Kuinka vanhan miehen kanssa pystyisit seurustelemaan? Oma ikäsi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Alapeukuttajat vois taas vähän avata ajatuksiaan.

Aika harva tuntuu miettivän, mitä se iso ikäero oikeasti tarkoittaisi. Omalta kohdaltani kirjoitin jo: siinä vaiheessa, kun itse pääsen eläkkeelle, puolisoni saattaa olla liian vanha ja huonokuntoinen lähteäkseen maailmalle tai muuttaakseen sinne.

30-40 vuotiaana sillä ei ole mitään merkitystä. Olin itse 36 tapaillessani 48 vuotiasta miestä. Olimme molemmat parhaassa työiässä eikä vielä tarvinnut miettiä sitä, miten elämä muuttuu, kun toinen jää eläkkeelle. Nyt, kun itsekin olen yli viisikymppinen, niin asia askarruttaa ihan eri tavalla. Sitouduttuani nykyiseen puolisooni olen sitoutunut myös siihen, että jos hän ei kymmenen vuoden kuluttua pystykään lähtemään kanssani patikoimaan ja matkustelemaan maailmalle, minunkin elämäni kaventuu siihen, että elämme pienissä ympyröissä ja tarvittaessa olen jopa omaishoitaja.

Ahaa, itse en ajattele että tuollaiset asiat pitäisi välttämättä tehdä yhdessä. Olemme mieheni kanssa saman ikäisiä, silti matkustelemme erikseen. Helpompi niin koiran kannalta ja olemme kiinnostuneita vähän erilaisista matkoistakin.

Mekin matkustelemme (myös) erikseen, mutta puhun nyt siitä, että itse haaveilen eläkkeelle päästyäni pitkistä matkoista; patikointia Espanjassa, Trans Siperia -junamatka, Etelä-Amerikan kierros, Kilimanjaro jne. Niihin tarvitsen lomaa enemmän kuin neljä viikkoa vuodessa. Minun nykyinen työni ei salli ottaa virkavapautta tai edes palkatonta lomaa riittävästi ja siksi jotkin haaveet odottavat omaa eläkeikääni.

Ymmärrän että tuollaisten toiveiden takia ei aktiivisesti etsi itseään vanhempaa seuraa, mutta itselleni rakastuminen on niin harvinaista, että jos sellaisen tunteen kokisi niin kyllä siinä vaan haaveet menisi vaihtoon jos ne ei sopisi kuvaan. Samoin kun ne menee silloin jos ihan se samankin ikäinen kumppani sairastuu tai vammautuu. Sitten sitä vaan tekisi ne matkat muussa seurassa tai jättäisi tekemättä, ei sitä nyt erota voisi kuitenkaan.

Vierailija kirjoitti:

Mitä enemmän ikää tulee, sitä laajempi ikä-haarukka.

Missä kohtaa saman ikäinen nainen alkaa olla miehelle "liian vanha"?

No joo, ikähaarukka kyllä laajenee kun ikää tulee. Nuorenahan sitä voisi saada syytteen jos haarukka olisi kovin laaja. Itse olen 37v nainen ja nuorin minua pokaillut on ollut 14 vuotta nuorempi. Vanhin taas 14 vuotta minua vanhempi ja täytyy todeta että en ihan hirveää eroa näissä miehissä nähnyt vaikka väliin mahtui 28 vuotta.

Viisikymppinen mies tokaisi että hän hyväksyy ainoastaan itseään vähintään kymmenen vuotta nuoremmat leidit. Eli veikkaisin että niillä ikänumeroilla mies ei enää tykkää ikäisistään.

46v. Maksimissaan oman ikäisen kanssa. Alaraja 35v

22-42, nykyinen 24. M31

48 vuotiaan tai vähän nuoremman.

N54

Itse täytän maaliskuussa 30,maximissaan 40 vuotias saa mies olla, nuorin 25

Aika lohduton ketju näin Hopeaketun kannalta katsottuna:D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Alapeukuttajat vois taas vähän avata ajatuksiaan.

Aika harva tuntuu miettivän, mitä se iso ikäero oikeasti tarkoittaisi. Omalta kohdaltani kirjoitin jo: siinä vaiheessa, kun itse pääsen eläkkeelle, puolisoni saattaa olla liian vanha ja huonokuntoinen lähteäkseen maailmalle tai muuttaakseen sinne.

30-40 vuotiaana sillä ei ole mitään merkitystä. Olin itse 36 tapaillessani 48 vuotiasta miestä. Olimme molemmat parhaassa työiässä eikä vielä tarvinnut miettiä sitä, miten elämä muuttuu, kun toinen jää eläkkeelle. Nyt, kun itsekin olen yli viisikymppinen, niin asia askarruttaa ihan eri tavalla. Sitouduttuani nykyiseen puolisooni olen sitoutunut myös siihen, että jos hän ei kymmenen vuoden kuluttua pystykään lähtemään kanssani patikoimaan ja matkustelemaan maailmalle, minunkin elämäni kaventuu siihen, että elämme pienissä ympyröissä ja tarvittaessa olen jopa omaishoitaja.

Tuo on iso ikäero ja isoisäni oli isoäitiäni 10 vuotta vanhempi. Isoäitini toimi hänen omaishoitajanaan 58 vuotiaasta lähtien 20 vuotta. Nyt itse 35 -vuotiaana olen seurustellut itseäni 7 vuotta nuoremman miehen kanssa ja ikäero tuntuu oikein sopivalta. Varsinkin tässä iässä nuorempi on aika tavalla erilainen kuin vaikka veljeni ikäinen 45-vuotias, joka on lähellä 50 kymppistään. Tuntuu ihanalta ajatella, että meillä on vielä paljon yhteistä aikaa ennen kuin olemme vanhoja. Olemme menossa naimisiin huhtikuussa <3

Aika moni kaveripiiristäni on naimisissa tai seurustelee nuoremman miehen kanssa. Tapasin itse viime vuonna itseäni 5 vuotta nuoremman miehen ja menimme naimisiin 6 kuukauden päästä. Eli kai se ikähaarukka sitten olisi siinä 5 vuotta itseä nuoremmissa :)

N31

Mitenkä miehet tuntuu olevan tässä asiassa avarakatseisempia?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Alapeukuttajat vois taas vähän avata ajatuksiaan.

Aika harva tuntuu miettivän, mitä se iso ikäero oikeasti tarkoittaisi. Omalta kohdaltani kirjoitin jo: siinä vaiheessa, kun itse pääsen eläkkeelle, puolisoni saattaa olla liian vanha ja huonokuntoinen lähteäkseen maailmalle tai muuttaakseen sinne.

30-40 vuotiaana sillä ei ole mitään merkitystä. Olin itse 36 tapaillessani 48 vuotiasta miestä. Olimme molemmat parhaassa työiässä eikä vielä tarvinnut miettiä sitä, miten elämä muuttuu, kun toinen jää eläkkeelle. Nyt, kun itsekin olen yli viisikymppinen, niin asia askarruttaa ihan eri tavalla. Sitouduttuani nykyiseen puolisooni olen sitoutunut myös siihen, että jos hän ei kymmenen vuoden kuluttua pystykään lähtemään kanssani patikoimaan ja matkustelemaan maailmalle, minunkin elämäni kaventuu siihen, että elämme pienissä ympyröissä ja tarvittaessa olen jopa omaishoitaja.

Saattaa ja saattaa. Varo, ettei käy ylpeys lankeemuksen edelle. Toki todennäköisyydet ovat suuremmat sinun skenaariollesi, mutta varianssia on paljon.

Tulee mieleen tuntemani tapaus, jossa kävikin niin, että se jo eläkeikää hipova olikin se omaishoitaja, joka auttoi ALS:iin alle 5-kymppisenä kuolleen vaimonsa hoidossa.

Tarkoitan sitä, että tulevaisuudesta ei pidä ajatella ihan noin subjektiivis-lähtöisen kyynisesti mutkia suoriksi oikomalla, sillä elämä on yllätyksellinen.

27-31 v

N32

Aika hankala tilanne. Itse pääsen eläkkelle 60-vuotiaana ja optimi olisi kait noin 6- vuotta vanhempi nainen, jolloin oltaisiin eläkkellä samaan aikaan. Nuorempi nainen olisi taas ongelma eläkkelle siirtyessä hänen työuransa takia. Toki vuorotteluvapaa on keksitty ja elettyä elämää ei saa takaisin, joten eletään tätä päivää.

Matemaattisesti järkevin ratkaisu olisi thamaalainen nainen ja eläkevuodet lämpimässä.

mies51v

Haen elämänpituista suhdetta, joten 5-7 vuotta itseäni nuorempi.

N34

Max 44. Mielellään n. 30-v. N44

Max 23v min 21v, mä oon 25v

Vierailija kirjoitti:

Alapeukuttajat vois taas vähän avata ajatuksiaan.

Olen alapeukuttanut noita, jotka voisivat seurustella oman vanhempansa ikäisen kanssa ts. puoliso voisi ikänsä puolesta olla isä. En voi mitään, että se tuntuu "luonnottomalta". Ällöttääkin.

Täytän kohta 29v ja oma mies on 26v. Hän on mulle sopivan ikäinen, vanhemman kanssa en haluisi olla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Alapeukuttajat vois taas vähän avata ajatuksiaan.

Olen alapeukuttanut noita, jotka voisivat seurustella oman vanhempansa ikäisen kanssa ts. puoliso voisi ikänsä puolesta olla isä. En voi mitään, että se tuntuu "luonnottomalta". Ällöttääkin.

Olen alapeukuttanut noista samoista syistä.

En ole mitään rajaa asettanut mutta pitäisin erittäin epätodennäköisenä, että kiinnostuisin paljon yli 10 vuotta vanhemmasta miehestä.

N25

Vierailija kirjoitti:

Haen elämänpituista suhdetta, joten 5-7 vuotta itseäni nuorempi.

N34

Olen ollut 15 vuotta naimisissa itseäni 8 vuotta nuoremman miehen kanssa. Tuo 8 vuotta nuorempi on juuri sopiva ellei ihan nuorina mennä yhteen, silloin se on liian suuri ikäero.

N49