Hyi, huomasin että meidän takaterassilla on jonkun jalanjäljet

Tuo on kyllä ahdistavaa! Itse asun aika syrjässä yksin mökissäni, lähin naapuri on 700 metrin päässä tien päässä asuva maatila. Oma taloni on sinne vievän tien varrella, peltojen keskellä. Toiseen suuntaan lähin naapuri on 2 km päässä ja kaupunkiin on 17 km. Tänne ei siis kenenkään luuliisi ihan muuten vaan eksyvän! 

Silti yhtenä talvena oli toistuvasti vieraita isoja jalanjälkiä sekä pihassa ja rappusilla, että vieläpä talon takana olevalla terassilla, jolta näkee sisään makuuhuoneeseen ikkunoista. Kun kuulin jotain narinaa ulkoa yöllä, en uskaltanut edes mennä katsomaan kuka siellä voisi olla, kun tuntui että pienikokoisena naisena kumminkaan kauheasti pystyy mitään tekemään jos tyyppi on vihamielinen. Peiton alla vaan peloissani tärisin ja toivoin että narinat ja askeleen äänet loppuu. Näiden seurauksena otin itselleni koiran seuraksi, se hälyttää kyllä tuollaisista ja voi pelottaa poiskin. Ei ole koiran tulon jälkeen jälkiäkään onneksi näkynyt.

Kumpi pelottaa enemmän ison eläimen jäljet vai ihmisen jäljet?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kumpi ahdistaisi enemmän.

Karhun tassujen jäljet vai nuo saappaat?

Taitaa olla jokamiehen oikeuksilla käyty vähän ulkoilemassa.

Varmaan mua ahdistaisi vähän sen karhun puolesta, kun eikö sen raukan pitäisi olla vielä talviunilla. Vaikka maalla ollaan niin ei karhut ole ihan pihaan asti tulleet, eikä sudet. Ilveksen jäljet taitaa olla eksoottisimmat mitä on pihassa nähty. Mutta ei nuo kengänjäljet mukavat ole, tuli mieleen nämä ”arvioijat” jotka käyvät katselemassa paikkoja ennen kuin tulevat varkaisiin. Ap

Voi olla että joku lähistöltä on kuullut huutoa tai lapsen itkua ja käynyt tarkastamassa tarvitseeko tehdä lastensuojeluilmoitusta.

Vierailija kirjoitti:

Kumpi pelottaa enemmän ison eläimen jäljet vai ihmisen jäljet?

Ihmisen tietysti. Eläimet kulkee missä kulkee, eikä niillä ole erityisiä pahoja ajatuksia. Ei mikään Suomessa elävä suurpetokaan etsi ihmisiä ravinnoksi, joten jos olisikin käynyt pihassa niin olisi vaan käynyt varmaan tutkimassa löytyykö tunkioita tms mistä voisi saada jotain syötävää. Ihmisellä taas ei ole mitään syytä hiippailla öisin syrjäisen seudun talojen takapihoilla kuin jonkinlaiset pahat aikeet, lievimmillään tirkistely, pahempaa sitten asuntomurron valmistelu tms.

Vierailija kirjoitti:

Tuo on kyllä ahdistavaa! Itse asun aika syrjässä yksin mökissäni, lähin naapuri on 700 metrin päässä tien päässä asuva maatila. Oma taloni on sinne vievän tien varrella, peltojen keskellä. Toiseen suuntaan lähin naapuri on 2 km päässä ja kaupunkiin on 17 km. Tänne ei siis kenenkään luuliisi ihan muuten vaan eksyvän! 

Silti yhtenä talvena oli toistuvasti vieraita isoja jalanjälkiä sekä pihassa ja rappusilla, että vieläpä talon takana olevalla terassilla, jolta näkee sisään makuuhuoneeseen ikkunoista. Kun kuulin jotain narinaa ulkoa yöllä, en uskaltanut edes mennä katsomaan kuka siellä voisi olla, kun tuntui että pienikokoisena naisena kumminkaan kauheasti pystyy mitään tekemään jos tyyppi on vihamielinen. Peiton alla vaan peloissani tärisin ja toivoin että narinat ja askeleen äänet loppuu. Näiden seurauksena otin itselleni koiran seuraksi, se hälyttää kyllä tuollaisista ja voi pelottaa poiskin. Ei ole koiran tulon jälkeen jälkiäkään onneksi näkynyt.

Missäpäin asut? Eihän ole T. S?

Vierailija kirjoitti:

Joku käynyt hakemassa irti olleen koiransa.

Näin meillä, joskus ampassut sisällekkin jos takapihanovi ollut auki. Mukava koira.

Vierailija kirjoitti:

Itse käyn välillä öisin juoksulenkin yhteydessä pihoilla etsimässä jotain varastettavaa. Silloin tällöin kokeilen kellarien ja jopa kotioven (jos postia on kertynyt luukkuun paljon) kahvoja. Tai saatan siinä katsella, jos piilotettu vara-avain löytyisi.

Mulla on tapana yleensä jättää romua takapihalle, kun en jaksa viedä kaatopaikalle. Hauska aina huomata miten romu kelpaa varkaille ja säästyy itsekin vaivalta.

Meillä vin kauriita ja pikku orkkutorkkuja.979

Mietin vieläkin kuka se oli, kun 90-luvulla joku koputti yöllä ikkunaan, mutta en jaksanut nousta katsomaan, ja aamulla oli jäljet lumessa.

Jos se oli innokas exä tai joku baarista tullut harhailija.