Sivistetään toisiamme: opeta joku esim. työhösi tai opintoihisi liittyvä asia meille muillekin

Rakeiden kerääminen koneesta,päivän päätyttyä,omavalvonta korjaukset lämpötiloista,koneista ym.siinä jotain.

Sähkötekniikan sanastoissa on päässyt joitain virheellisiä muotoja yleistymään puhekielessä.

Pistoke on taipuisan liitosjohdon päässä oleva urospuolinen liitin, toiselta nimeltäänn pistotulppa. Pistoke liitetään kiinteästi esim. seinään asennettuun pistorasiaan.

Lamppu on vaihdettavissa oleva valonlähde  valaisimissa.

Valot kytketään päälle kytkimistä. Katkaisija on järeämpi laite.

Polttimo ei ole lampun synonyymi, ei lainkaan sähkötekninen sana (saattaa olla autotekniikassa hyväksytty termi)

Filamentti on turha sana. Englannin "filament" on ollut yli sata vuotta hehkulanka.

Kirjaukset

Vierailija kirjoitti:

Jenkit vaativat eurooppalaisilta finanssilaitoksilta kaikenlaisia raportteja ja niistä tulee isot sanktiot, jos niitä ei tee. Amerikkalaiset yritykset eivät ole puolestaan vastavuoroisesti kauhean tunnollisia ilmoittamisissaan, eikä ne saa sanktioita. 

USA kusettaa ja imee Eurooppaa monella tapaa, nyt kurjistetaan eurooppalaiset taloudet jonkun Ukrainan varjolla, vaikka kaikki tietää, että USA:n tähtäimessä on koko ajan Kiina ja sen heikentäminen, mm. heikentämällä Kiinan liittolaisia. Eurooppa tulee häviämään tämänkin jutun ja taantuu entisestään, ulkomaalaisvyöryt tuhoavat vissiin loputkin. Eurooppa on jo nyt esim. japanilaisille ja kiinalaisille jonkinlainen museo, jossa käydään katsomassa vanhoja taloja ja tapoja. Kaupoissa on vielä kassat ja/tai itsepalvelukassat! 

Tämä on totta. Ja Ukrainan sotaan liittyvä asekauppa hyödyttää USA:n taloutta.

Samoin LVI-termeissä on epätarkkkuutta.

Asunnoissa on lähes poikkeuksettä ilmanvaihto. Ilmastointi tarkoittaa, että tuloilmaa käsitellään jotenkin, esim. jäähdytämällä sitä. Autoissa ilmastointi on nykyään tavallinen.

Helteillä käytettävät viilennyslaitteet eivät myöskään ilmastointilaitteita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monimuotoisuus tarkoittaa kaikkea muuta, mutta ei valkoista heteromiestä... Että näin. Tällaisen opin tässä hiljattain.

Katso tieteen ja taiteen historiaa ja sitä ketkä ovat olleet ja ovat edelleen siellä vallassa. Mistäköhän johtuu, että kun nyt haetaan monimuotoisuutta, niin sitä ei etsitä lisäämällä valkosia heteromiehiä?

Itse olen valkoinen heteronainen, ja olen hyvin tietoinen siitä, että asemani on etuoikeutetumpi, kuin esim. tummaihoisella naisella taikka seksuaalisilla vähemmistöillä. Toki mulla on vaikeuksia ollut elämässä, koska kaikillahan niitä on, mutta mun vaikeudet eivät ole koskaan johtuneet mun ihonväristä eikä seksuaalisesta suuntautuneisuudesta. Tämän takia olen paremmassa asemassa kuin ne, joilla on ns. normielämänvaikeudet (kuolemat, avioerot, työttömyys, parittomuus, lapsettomuus jne) ja sen lisäksi vaikeudet jotka johtuu esim. ihonväristä (kukaan ei lue sun työhakemusta, et saa vuokra-asuntoa sun nimen takia jne.)

En voi ymmärtää, miksi kaltaisillasi ihmisillä on niin valtavia vaikeuksia nähdä omaa etuoikeuttaan. Oma etuoikeus kun on niin selvää itselle.

Lisäisin vielä sellaisen, että vaikka ei ole värillinen, eikä seks. vähemmistöön tai muuhunkaan kuuluva, voi joutua huonosti tai epäoikeudenmukaisesti kohdelluksi joidenkin muiden asioiden takia. Esim. joku voi kantaa sulle kaunaa tai sun läheisille, tai jotain voi ärsyttää hirveästi joku asia sussa tai sun elämäntyylissä ja lähtee sabotoimaan sun elämää. Periaatteessahan yleensä tuosta ei koidu harmia, muuta kun se että ihmiset puhuu paskaa.

Ainoastaan, jos väärien huhujen levittäminen on järjestäytynyttä ja vetäjinä henkilöitä, joilla valtaa ja rahaa ja halutaan aiheuttaa harmia, saattaa koitua ihan konkreettista haittaa.

Ihan jo sellainen seikka että olisi vihamiehiä terveydenhuollon johtopaikoilla, saattaa aiheuttaa ikävyyksiä. Asiat voivat jyllätä pitkäänkin, koska kollegat luottavat ylempiinsä, eikä muutenkaan kyseenalaisteta helposti kaikkea.

Kuitenki on eri asia, jos ei saa työpaikkaa sen takia, että syrjitään jonkun sellaisen asian takia mitä oikeasti on verrattuna siihen, että joku järjestelmällisesti levittelee valheita ja yrittää tahalleen estää esim työpaikan tai asunnon saantia.

Eri asia oikeasti mt ongelmainen tai valehdellaan olevan.

Tuo ei ole kuitenkaan sama kun "miltäs tuntuu nyt olla syrjitty"

Valehtelu on eri asia kun että oikeasti tilanne on sellainen mitä väitetään, vaikka jotkut tomppelit ei sitä tajuaisikaan valheeksi. Varsinkin, jos kohde itse tietää olevansa tuollaisen kohde, ei koe itseään syrjityksi vaan..... gang stalkingin kohteeksi, joka taas ihan eri asia, rikollistakin

Ridgefster kirjoitti:

Maksuhäiriömerkinnästä pääsee nykyisin eroon 1 kk:n kuluttua siitä kun suorituksen merkintä on rekisteröity luottotietoyhtiöön.

Julkisoikeudelliset saatavat, kuten verot, ei-yksityiset parkkisakot, kunnalliset lääkärimaksut ja päiväkotimaksut ovat ulosottokelpoisia ilman käräjäoikeuden päätöstä. Ne kannattaa maksaa ensimmäisenä koska aiheuttavat nopeasti luottotietomerkintöjä.

Toisaalta saako sanoa.. Eikö nämä poistu viidessä vuodessa. Muut maksut 20 vuodessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole olemassa mitään todisteita siitä, että ihmisillä olisi synnynnäinen "kielipää", "matikkapää" tai mikä vain "-pää" - varsinkaan niin, että ihmisiä voisi jaotella kykyjen mukaan jompaan kumpaan tai johonkin ryhmään.

Ihmisten käsitys omista lahjoistaan - tai niiden puutteesta - on yleensä peräisin varhaisista kokemuksista asian parissa - siis onko kokemus ja saatu palaute ollut positiivista vai negatiivista. Jos ensikosketus on ollut positiivinen, niin siihen asiaan, kuten vaikka kielten oppimiseen, on suhtautunut alusta alkaen myönteisemmin, ja ehkä myös omistanut sille enemmän huomiota. Jos ne ekat kokemukset on negatiivisia, niin päin vastoin. 

Mitä synnynnäisiin ominaisuuksiin tulee, niin valitettavasti ne jakautuvat vielä epäreilummin - synnynnäinen älyllinen kapasiteetti ennustaa menestystä sekä matikassa että kielissä, ja muussakin. Yhdellä on siis yleensä monta päätä, toisella ei päätä ollenkaan (heh). 

Kieltenopettajana en koskaan hyväksy selitykseksi "kielipään puutetta", jos ei opiskelija ihan onnistu. Yleisimpiä syitä ovat asenne ja heikko itseluottamus. 

Itse olen ihan kirjaimellisesti ydinfyysikko. Mutta kun ei meinaa joskus Suomennkielen sanojakaan muistaa, niin opettele nyt siinä sitten vieraita kieliä. Koulussa en edes englantia mäoppinut kocin hyvin. Yritin kyllä. Sen opin vasta opiskelu ja työelämässä, kun sitä aloin oikeasti köyttää ja se ympäröi jokapåiväistä elämää. Helppoa se ei silti ole, kun ei meinaa sanat pysyä muistissa.

Ehkä jo koulussa painotit enemmän matemaattisia aineita, ja ennen kaikkea USKOIT niissä itseesi enemmän? Se että "yrittää kovasti" ei välttämättä riitä siinä vaiheessa, kun on jo profiloinut itsensä kehnommaksi jossakin asiassa. Siinä pätee myös sellainen lumipalloefekti, eli ne ekat hyvät kokemukset ihan vaikka varhaislapsuudessa saa keskittymään siihen asiaan, haalimaan niitä taitoja - ja mitä enemmän pohjaa, sitä helpompaa on omaksua uutta samaan aihepiiriin liittyvää. Ja takkuinen alku taas näkyy vuosien päästä siinä, että vaatimustason lisääntyessä ei enää kovalla työlläkään meinaa pysyä perässä, kun ei ole kiinnostuksen ja myönteisyyden kautta rakentanut sitä hiljaista pohjaa.

Olen itse umpisurkea kaikkessa matikkaan liittyvässä, kun taas kielet menee päähän melkein itsestään. Jos vertaan itseäni niihin, jotka on hyviä matikassa ja vastaavassa, niin ne ihmiset selvästi ihan tiedostamattaan hyödyntävät siinä jotakin tietotaitoa, jonka kanssa itse en edes ole ollut kosketuksissa - en ole hakeutunut tilanteisiin, joissa oppimisin niitä taitoja, vaan ennemminkin vältellyt niitä. Jäljet johtaa ihan ala-asteelle asti, ja kaikilla kouluasteilla olen suosinut kieliä ja humanitäärisiä aineita. Kokonaiskuvassa ei siinä paljon paina se, että lukion lyhyen matikan kursseilla tein ahkerasti läksyjä ja luin kokeisiin. Se on kuin paikkaisi avomurtumaa laastarilla. Samalla olen pystynyt opiskelemaan useampaa kieltä helposti ja menestyksellä, koska pohja on niin vahva. 

-1062

Opiskeli. Kyllä kiemioppiakin hieman väärällä.ajatuksella (liian insinöörimäisesti). Mutta edelleen se oleellinen ongelma on, että sanat vaan ei kerta kaikkiaan pysy mielessä. En sopisi poliitikoksi, koska vöittelyissäkin jatkuvasti hakisin päässäni monia ihan tavallisia supisuomalaisia sanoja liian pitkään, joskus muistamatta laisinkaan.

Numerot pysyvät paljon paremmin mielessä. Kyllä se vaan joku osa aivoissa on parempi kuin toinen. Siinä ei assosiaatiot omasta hyvyydestä paljon vaikuta, jos koittaa illalla vaikka 4x15 minuuttia opetella kymmentä uutta sanaa ja saa olla tosi tyytyväinen, jos seuraavana aamuna muistaa kaksi ja muutaman päivän päästä kertauksistakaan huolimatta yhtään. Vain ihan jatkuvalla käytöllä perussanasto pysyy mielessä.

Nyt täytyy sanoa opettajana, että tuolla konstilla ei opi sanoja moni muukaan, ei edes allekirjoittanut. Ketään ei pitäisi enää altistaa noin kivikautisille metodeille... Sanoja opitaan vaivihkaa lisäämällä ne luonnollisiin konteksteihin toistuvasti - ensin lukemalla ja kuulemalla, sitten panemalla opiskelija käyttämään niitä itse puhueessa, mahdollisimman autenttisesti keskustellen, ja toistuvasti. Sanavarasto karttuu huomaamatta. -1062 (se kieltenopettaja)

Olet nyt vähän fakkiutunut esittämääsi höpöhöpöön. Mene vaikka juttelemaan jollekin aivotutkijalle. Hän kertoo, että meillä on kaikilla vähän erilaiset aivot ja ne kykenevät eri tehtäviin eri tavalla.

Ilmeisesti sinua on liikaa haukuttu laiskaksi ja koitat nyt rakentaa itsellesi identiteettiä, että kielelliset kykysi ovat vain ja ainoastaan ahkeruuden tulosta. Tai jotain vastaavaa. En keksi muuta syytä, miksi koitat väkisin inttää tieteellisiä tosiasioita vastaan.

Nykyaikaisessa äidinkielen opetuksessakin kyllä painotetaan kontekstin merkitystä esim. kieliopin opetuksessa. Ei pidetä suotavana esim. kielioppikokeissa sanalistoja, joista pitää tunnistaa esim. sanan sijamuoto tai verbin aikamuoto, vaan sanojen pitää olla osa jotain tekstiä.

Samoin kirjakielen omaksuminen tapahtuu parhaiten kirjoja lukemalla, ei siten, että pänttää sääntöjä. t. äidinkielen ope

Oikeinkirjoituksesta:

Virke alkaa isolla kirjaimella; p, y j ovat alas "kellariin" meneviä kirjaimia, joita ei siis voi kirjoittaa suoraan kirjoittamisen perusviivan yläpuolelle sanan keskellä eikä alussakaan elleivät ne ole erisnimet alkuja. Ä - kirjaimessa on pienessä ä- kirjaimessa 2 pistettä yläpuolelle eikä yhtenäinen viiva. Pienien kirjainten suhteellinen koko on oltava oikea suhteessa isoihin kirjaimiin.

Edellämainitut ohjeet ovat jo osalle kirjoitusta opetteleville lapsille ja heidän huoltajille merkityksettömiä.

Haluaisin opettaa heille, ettei se ole totta, vaan oikeinkirjoitus on merkityksellistä.

Kalkkisope kirjoitti:

Oikeinkirjoituksesta:

Virke alkaa isolla kirjaimella; p, y j ovat alas "kellariin" meneviä kirjaimia, joita ei siis voi kirjoittaa suoraan kirjoittamisen perusviivan yläpuolelle sanan keskellä eikä alussakaan elleivät ne ole erisnimet alkuja. Ä - kirjaimessa on pienessä ä- kirjaimessa 2 pistettä yläpuolelle eikä yhtenäinen viiva. Pienien kirjainten suhteellinen koko on oltava oikea suhteessa isoihin kirjaimiin.

Edellämainitut ohjeet ovat jo osalle kirjoitusta opetteleville lapsille ja heidän huoltajille merkityksettömiä.

Haluaisin opettaa heille, ettei se ole totta, vaan oikeinkirjoitus on merkityksellistä.

Miksi meillä sitten 80-90 luvun taitteessa koululuokan seinällä oli sellaiset aakkostaulut, joissa pikku ä oli nimenomaan kirjoitettu viivalla?

Silloin ne uusittiin, nimenomaan pisteelliset saivat väistyä, ja muutkin ylimääräiset koukerot poistuivat.

Pörssissä lyhyt kauppa ei tarkoita ihan mitä tahansa nopeaa kauppaa, vaan sitä, että ottaa näkemyksen kurssin laskusta. Tällöin ensin myydään osakkeet, joita ei omista ja myöhemmin ne vasta ostetaan. Jos kurssit todella laskeneet myytäessä saatu enemmän kuin ostaessa. Oletko shorttina vai longina?

Kaksiteholinssit tarkoittavat silmälasilinssiä jossa kauko- ja lähivoimakkuus on erotettu selvällä rajalla. Moniteholinssissä voimakkuus muuttuu portaittain liukumalla.

Huostaanotettu tai sijoitettu lapsi maksaa yhteiskunnalle vähintään 300€ e vuorokaudessa . Huostaanoton valmistelu hallinto-oikeudelle on todella suuritöinen homma, eikä niitä siis tehdä huvin vuoksi kuten mediasta välillä saa kuvan . Me sossut ei saada mitään bonuksia huostaanotoista, niin kuin jotkut luulevat . Päin vastoin , niiden valmistelu vie niin paljon aikaa ettei muulle työlle meinaa jäädä aikaa yhtään . Ja valmistelulla tosiaan taas tarkoitetaan sitä ettei sossu voi päättää tahdonvastaisista huostaanotosta vaan tekee siitä esityksen hallinto-oikeudelle, joka sitten päättää riittävätkö perusteet . Eli ei ole oikeasti mielivaltaista touhua kuten välillä kuulee väitettävän.

Ihminen saatetaan todeta jopa vasta aikuisena kehitysvammaiseksi, vaikka nuorempana lapsena kehitysviive ei olisi ollut niin suuri. Tyypillisesti nämä ovat henkilöitä, jotka ovat lapsena ja nuorena aina tulleet kehityksessä ja oppimisessa huomattavasti jäljessä muita, ero nopeammin kehittyviin ikätovereiden kasvaa iän myötä aina vain suuremmaksi ja lopulta niin suureksi, että kehitysvammaisuuden kriteeri täyttyy. Kehitysvammadiagnoosi kuitenkin edellyttää, että älyllisen kehityksen huomattava ero on tullut havaittavaksi ennen 18v ikää. Kehitysvamma voi muodostua myös lapsuuden aikaisen vammautumisen jälkeen, eli se ei ole aina synnynnäinen.

Jos vanha putkiradio ei toimi ja haisee pskalta,niin siitä on palanut seleenitasasuunnin. Tilalle voi vaihtaa nykyaikaisemman tasasuuntauskomponentin.

Ihmiset jotka eivät pelkää esimerkiksi sosiaalisia tilanteita ovat altistaneet itseään oikein kun taas sosiaalisesta pelosta kärsivät ovat usein vältelleet ikäviä tilanteita. Ihmisen synnynnäinen temperamentti on joko asioita kohti menevä (ns. altistaa) tai välttelijä. Välttelystä voi oppia pois tiedostamalla sen ja altistamalla. T. Psykoterapeutti

Älä roikota avaimiasi näkösällä. On henkilöitä,jotka osaavat lukea avaimien kolotuksia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jenkit vaativat eurooppalaisilta finanssilaitoksilta kaikenlaisia raportteja ja niistä tulee isot sanktiot, jos niitä ei tee. Amerikkalaiset yritykset eivät ole puolestaan vastavuoroisesti kauhean tunnollisia ilmoittamisissaan, eikä ne saa sanktioita. 

USA kusettaa ja imee Eurooppaa monella tapaa, nyt kurjistetaan eurooppalaiset taloudet jonkun Ukrainan varjolla, vaikka kaikki tietää, että USA:n tähtäimessä on koko ajan Kiina ja sen heikentäminen, mm. heikentämällä Kiinan liittolaisia. Eurooppa tulee häviämään tämänkin jutun ja taantuu entisestään, ulkomaalaisvyöryt tuhoavat vissiin loputkin. Eurooppa on jo nyt esim. japanilaisille ja kiinalaisille jonkinlainen museo, jossa käydään katsomassa vanhoja taloja ja tapoja. Kaupoissa on vielä kassat ja/tai itsepalvelukassat! 

Tämä on totta. Ja Ukrainan sotaan liittyvä asekauppa hyödyttää USA:n taloutta.

Jo Korean sodan aikoihin puhuttiin Korean konjuktuurista.

Vierailija kirjoitti:

Hevosen harjaaminen aloitetaan myötäkarvaan ja pää viimeiseksi harjataan. Harha Ja Häntä harjataan varovasti lopuksi ja kavioitten vuohiskuopat puhdistetaan ja kaviot! Ensin satuloidaan niin että satula liu utetaan paikalleen myötäkarvaan sään päältä ja asetetaan heti lapojen taakse. Sitsitaan viimeiseksi: ohjat kaulalle ja sitten kuolainosa suuhun ja vedetään suitset korvien taakse ja remmit kiinni lopuksi niin että kämmenenleveys kurkkuremmiin ja kuonoremmiin pari sormea. Satulavyö kiristetään aina ennen selkään nousua.

Ainut älykkyystesti millä on esim. lääketieteellistä tai juridista merkitystä on psykologin tekemä tutkimus, joka sisältää Mensan testin tyylisten kuviopäättelyiden lisäksi aina myös kielellisen älykkyyden, muistitoimintojen, hahmottamisen ja tiedonkäsittelynopeuden tarkastelua, ja ÄO on luku joka koostuu näiden kokonaisuudesta.

Mensan testiin on valittu vain kuviosarjapäättely varmaan siksi, että jos pitäisi valita yksi nopea testi estimoimaan yleistä älykkyyttä, niin se on aika hyvä, muttei täydellinen eikä siksi riittävä kun älykkyydestä tarvitaan luotettavaa tietoa. Yleisesti heikkolahjainenkin ihminen voi saada kuviosarjapäättelystä keskitason tuntumaan tulevan tuloksen, jos se sattuu olemaan hänellä parempi kapea-alainen taito vaikka muuten suoriutuu heikosti monella saralla.