Olen järkyttävän ahdistunut ja tarvitsen nyt oikeasti apua enkä tiedä mitä teen.

En uskalla soittaa mihinkään kriisipuhelimeen tms. koska pelkään kauheasti, että minut todettaisi oikeasti päästäni sairaaksi. Olen järkyttävän ahdistunut ja tuntuu että räjähdän kohta. Tunnen järkyttävää häpeää ja katumusta siitä, millainen olen aiemmin ollut. En ole tehnyt mitään kenellekään, mutta inhoan itseäni aiempien ajatuksiani takia. Olen kokenut erään varsin traumaattisen asian lapsuudessani, ja uskon sen vaikuttaneen minuun voimakkaasti, mutta nyt olen alkanut epäilemään, että entä jos minä oikeasti olenkin jotenkin viallinen? Entä jos minä olenkin yhtä kuin silloiset ajatukseni? Ne eivät olleet nimittäin pakkoajatuksia tms. mutta olen ollut silloin aivan sekaisin, mikä on vaikuttanut varmasti ajatuksiini... Tai näin ainakin toivon. Pahin pelkoni on, että näin ei olisikaan.

Olen aiemmin jotenkin saanut pidettyä itseni jotenkin kasassa, mutta nyt tämä itseinho nosti taas päätään. Jotenkin minun on niin vaikea hyväksyä, että minä en oikeasti ole sellainen ihminen, joka niitä kammottavia ajatuksia silloin ajatteli.

Anteeksi, ei tästä varmaan saa edes mitään selkoa mutta en tiedä mitä tehdä. Itkettää ja ahdistaa vaan. En tiedä uskallanko kertoa näistä menneisyyden kauheista ajatuksista enempää täällä, koska oikeasti olen todella ahdistunut enkä halua ahdistua enää enempää ilkeistä kommenteista :(