteisiin ja kalliisiin välineisiin harrastuksiinsa rahaa, kuten taskurahaakin reilusti eli eivät muuten mitään nuukia olleet. Myös vanhemmat matkustelivat ja pitivät hyvää autoa ym.

Vierailija kirjoitti:

Kun sukkahousujen jalkateräosiin tuli reikiä, leikkasin terät pois.

Täten sain " uudet" sukkahousut.

Tai sitten laitoin vaan nilkkasukat päälle.

Äitini leikkasi koko lahkeen. Sitten hän yhdisteli näitä, toisista sukkahousuista vyötärö ja oikea lahje, toisista sukkahousuista vyötärö ja vasen lahje. Hän oli köyhästä 10-lapsisesta perheestä (tai 12 alunperin, mutta 2 kuoli jo pieninä lapsina) ja pihistely oli verissä. 

Äiti yhdisteli myös rikkinäisiä alushousuja, vaikkei hänellä ollut edes saumuria vaan pelkkä tavallinen ompelukone. Toisista housuista yläosa ja toisista alaosa, niin sai niistä yhdet ehjät. 

Tuo rahojen riittäminen oli hänelläkin huolena loppuun asti. Minusta tuli muistisairauden myötä hänen edunvalvojansa ja sain ihan kauheat huudot, kun olin kehdannut tilata hänelle kotiin yhden ruuan päivässä, joka maksoi kuutisen euroa kotiin toimitettuna (tästä on jo yli 10 vuotta). Perintöä häneltä jäi melkein 300000€. 

En tiedä aina säästäisinkö matkalipussa ja kävelisin vai kuluuko kengänpohjat liikaa?

Tällä hetkellä käytän rikkinäisiä kenkiä ja luotan siihen ettei kukaan näe niitä.

Sivusta täysin auki ja vettä tulee sisään sadekelillä.

Vierailija kirjoitti:

Tuuteli kirjoitti:

Mun kaveri oli etelän reissulla ja pyysin, että lähettää kortin.

Juu,oli tullut reissusta kotiin ja tiputti kortin itse postiluukusta.

Ei ne postimaksu ja kortti ois nyt kovasti maksaneet.

Tuohon voi olla muitakin syitä kuin pihiys. En muista enää, missä oltiin, mutta postimerkkisysteemi oli ihan ihmeellinen. Yhdestä ruokakaupasta ostin kortteja ja merkkejä, ja opas sattumalta näki, kun kirjoitettiin niitä altaalla. Hän tuli kysymään, millaiset merkit on ostettu. Ne oli ihan vääränlaiset, jotenkin kai maan sisäiseen postiin. Vain tietynlaiset postimerkit kävi Suomeen. Niitä oikeanlaisia merkkejä piti osata kysyä.

Lisäksi siellä oli erilaisia postilaatikoita, tietyn väriseen piti pudottaa Suomeen lähtevä, kansainvälinen lentoposti. Vaikka me kuinka ravattiin etsimässä oikeanlaista pönttöä, ei löydetty. Kotimaassa laitettiin Suomen omat postimerkit kortteihin ja postitettiin ja lähisuvulle annettiin suoraan käteen.

Mulla oli aiemmin tapana lähetellä runsaasti postikortteja matkoilta. Niitä oli hauska kirjoitella ja kiva myös saada. Noin 15 korttia yleensä laitoin joka matkalta vaikka matkustin useamman kerran vuodessa eli paloihan niihin rahaa. Viimeiset kortit laitoin Dubaista noin 6v sitten, niistä yksikään ei saapunut perille vaikka jätin ne postitoimistoon. Kyllä harmitti, meni noin 25€ täysin hukkaan. Sen jälkeen olen laittanut tekstareita ja Whatsappejä vaikka eihän ne yhtä kivoja ole.

Rikkinäiset sukat päällekkäin.

Ei sukkia kannata heittää pois, jos on viälä hyvät varret.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun sukkahousujen jalkateräosiin tuli reikiä, leikkasin terät pois.

Täten sain " uudet" sukkahousut.

Tai sitten laitoin vaan nilkkasukat päälle.

Äitini leikkasi koko lahkeen. Sitten hän yhdisteli näitä, toisista sukkahousuista vyötärö ja oikea lahje, toisista sukkahousuista vyötärö ja vasen lahje. Hän oli köyhästä 10-lapsisesta perheestä (tai 12 alunperin, mutta 2 kuoli jo pieninä lapsina) ja pihistely oli verissä. 

Äiti yhdisteli myös rikkinäisiä alushousuja, vaikkei hänellä ollut edes saumuria vaan pelkkä tavallinen ompelukone. Toisista housuista yläosa ja toisista alaosa, niin sai niistä yhdet ehjät. 

Tuo rahojen riittäminen oli hänelläkin huolena loppuun asti. Minusta tuli muistisairauden myötä hänen edunvalvojansa ja sain ihan kauheat huudot, kun olin kehdannut tilata hänelle kotiin yhden ruuan päivässä, joka maksoi kuutisen euroa kotiin toimitettuna (tästä on jo yli 10 vuotta). Perintöä häneltä jäi melkein 300000€. 

Ei ihme, ne ruuat on niin pahoja ja mauttomia!!

Vierailija kirjoitti:

Tuuteli kirjoitti:

Mun kaveri oli etelän reissulla ja pyysin, että lähettää kortin.

Juu,oli tullut reissusta kotiin ja tiputti kortin itse postiluukusta.

Ei ne postimaksu ja kortti ois nyt kovasti maksaneet.

Tuohon voi olla muitakin syitä kuin pihiys. En muista enää, missä oltiin, mutta postimerkkisysteemi oli ihan ihmeellinen. Yhdestä ruokakaupasta ostin kortteja ja merkkejä, ja opas sattumalta näki, kun kirjoitettiin niitä altaalla. Hän tuli kysymään, millaiset merkit on ostettu. Ne oli ihan vääränlaiset, jotenkin kai maan sisäiseen postiin. Vain tietynlaiset postimerkit kävi Suomeen. Niitä oikeanlaisia merkkejä piti osata kysyä.

Lisäksi siellä oli erilaisia postilaatikoita, tietyn väriseen piti pudottaa Suomeen lähtevä, kansainvälinen lentoposti. Vaikka me kuinka ravattiin etsimässä oikeanlaista pönttöä, ei löydetty. Kotimaassa laitettiin Suomen omat postimerkit kortteihin ja postitettiin ja lähisuvulle annettiin suoraan käteen.

Mikä tämän jutun pointti oli? Ei tarvitse mennä Suomea edemmäksi, että tarvitaan erilainen postimerkki maan sisäiseen ja ulkomaan liikenteeseen.

Se siitä kirjoitti:

Kauan sitten oltiin exän kanssa käyttämässä hänen äitiään hautausmaalla. Tulikin lounasaika ja rva halusi ulos syömään. Mentiin ravintolaan, mutta rahaa olikin vain kahteen annokseen (elettiin siis aikaa ennen pankkikortteja). Maksoin siis "tarjotun" lounaan itse. Tästä muistettiin mainita monta viikkoa, että olipa mukava tarjota sinulle ravintolassa ruokaa.

Mainitseminen siis jatkui, vaikka joka kerta korjasit, että itse asiassa itse maksoit sen "tarjotun" lounaan?

Mistä ihmeestä ja minkä takia olet hänet yleensä huolinut?

Minä ostin aiemmin vain mustia sukkia, koska niitä voi käyttää myös parittomina ilman, että kukaan huomaa mitään.

Nykyään en välitä ja toisessa jalassa saattaa olla musta ja toisessa harmaa tai jopa beige sukka.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun sukkahousujen jalkateräosiin tuli reikiä, leikkasin terät pois.

Täten sain " uudet" sukkahousut.

Tai sitten laitoin vaan nilkkasukat päälle.

Äitini leikkasi koko lahkeen. Sitten hän yhdisteli näitä, toisista sukkahousuista vyötärö ja oikea lahje, toisista sukkahousuista vyötärö ja vasen lahje. Hän oli köyhästä 10-lapsisesta perheestä (tai 12 alunperin, mutta 2 kuoli jo pieninä lapsina) ja pihistely oli verissä. 

Äiti yhdisteli myös rikkinäisiä alushousuja, vaikkei hänellä ollut edes saumuria vaan pelkkä tavallinen ompelukone. Toisista housuista yläosa ja toisista alaosa, niin sai niistä yhdet ehjät. 

Tuo rahojen riittäminen oli hänelläkin huolena loppuun asti. Minusta tuli muistisairauden myötä hänen edunvalvojansa ja sain ihan kauheat huudot, kun olin kehdannut tilata hänelle kotiin yhden ruuan päivässä, joka maksoi kuutisen euroa kotiin toimitettuna (tästä on jo yli 10 vuotta). Perintöä häneltä jäi melkein 300000€. 

Ei ihme, ne ruuat on niin pahoja ja mauttomia!!

Eivätpä välttämättä ole. Tilasin omaiselleni viime vuonna ateriapalvelun ruokia, ja jos ne lämmitti ohjeiden mukaan, olivat ainakin minusta tosi hyviä enimmäkseen. Omainen oli muistisairas eikä halunnut syödä yksin, siksi otin usein vähän samaa ruokaa omalle lautaselleni, jotta sain hänetkin syömään.

Iän myötä voi haju- ja makuaisti heikentyä.

Töissä yksi sanoi että punnitsen kirjevaa"alla ruoka-annokset jotka tarjoilen.otan kuulemma toisten lautaselta pois jos on liikaa ottanut..Ei pidä paikkaansa,ei koskaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikään ei ole typerämpi asia kuin se, että pskan päälle vedetään ämpärillinen _puhdasta, ruokavedeksi kelpaavaa_  vettä. Tottakai kannattaa huuhdella pönttö jollakin jo käytetyllä vedellä, esim suihkussa käydessä voi kerätä vatiin, tai käyttää pyykkivettä jne. Ihmiset eivät ole ymmärtäneet, että vesi (puhdas juomavesi) on kultaakin kalliimpi tuote, jota luonnossa vielä nyt on, mutta onko syytä tuhlata niin arvokasta tuotetta pskansa päälle heitettäväksi? Itselläni on mahdollisuus käyttää ekohuussia ja olen siitä tosi hyvilläni. Ja ureaa voi tosiaan käyttää lannoitukseen - sitähän myydään puutarhamyymälöissä rakeiksi ''jalostettuna'', miksi ei voisi käyttää siis alkutuotetta sinällään? Tätä olen monet kerrat ihmetellyt, että lehmät, hirvet ja muut isot eläimet pudottavat tuotoksensa luontoon ja se on ok, mutta yhtäkkiä ihmisen (=yksi eläinlaji) tuotokset ovatkin sellaiset, että ne pitää huuhdella puhtaalla vedellä putkistoon, joka täällä maalla joka tapauksessa päätyy luontoon ilman kemiallista puhdistusta...

Voisin pitää toisen esitelmän ruuan kunnioittamisesta, mutta jääköön tällä erää.

Pointtini on siis että ekologisuus ei liity pihiyteen millään säikeellä.

 

Hetki sitten osui silmiini uutinen, jossa joku säästi tuolla tavoin huuhtelemalla pöntön kaataen sinne vettä ja aiheutti suuren putkitukoksen, koska ne paperit ei olleet huuhtoutuneet kunnolla.

Paperit siis huuhtoutuivat pois näkyviltä, mutta eivät riittävän pitkälle ja kasaantuivat lopulta tukkimaan putkistoa.

Unohdit nyt, että kunnon ekoihme käyttää kestovessapaperia tai kerää käytetyt paperinsa kompostoitumaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Säästän teepussit ja käytän uudelleen.

Tuhlausta heittää pois yhden kerran jälkeen.

Tämä on niin järjetöntä. Jos olisi tarvetta säästää, niin mieluummin jättäisin joka toisen teehetken pois, kuin joisin joka toisella kerralla ällöttävää laimeaa lirua.

Tykkään lirusta. Jos olisi pakko juoda vahvaa teetä, niin ottaisin mieluummin pelkkää vettä enkä joisi tee ollenkaan.

Noh, jokaiselle omansa, kunhan ei vieraille tarjoa. Hieman kyllä mietityttää, eikö lämmin, kostea teepussi esim. homehdu helposti? 🤔 Monenlaiset taudinaiheuttajatkin lämpimästä ja kosteasta tykkää.

Niinpä. Teen seassa on myös usein homeitiöitä, jotka iloisesti lähtevät siellä kasvamaan. Jos haluaa säästää teetä, kannattaisi ostaa sitä irtotavarana ja hauduttaa teesiivilässä sopivaksi katsomansa määrä.

Ei tee homehdu kun pussi säilytetään ilmavasti.