Onko parisuhteessa kaikki yhteistä?

Vierailija kirjoitti:

Miehen kanssa voisi ottaa puheeksi yksityisyyden rajat ja niiden kunnioittaminen. Omaisuus sinällään voi olla yhteistä, mutta kyllä ihminen on oikeutettu omiin vaatteisiin, hygieniatarvikkeisiin ja harrastusvälineisiin. Sinä et ole miehesi jatke ja lisäresurssi vaan oma itsenäinen ihmisyksilö.

Millaista mene miehen lapsuudenkodissa on tällä hetkellä? Itse tulen äärimmäisen symbioottisesta kodista ja vielä tänäkin päivänä (ikää yli 40 v) hätistelen äitiä kauemmas, hänelle kun eivät minun yksityiset asiani kuulu ollenkaan. Onko miehelläsi erityisen ( = omituisen) läheiset välit perheeseensä tai muilla perheenjäsenillä outoa kietoutumista toisiinsa? Hyvin rajattomalta miehen käytös vaikuttaa ja se on oikeasti epäkohteliasta. Miehesi vaan tuskin tajuaa sitä, koska hänellä ei ole siitä kenties minkäänlaista käytännön kokemusta.

Rajoihin voi kuitenkin myöhemmin oppia ja niitä sinun tulee alkaa vetämään uudelleen ja uudelleen. Ei se kerralla opi, mutta pikkuhiljaa kasvaa sinusta erilliseksi.

Miehellä on hyvin rajaton äiti, joka edelleen kokee omistavansa poikansa ihan ajatukset ja tunteetkin, vaikka poikansa - avomieheni - on jo 35-vuotias. Mies tunnistaa tämän asian vain osittain. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En näe mitään järkeä nipottaa pesuaineita yn kulutustavarasta ja meillä kyllä kumpikin voi käyttää kaikkea mitä kotoa löytyy.

Pankkitilitkin yhteiskäytössä olleet kohta 30v

Ei meilläkään nipoteta pesuaineista, mutta kyllä jotkut tavarat ovat selvästi henkilökohtaisia eikä toinen niihin kajoa, esim. tietokone, kännykkä, lompakko, laukku, harrastustavarat.

Näinhän se menee meilläkin, mutta periaatteessa mitään ei ole kielletty toisen käyttää.

Jostain syystä mieheni ei koskaan ole käyttänyt kuuksutissuojiani ja minä en muistaakseni ole käyttänyt hänen partavaahtoa jne, mutta mikäli mieheni haluaisi tamponin käyttää, niin voi ottaa vapaasti

Joku dödö nyt ei periaatteessa haittaisi, JOS mieskin ostaa sitä eikä niin että minä joutuisin maksamaan kaiken. Niitä siipeilijöitä kun riittää.

Minulle sopisi sellainen tyyli, että kaikki on yhteistä. Mies on ihan eri maata ja hänen lapsensa myös. Esimerkkinä tästä on se, että vaikka ostan yhteisillä rahoilla esim. yhteisiä shampoita, perusvoiteita jne ja sanon että käyttäkää, niin he eivät kuitenkaan käytä. :D Minusta vaan on älytöntä, että isossa (uus)perheessä pitäisi jokaiselle olla omat purnukat täysin samaa tai  vastaavaa tuotetta.

Vierailija kirjoitti:

Rahat, puhelimet, tietokoneet, laukut, omat paperit, muut työvälineet ja yöpöydän laatikot on yksityisiä. Kaikkea muuta saa käyttää vapaasti. Ei voisi vähempää kiinnostaa joku suihkugeelin tai samppoon käyttö. Deodorantti ja hammasharja nyt on sellasia tietty mitkä on ihan omia, mutta se lie itsestäänselvää.

Meilla on rahatkin kylla yhteisia, kun kerran yhteisessa taloudessa ollaan. 

Mies ei hyväksikäytä minua, siitä ei ole kyse. Maksaa isomman osan meidän kuluista kun on isompi palkkakin ja hoitaa kyllä puolet esim. kaupassa käynneistä. Ap

Vierailija kirjoitti:

Mies ei hyväksikäytä minua, siitä ei ole kyse. Maksaa isomman osan meidän kuluista kun on isompi palkkakin ja hoitaa kyllä puolet esim. kaupassa käynneistä. Ap

Huolehtiiko hän myös siitä, että pesuaineita, dödöjä yms on aina saatavilla? Eli hän tietää, milloin mikäkin on loppumassa, osaa arvioida sekä oman että sinun kulutuksesi ko tuotteesta (eli moneksiko päiväksi vielä riittää)  ja ostaa lisää ennenkuin tuote on lopussa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mies ei hyväksikäytä minua, siitä ei ole kyse. Maksaa isomman osan meidän kuluista kun on isompi palkkakin ja hoitaa kyllä puolet esim. kaupassa käynneistä. Ap

Huolehtiiko hän myös siitä, että pesuaineita, dödöjä yms on aina saatavilla? Eli hän tietää, milloin mikäkin on loppumassa, osaa arvioida sekä oman että sinun kulutuksesi ko tuotteesta (eli moneksiko päiväksi vielä riittää)  ja ostaa lisää ennenkuin tuote on lopussa?

Ohis, mutta meilla on tuota tarkoitusta varten keittion seinalla pieni liitutaulu, johon kirjoitetaan kun joku "vakituote" on kohta lopussa. Siita voi sitten lisata listaan ennen kauppaanmenoa. 

Nyt kyllä kuullostaa kieltämättä oudolle, jos miehesi mielestä myös jopa vaatteet ja hyigeniatuotteet ovat yhteisiä. Kuin myös sinun henkilökohtaisissa harrastuksissa tai töissä tarvitsemasi tavarat.

Parisuhteessa esimerkiksi raha-asioiden ja asuntoasioiden kuuluu olla yhteisejä, etenkin jos suhde on jo edennyt siihen vaiheeseen että asutaan yhdessä. Mutta henkilökohtaiset vaatteet ja hygieniavälineet eivät kyllä pitäisi olla yhteisiä missään nimessä, etenkään hygieniatuotteet. Puhu miehellesi asiasta ja pyydä häntä lopettamaan hänen touhunsa.

Vierailija kirjoitti:

Nyt kyllä kuullostaa kieltämättä oudolle, jos miehesi mielestä myös jopa vaatteet ja hyigeniatuotteet ovat yhteisiä. Kuin myös sinun henkilökohtaisissa harrastuksissa tai töissä tarvitsemasi tavarat.

Parisuhteessa esimerkiksi raha-asioiden ja asuntoasioiden kuuluu olla yhteisejä, etenkin jos suhde on jo edennyt siihen vaiheeseen että asutaan yhdessä. Mutta henkilökohtaiset vaatteet ja hygieniavälineet eivät kyllä pitäisi olla yhteisiä missään nimessä, etenkään hygieniatuotteet. Puhu miehellesi asiasta ja pyydä häntä lopettamaan hänen touhunsa.

Miehen lapsuudenkodissa jopa reseptilääkkeet on olleet yhteisiä. Ja anoppi monesti ehdottaa minulle että minä ja hän voisimme käyttää kaikkia toistemme vaatteita. Ap

Vaatteiden lainailu ei tunnu kyllä ajatuksena kivalta, kosmetiikka vähän siinä ja siinä, riippuu minkä hintaista ja onko hankala saada. Esim. Jos joudun erikseen hakemaan jotain 25 euron shampoota joltain tietyltä kampaajalta ja itsekkin käytän sitä säästeliäästi, niin en mielellään jaa. Miehillä ei yleensä ole suurta väliä mitä shampoota käyttävät, niin parempi heidän käyttää jotain halpista. Kynistä sanoisin ihan suoraan, että niihin ei muut koske. Harrastusvälineistä yleensä kaikki on tarkkoja. Sitten ne on hukassakin kun niitä tarvii.

Joo eli ei mitenkään automaattisesti ole kaikki yhteistä, vaikka suurin osa onkin.

Jos tuo tapa ärsyttää sinua niin paljon, ettet pääse siitä yli, ei auta muu kuin olla todella tiukka ja tehdä rajat selviksi miehelle. Sanot, että jos haluaa elää avoliitossa, silloin yhteiset säännöt on ja niistä tulee pitää kiinni. Teet selväksi, mikä kaikki on sinun ja mihin ei ilman lupaa kosketa. Jos ei onnistu ja tuo jatkuu etkä kestä sitä, muutatte takaisin erilleen asumaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vaatteiden lainailu ei tunnu kyllä ajatuksena kivalta, kosmetiikka vähän siinä ja siinä, riippuu minkä hintaista ja onko hankala saada. Esim. Jos joudun erikseen hakemaan jotain 25 euron shampoota joltain tietyltä kampaajalta ja itsekkin käytän sitä säästeliäästi, niin en mielellään jaa. Miehillä ei yleensä ole suurta väliä mitä shampoota käyttävät, niin parempi heidän käyttää jotain halpista. Kynistä sanoisin ihan suoraan, että niihin ei muut koske. Harrastusvälineistä yleensä kaikki on tarkkoja. Sitten ne on hukassakin kun niitä tarvii.

Joo eli ei mitenkään automaattisesti ole kaikki yhteistä, vaikka suurin osa onkin.

Off topic, mutta tuli tuosta "miehillä ei yleensä ole suurta väliä mitä shampoota käyttävät" mieleeni, kun oma miesystävä oli käyttänyt hiustenpesuun minun hopeashampoota kun ilmeisesti tavallinen oli loppu. Oli ymmärtääkseni pessyt sillä kroppaansa muutenkin, kun oma pesuaineensa on jotain miesten shampoo+suihkugeeli-yhdistelmää. Ihmetteli minulle myöhemmin shampoon erikoista väriä ja minä olin kuolla nauruun hänen hölmöydelleen. :D Minua ei haitannut että käytti sitä, mutta tein kyllä selväksi millaisille hiuksille hopeashampoo on tarkoitettu ja että sillä ei kuulu pestä muuta kuin hiukset. Miestä silminnähden nolotti. :D 

treffit kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mies ei hyväksikäytä minua, siitä ei ole kyse. Maksaa isomman osan meidän kuluista kun on isompi palkkakin ja hoitaa kyllä puolet esim. kaupassa käynneistä. Ap

Huolehtiiko hän myös siitä, että pesuaineita, dödöjä yms on aina saatavilla? Eli hän tietää, milloin mikäkin on loppumassa, osaa arvioida sekä oman että sinun kulutuksesi ko tuotteesta (eli moneksiko päiväksi vielä riittää)  ja ostaa lisää ennenkuin tuote on lopussa?

Ohis, mutta meilla on tuota tarkoitusta varten keittion seinalla pieni liitutaulu, johon kirjoitetaan kun joku "vakituote" on kohta lopussa. Siita voi sitten lisata listaan ennen kauppaanmenoa. 

Tuo toimii silloin hyvin, kun lista on lyhyt ja kaupassa käydään siellä, mistä saa myös kaikki vakituotteet. Eli apteekkikin on kaupan vieressä. Ja tietysti niin, että kauppaan lähdetään kotoa eikä käydä kotimatkalla, kun tullaan töistä.

Mä tilaan päivittäistavarat netin kautta ja osaan kaappeihin katsomattakin arvioida, paljonko viikon aikana tarvitaan kahvia, maitoa, kissanhiekaa, elukoitten ruokaa, vessapaperia jne. Mutta en osaisi arvioida, paljonko toinen mahdollisesti käyttää viikon aikana mun deodoranttiani, suihkugeeliäni tai shampootani. Varmaan tähänkin nopeasti oppisi, jos aina käytettäisiin samaa shampoota, samaa deodoranttia jne eli näistä tulisi kulutukseltaan samanlaisia kuin kahvista ja maidostakin. 

Ei ole yhteistö edes avioliitossa. Meillä on täysin omat rahat ja tavarat. Wc-paperi ja käsisaippua nyt ovat yhteisiä ja astiat, mutta esim shampoot ja rasvat eivät todellakaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt kyllä kuullostaa kieltämättä oudolle, jos miehesi mielestä myös jopa vaatteet ja hyigeniatuotteet ovat yhteisiä. Kuin myös sinun henkilökohtaisissa harrastuksissa tai töissä tarvitsemasi tavarat.

Parisuhteessa esimerkiksi raha-asioiden ja asuntoasioiden kuuluu olla yhteisejä, etenkin jos suhde on jo edennyt siihen vaiheeseen että asutaan yhdessä. Mutta henkilökohtaiset vaatteet ja hygieniavälineet eivät kyllä pitäisi olla yhteisiä missään nimessä, etenkään hygieniatuotteet. Puhu miehellesi asiasta ja pyydä häntä lopettamaan hänen touhunsa.

Miehen lapsuudenkodissa jopa reseptilääkkeet on olleet yhteisiä. Ja anoppi monesti ehdottaa minulle että minä ja hän voisimme käyttää kaikkia toistemme vaatteita. Ap

Ennen vanhaan lääkkeitä määrättiin hövelimmin. Ja apteekistakin sai kerralla vaikka vuoden lääkkeet. Nytpä olet ilman, jos joku muu on käyttänyt lääkkeesi. 

Vierailija kirjoitti:

Ei ole yhteistö edes avioliitossa. Meillä on täysin omat rahat ja tavarat. Wc-paperi ja käsisaippua nyt ovat yhteisiä ja astiat, mutta esim shampoot ja rasvat eivät todellakaan.

Miksi olette yleensä menneet naimisiin jos yhteistä ei ole kuin käsisaippua?

Näin yksinkertaisen asian ei todellakaan tarvitse aiheuttaa konflikteja. Avainsanoja ovat keskusteluyhteys ja kompromissi.

Aloittajalle sanoisin neuvoksi, että ota seiväs pois sieltä, missä sitä ei kannata pitää ja opettele vähän jakamaan, kuten aikuiset yleensä ovat oppineet tekemään jo varhaisemmassa vaiheessa. Kannattaa myös tutkailla sisintään ja miettiä, miksi käyttäydyt kuin resurssiaggressiivinen koira.

Miehellesi sen sijaan olisi tärkeää kunnioittaa sinun toiveitasi, mutta vain tiettyyn rajaan asti, sillä sinun oikkujesi mukaan täysin eläminen silloin, kun hänelle juuri päinvastainen olisi luonnollisempaa, ei ole kompromissi vaan tahtoosi taipumista. Jälkimmäinen on tuomittu epäonnistumaan jossain vaiheessa, sillä hänen on mahdotonta ennustaa jatkossakin, mistä sinä pillastut ja mistä et. Tahtoosi taipuminen tietää siis jatkossakin täysin tarpeettomia konflikteja, mutta kompromissi pitää välinne kunnossa.

Voisitte siis yhteisesti sopia, missä menee raja. Esim. pyyhkeissä voit selittää, että kyse on hygieniasta, joka on sinulle tärkeää. Sen sijaan esim. siitä dödöstä voisit itse opetella päästämään irti, sillä todellista vahinkoa ei tapahdu, jos se ei pääse koskaan loppumaan. Jos todellista haittaa ei ole, niin kyse on vain ja ainoastaan korviesi välisestä ongelmasta, josta on mahdollista päästää irti, jos keksit, miksi vahdit dödöäsi kuin koira luuta.

Jos ette pääse kompromissiin, niin ei sinulla ole oikeutta murjottaa/säksättää/mitä-nyt-sitten-teetkin koko loppuelämäänne aina, kun mies erehtyy käyttämään jotain, jota et osannut jakaa. Silloin ei liene muuta vaihtoehtoa kuin erota. Kannattaa kuitenkin miettiä, onko tällainen asia todella sen arvoista, vai olisiko kompromissi kuitenkin parempi ratkaisu.

Parisuhteessa ns. säännöt tai linjaukset olisi syytä olla yhteisiä. Mikä muu on yhteistä, se selviää niistä linjauksista.

Kyllä meillä on omiakin juttuja, mutta mies voi kyllä käyttää kysymättä mun pseuaineita jos omat jostakin syystä on loppu. Samoin saatan vetäistä ulos mennessä miehen pipon tai takin päälle, jos käyn vain pikaisesti. Ei kai me olla kumpikaan tällä jaksettu edes päätä vaivata.