Lue keskustelun säännöt.
Ujous vie viimeisenkin mahdollisuuden löytää mies =(
25.01.2020 |
Olen aivan liian ujo ja arka, pakenen paikalta jos kaupassa näen komean ja kiinnostavan miehen. En ole teini vaan aikuinen nainen, täysin kokematon kaikessa seurusteluun ja miehiin liittyvissä asioissa. En ole lihava enkä masentunut mutta ujo enkä juurikaan käy ulkona. Töissäkin välttelen katsomasta pomoani silmiin palavereiden aikana, koska tunnen oloni epämukavaksi joka kerta kun niin komea mies katsoo minua vaikkei välillämme ole mitään muuta kuin työsuhde. Tuijotan lattiaa ettei vahingossakaan meillä komean pomoni kanssa osu katseet kohdalleen. Mitä tämänkin asian kanssa tekisi? Ujous vie kaikki voimavarat löytää mies.
Kommentit (47)
Missä päin Suomea te AP ja N31 asutte? Vois olla kiva tutustua.
Itsekin ujo M33.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei ole helppoa ujona miehenäkään.
Sulla on sentään etuna se että voit periaatteessa vain odotella miesten tekevän sulle aloitteen IRL tai netissä/tinderissä.
Vai että etuna. Eipä ole kukaan sopiva tullut tekemään aloitetta ja tinderiä en käytä, ei ole minun juttuni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole helppoa ujona miehenäkään.
Sulla on sentään etuna se että voit periaatteessa vain odotella miesten tekevän sulle aloitteen IRL tai netissä/tinderissä.
Nimenomaan. Onkohan kukaan nainen koskaan vakavissaan sanonut pitävänsä nimenomaan ujoista miehistä. Harvassa ovat, kun taas ujoilla naisilla on hyvin paljon kysyntää.
Esim. minusta ujous voi ihan oikeasti olla viehättävää, mutta se ei tietenkään tarkoita että pitäisin viehättävänä kaikkia miehiä, jotka ovat ujoja. Ei todellakaan. Miehessä pitää olla paljon muutakin.
Niinpä, mies saa olla ujo, mutta lisäksi ei tarvitse olla kuin paljon muutakin ;)
Helppoa olisi jos riittäisikin yksi ominaisuus herättämään kiinnostuksen 😁
Vierailija kirjoitti:
Sama juttu, yllättävää että onkin muita samanlaisia kuin minä! Toisaalta myös helpottavaa, vaikkei ongelmaa poistakaan :)
olen 31v, mutta täysin kokematon miesten suhteen. Toisaalta peruskouluaikainen vastakkaisen sukupuolen osoittama vastenmielisyys minua kohtaan on osasyynä, etten voi edes uskoa kenenkään kiinnostuvan minusta, vaikka näin aikuisena koen olevani ihan viehättävä, tosin pitkä (179cm).
Välttelen katsekontakteja miesten kanssa ja jos sellainen sattuu syntymään esim kaupassa, niin saatan tahtomattani rypistää kulmia tai paahtaa ohi ja vaikutan siten kauhean tylyltä. Ihan itseänikin hävettää, tässä iässä käyttäydyn vielä näin... jos kontaktia ottaa selkeästi vanhempi mies, osaan jutella ihan normaalisti, tai päiväkodissa työpaikallani ihan ok pystyn lasten isien kanssa juttelemaan, kun koen olevani "turvassa". Mutta jumalauta jos kyseessä on joku omaa silmää miellyttävä josta voisi kiinnostuakin, ei tule mitään. Tosin olen melkein luovuttanut, oma vikanihan tämä on :)
Et ole yksin ja ymmärrän sinua paremmin kuin uskotkaan. Erityisesti upposi tuo "olen turvassa." =)
Sama, ei jotenkin pokka riitä edes katsomaan silmiin. Tai ainakaan silloin jos huomaan että joku katsoo sillä silmällä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sama, ei jotenkin pokka riitä edes katsomaan silmiin. Tai ainakaan silloin jos huomaan että joku katsoo sillä silmällä.
Ymmärrän sinua paremmin kuin hyvin. Komeaa pomoani en mielelläni katso silmiin, vaikkei välillämme ole muuta kuin työsuhde. =)
Vierailija kirjoitti:
Missä päin Suomea te AP ja N31 asutte? Vois olla kiva tutustua.
Itsekin ujo M33.
Missä päin itse olet?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen täysin samanlainen! Ujous on iso este saada mies. Välillä ihaillen katson miten muut naiset hallitsee sellaisen keveän naisellisen flirtin ja ovat ihanan helposti lähestyttäviä ja lämpimiä. Oma hymyni on kuin irvistys ja keho jännittyy jäykäksi kuin puupökkelö. Ei ihme ettei miehiä kiinnosta.
Varo koo-miehiä! Treffaa ajan kanssa muutamien potentiaalisten miesten kanssa ja ota sellainen joka ei yritä esittää mitään tai ole liian lipevä. Huomaat kyllä kun olet sen oikean kanssa :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jaa-a. Paha on se päivä kun tajuat ettei tämä työpaikan komea mies oikeasti kiinnosta eikä kukaan muukaan tuntemasi mies.
Harjoittele jonkun kiltin vähemmän komean miehen kanssa. Et menetä mitään vaikka ei toimisikaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap, onko sulla turvaverkkoa sairastumisen ym. varalta?
Jos on, et tee miehellä mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Missä päin Suomea te AP ja N31 asutte? Vois olla kiva tutustua.
Itsekin ujo M33.
Missä päin itse olet?
Helsingistä olen itse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jaa-a. Paha on se päivä kun tajuat ettei tämä työpaikan komea mies oikeasti kiinnosta eikä kukaan muukaan tuntemasi mies.
Työpaikan jätkäporukat saisivat auttaa toisiaan löytämään uudet morsiamet. Viime viikolla täällä olikin hyvä ehdotus mainiosta kahvitauko tekemisestä. Kootkaa kasaan sinkkumiehet ja alkakaa tinderöimään itään-/etelään. Tiedossa voisi olla kivaa tekemistä koko porukalle heti jo seuraavalle viikonlopulle ;)
Vierailija kirjoitti:
Harjoittele jonkun kiltin vähemmän komean miehen kanssa. Et menetä mitään vaikka ei toimisikaan.
Kukaan itseään kunnioittava nainen ei alennu tuollaiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaa-a. Paha on se päivä kun tajuat ettei tämä työpaikan komea mies oikeasti kiinnosta eikä kukaan muukaan tuntemasi mies.
Työpaikan jätkäporukat saisivat auttaa toisiaan löytämään uudet morsiamet. Viime viikolla täällä olikin hyvä ehdotus mainiosta kahvitauko tekemisestä. Kootkaa kasaan sinkkumiehet ja alkakaa tinderöimään itään-/etelään. Tiedossa voisi olla kivaa tekemistä koko porukalle heti jo seuraavalle viikonlopulle ;)
Työpaikat järkäporukat tuskin availee täällä ketjuja aiheesta "en osaa hankkia kumppania elämääni"? No ei ainakaan nykyisen työpaikkani jätkät eikä edellisten työpaikkojen jätkät. Tästä jopa ehkä pelottavasti päättelisi, että naisettomat jätkät ei edes ole töissä? Kun töissä minulle tulee vastaan vain vakiintuneita?
Ujo M33 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Missä päin Suomea te AP ja N31 asutte? Vois olla kiva tutustua.
Itsekin ujo M33.
Missä päin itse olet?
Helsingistä olen itse.
En ole Helsingistä.
N31 asustelee Oulussa, vaan eipä liiku baareissa eikä kuppiloissa. Töistä kotiin, reissut kirjastoon ja ruokakauppaan, harvoin kauppakeskuksiin asiaa, päivittäinen kävely- tai pyöräilyenkki illan pimeydessä. Omalla autolla töihin. Päiväkodissa töissä, naisia kaikki työntekijät. Eipä paljon törmää sopiviin miehiin, mutta tiedän kyllä tämän ja olen itse näin valinnut kun olen ujo. Olen myös introvertti, joten viihdyn yksikseni hyvin.
Minua saa kuitenkin lähestyä ystävällisellä hymyllä ja tervehdyksellä, pieni etäisyys pitää pitää, ettei tule liian lähelle heti. Voi kysyä lähtisinkö kahville joku päivä, en pahastuisi :) tai ihan tulla vaan juttelemaan. itselle luontevinta olisi (ja helpottaisi) kun samalla on jotain tekemistä, eikä tuijoteta suoraan silmiin. Esim. kaupan hyllyllä tai kirjastossa välillä katsekontakti, välillä katsellaan hyllyjä :) kävellessä tai pyöräillessä rinnakkain eteneminen, sama juttu. Vaivaannuttavinta olisi vastakkain juttelu eikä mitään "suojaa" tai oheistoimintaa. Silloin pakenisin varmaan kännykän pariin ja vaikuttaisin tylyltä.
Jos kiinnostusta omalta puoleltani ei ole, osaan vastata kohteliaasti ja reippaasti jotain arkista, ja pikku hymy joka ei kuitenkaan ylety ihan silmiin asti, kun ei ole itselle merkityksellinen kohtaaminen. En jatka juttelua omasta aloitteesta.
Mistä sitten tunnistaa ujon kiinnostuksen, jos näyttää ulospäin hymytöntä naamaa tai ei edes katso päin, pakenee paikalta, vaikuttaa ettei kiinnosta, on ilmaa tms? Minun kohdallani, jos olen kiinnostunut, minut voi saada kiinni useammankin kerran katselemasta miestä kaukaa, jos mies sen vain huomaa.. Jos hän sitten kokeilee tulla esim kaupassa hyllyn takaa eteen, käyttäydynkin kuin en huomaisikaan... ja jälkeenpäin sätin itseäni, etten millään voinut nostaa katsettani ja kohdata mies silmästä silmään... jotain hyvin pelottavaa varmaan tapahtuisi jos niin tekisin, saattaisin vaikka rakastua 😅 mutta jos kokeilet jotain juttelua ilman intensiivistä tuijotusta niin kyllä minusta huomaa jos olen kiinnostunut. Saatan kysyä tyhmiä, takeltelen, vaikutan hölmöltä, tuijotan muualle, mutta silti jatkaa juttelua, vilkaisen silmiin, jos olkapää tao käsivarsi koskettaa itseäni, en vetäydy. Lisäksi punastun😱 sekin häiritsee itseäni valtavasti kun olen jo tämän ikäinenkin..
Jospa tästä sepustuksesta avautuisi edes vähän ujon naisen sielunelämää. Toki meitäkin on moneksi, tässä yksi case.
Entäs kiinnostaako ekstrovertit ulkomaalaiset?
Jos tuo tapahtui baarissa, niin tuskin olin minä. En katsele miehiä avoimesti ja miehen joka kiinnittää huomioni on oltava lempeä.