Corona-virus paljon huhuttua levittyneempi?

Oikeaoppinen maskisuojautuminen

Virus-suojauksessa oleellista on monikerrosrakenne (nk.SMS-rakenne)

1. Sisäkerros kosteutta hylkivää synteettistä polymeerikuitua

2. Kuparilangasta kudottu suojakerros

3. Staattisella sähköllä varautunut kuitukerros

4. Kristallikiteinen polymeeriseoskerros

5. Ulkokerros vettä imemätöntä polypropeenikuidusta valmistettua kangasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä tulee käymään niin että kun loppukevään alkukesän aikana riskiryhmät on saatu rokotettua mutta muuntovirukset alkavat kunnolla levitä rokottamattomien keskuudessa, lasten ja nuorten kohdalla sosiaalisia rajoituksia ei pystytä valvomaan joten viranomaiset nostavat kädet pystyyn.

Kärsijöinä siinä tilanteessa ovat sitten erityisesti kaikki yli 40-vuotiaat vielä rokottamattomat joiden tartuntamäärät nousevat ja sairaalahoidon tarve myös, sekä tietysti ne nuoret joiden elimistö reagoi virukseen normaalia rajummin.

Viimeistään siinä tilanteessa tajutaan että rajojen pakkotestausten ja pakkokaranteenien laiminlyönti vuodenvaihteen jälkeen oli ehkä jopa vuosikymmenen suurin virhe.

Lisäksi kärsijöinä on nämä rokotetut riskiryhmäläiset, koska heille annettava AZ:n rokote ei tehoa näihin etelä-afrikkalaisiin ja brasilialaisvariantteihin. Originaaliin brittivarianttiin tämä AZ tehoaa ainakin jotenkin, mutta nyt tämä brittivariantti on jo muuntunut (kiitos brittien AZ massarokotusten?) enemmän etelä-afrikkalaisen/brasilialaisen muunnoksen kaltaiseksi ja osaa siten väistää aiemmin paremmin tämän AZ:n rokotteen antaman suojan.

Siinä vaiheessa kun täällä Suomessa on saatu riskiryhmäläiset rokotettua tuolla AZ:n nykyversiolla niin täällä ei enää leviä sen paremmin se ihan alkuperäinen virustyyppi kuin tuo originaali brittimuunnoskaan, vaan ne ainoat leviäjät on nämä uudet muunnokset joihin immuniteettia ei ole aiemmin/kerran normikoronan sairastaneella eikä AZ:lla rokotetullakaan. 

Tämä virus on ihmistä (tai ainakin poliitikkoa/asiantuntijaa/viranomaista) nopeampi toiminnassaan eikä tällaisen viruksen "hallitussa" levittämisessä ole pienintäkään järkeä. Silloin ollaan ihan omaa syytä koko ajan vähintään askel/kaksi perässä kaikista rajoituksista huolimatta ja virus jatkaa leviämistään ja muuntuu jatkuvasti aiempaa tehokkaammaksi.

Ei ole myöskään selvää että Pfiser tai moderna tehoaisivat etelä-afrikkalaiseen tai brasilialaiseen varianttiin.

Totta, mutta tuon AZ:n osalta siinä ei ole enää mitään epäselvää. Jos tehoa olisi niin ei etelä-afrikka pistänyt miljoonaa AZ:n rokotetta myyntiin ja siirtänyt rokotustensa alkua tulevaisuuteen kunnes maa saa paremmat piikit.

Tosiasia ollee se, ettei noilla nykyreseptillä tehdyistä AZ:n rokotteista ole enää kenellekään mitään iloa vaan ne joutaa johonkin ongelmajätelaitokselle tuhottaviksi, koska noiden kanssa tahkotessa enää tuhlataan suotta sekä aikaa että energiaa. Pahinta on toki se, että näillä tuuditetaan tietoisesti ihmisiä siihen valheelliseen turvallisuudentunteeseen josta hallitus on ollut kovin huolissaan. Toivoa vaan sopii, että se päivitetty rokote ehtii markkinoille oikea-aikaisemmin (ja on muutenkin tätä alkuperäistä tehokkaampi eli samalla tasolla kuin moderna tai pfizer) ettei käy niin, että sekin on jo vanhentunut versio kun se saadaan jakoon.

Vierailija kirjoitti:

Videokuvaa abien riehumisesta penkkaripäivänä:

TURVAVÄLIT puuttuivat, osalla ei ollenkaan MASKEJA, karkeissa kontaminaatioriski. Tapahtuman jälkeen piha täynnä KARKKIPAPEREITA, kuka SIIVOAA sotkut?

Pakko sanoa, että mitä sitten. Hiiren paska tässä hommassa joku abien hassuttelu.

Vierailija kirjoitti:

Videokuvaa abien riehumisesta penkkaripäivänä:

TURVAVÄLIT puuttuivat, osalla ei ollenkaan MASKEJA, karkeissa kontaminaatioriski. Tapahtuman jälkeen piha täynnä KARKKIPAPEREITA, kuka SIIVOAA sotkut?

Missä Pihtiputaalla? Penkkarit on peruttu tai siirretty ainakin täällä kasvukeskuksissa.

Vierailija kirjoitti:

Minusta ei pitäisi tyytyä pitämään lukuja ennallaan. Ne ovat turhan suuria.

Miksi niitä ei voi nyt alkaa laskea? Mitä se tarkoittaa, että on muka liian aikaista?

Ja mitä sitten tapahtuu kun tartuntaluvut on tarpeeksi suuria jotta niitä voidaan vihdoin alkaa laskemaan? Lasketaanko ne sitten nolliin vaiko kenties vain takaisin tälle nykytasolle, joka ilmeisesti on Marinin hallitukselle ja THL:lle täysin fine kun tässä ollaan esim pk-seudun osalta oltu jo marraskuulta asti?  Eli ollaanko jatkossa tyytyväisiä, kun ollaan taas tällä "kolme-neljäsataa tartuntaa per päivä"- tasolla leviämisvaiheessa eikä perustasoa saati tukahduttamista enää edes tavoitella?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

THL:n Mika Salminen esitteli infossa taulukon, josta selvisi, mitä pitkäaikaissairauksia koronaan Suomessa kuolleet ovat sairastaneet.

Salminen sanoi, että 96 prosentilla kuolleista oli jokin perussairaus.

Seuraavia pitkäaikaissairauksia kuolleilla on esiintynyt. Prosenttiluku kertoo, kuinka monella koronaan kuolleella kyseinen sairaus on ollut.

lihavuus: 1,6 prosenttia

astma: 1, 9 prosenttia

krooninen keuhkosairaus, paitsi astma: 2,5 prosenttia

syöpä: 4,1 prosenttia

munuaissairaus: 4,6 prosenttia

diabetes: 11,7 prosenttia

kohonnut verenpaine: 12,4, prosenttia

sydänsairaudet: 20,7 prosenttia

muu pitkäaikaissairaus: 26,9 prosenttia

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000007796378.html

Mitähän nuo muut pitkäaikaissairaudet ovat, aika iso prosentti? Aina jää joku asia pimentoon silloin kun THL tiedottelee.

En ymmärrä tätä.. Miten niin lihavia muka vain 1,9%, kun lööpit kirkuu että mm. tehohoidossa 90% on ylipainoisia?

Ehkäpä ne tehohoitoon joutuneet lihavat ovat kuitenkin selvinneet hengissä?

Totta. Vanhukset on usein laihoja kuin mitkä.

Miksi Suomessa on päädytty 12 viikon rokotusväliin?

Koronarokotteiden optimaalista annosväliä ei ole tutkittu, koska on pyritty mahdollisimman nopeaan ohjelmaan.

Kansallinen rokoteasiantuntijaryhmä KRAR päätti viime viikolla suositella koronarokotteiden annosvälin pidentämistä 12 viikkoon. Tämä on herättänyt kysymyksiä päätöksen perusteista. Näin pitkä rokotusväli ei ole se, mitä esimerkiksi Pfizer rokotteelleen suosittelee. Monissa muissa maissa on päädytty toisenlaisiin ratkaisuihin.

– Kukin maa tulkitsee dataa itsenäisesti ja oman epidemiologisen tilanteen valossa. Suomessa olemme aiemminkin tehneet myyntiluvan vastaisia suosituksia kansallisessa ohjelmassa, esimerkiksi pneumokokkikonjugaattirokotteen kohdalla pikkulapsilla. Nojasimme suosituksessa omiin immunogeenisuustuloksiimme ja biologiseen immune-bridging päättelyyn. TBE-rokotussarjan jälkeisessä tehostamisessa siirryimme useita vuosia pidempään tehostamiseen myyntiluvan vastaisesti. Tässäkin oli taustalla se, mitä tiesimme immunologiasta, kertoo ylilääkäri Hanna Nohynek sähköpostiviestissään.

Nohynek toteaa, että tämänhetkinen tieto sekä BioNTech/Pfizerin omista myyntilupaan tähtäävistä tutkimustuloksista että Israelista tulleista väestötason vaikuttavuustutkimuksista BioNTech/Pfizerin rokotteella kertovat, että mRNA rokote on erittäin immunogeeninen. Jo muutaman viikon kuluttua ensimmäisestä annoksesta teho on erinomainen.

Rokotepula olennainen tekijä päätöksen taustalla

Erikoistutkija Simopekka Vänskä valaisi päätöksen perusteita tiistaina THL:n webinaarissa. Vänskä totesi, ettei koronarokotteiden optimaalista annosväliä ole itse asiassa edes tutkittu, sillä näiden rokotteiden kohdalla on pyritty mahdollisimman nopeaan ohjelmaan.

– Rokotusohjelmissa pidempi annosväli tuottaa lähes poikkeuksetta paremman vasteen sekä määrällisesti että laadullisesti. Yleisesti väliaikoja voi pidentää, mutta ei lyhentää, Vänskä sanoi.

Vänskä kuvasi tämänhetkiseen tilanteeseen liittyviä epävarmuuksia, joihin pidempi annosväli auttaa. Jos rokotteita saadaan odotettua hitaammin, on tärkeää viivästyttää toista annosta, jotta vanhimpien ikäryhmien rokotuskattavuus saadaan varmistettua. Samoin jos epidemiatilanne huononee, rokotuskattavuuden nopea nostaminen on tärkeää. Jos taas uudet virusmuunnokset leviävät, toisen annoksen viivästyttäminen mahdollistaa muunnettuun virukseen sovelletun rokotteen antamisen.

Kun väestön immuniteetti kasvaa, se lisää viruksen muutospainetta

Voiko pitempi rokotusväli mahdollistaa virusmuunnosten synnyn?

– Tätä on spekuloitu, mutta enemmän on kyse siitä, että kun väestössä immuniteetti kasvaa, se lisää virukselle muutospainetta. Eli kyse on normaalista evoluutiosta, Nohynek vastaa.

Entä voiko pitempi väli heikentää ihmisten intoa ottaa rokotus?

– Voi olla että rokotus unohtuu helpommin, mutta tähän on muistutuskeinoja.

Nohynek uskoo, että niin kauan kun epidemia jyllää, ihmiset ovat motivoituneita. Hän arvioi, että ottohalukkuuteen tulee vaikuttamaan enemmän rokotteiden teho muuntoviruksia kohtaan sekä se, miten rokotteen ottamisen merkityksestä onnistutaan viestimään.

– Saamiimme tietoihin nojaten ja rokotepulan tilanteessa teimme päätöksen pidentää annosväliä. Näillä keinoin saadaan parhaiten säästettyä elinvuosia ja estettyä kuolemia ja vakavia tautitapauksia väestötasolla, Nohynek summaa.

Jutun tiedot perustuvat THL:n ylilääkäri Hanna Nohynekin sähköpostivastauksiin ja Simopekka Vänskän esitykseen THL:n webinaarissa 9.2.2021. https://www.laakarilehti.fi/ajassa/ajankohtaista/miksi-suomessa-on-paad…

Joensuussa on aloitettu rokottaa vanhusten lisäksi myös alle 40 v riskiryhmiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

THL:n Mika Salminen esitteli infossa taulukon, josta selvisi, mitä pitkäaikaissairauksia koronaan Suomessa kuolleet ovat sairastaneet.

Salminen sanoi, että 96 prosentilla kuolleista oli jokin perussairaus.

Seuraavia pitkäaikaissairauksia kuolleilla on esiintynyt. Prosenttiluku kertoo, kuinka monella koronaan kuolleella kyseinen sairaus on ollut.

lihavuus: 1,6 prosenttia

astma: 1, 9 prosenttia

krooninen keuhkosairaus, paitsi astma: 2,5 prosenttia

syöpä: 4,1 prosenttia

munuaissairaus: 4,6 prosenttia

diabetes: 11,7 prosenttia

kohonnut verenpaine: 12,4, prosenttia

sydänsairaudet: 20,7 prosenttia

muu pitkäaikaissairaus: 26,9 prosenttia

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000007796378.html

Mitähän nuo muut pitkäaikaissairaudet ovat, aika iso prosentti? Aina jää joku asia pimentoon silloin kun THL tiedottelee.

En ymmärrä tätä.. Miten niin lihavia muka vain 1,9%, kun lööpit kirkuu että mm. tehohoidossa 90% on ylipainoisia?

Ehkäpä ne tehohoitoon joutuneet lihavat ovat kuitenkin selvinneet hengissä?

Vai onko niin, että nuo ylipainoiset on olleet "vain" ylipainoisia ja täysin perusterveitä? Muut kuolleet ylipainoiset on sitten sairastaneet jotakin pitkäaikaissairautta joten heidät on listattu esim diabeteksen tai korkean verenpaineen alle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta ei pitäisi tyytyä pitämään lukuja ennallaan. Ne ovat turhan suuria.

Miksi niitä ei voi nyt alkaa laskea? Mitä se tarkoittaa, että on muka liian aikaista?

Ja mitä sitten tapahtuu kun tartuntaluvut on tarpeeksi suuria jotta niitä voidaan vihdoin alkaa laskemaan? Lasketaanko ne sitten nolliin vaiko kenties vain takaisin tälle nykytasolle, joka ilmeisesti on Marinin hallitukselle ja THL:lle täysin fine kun tässä ollaan esim pk-seudun osalta oltu jo marraskuulta asti?  Eli ollaanko jatkossa tyytyväisiä, kun ollaan taas tällä "kolme-neljäsataa tartuntaa per päivä"- tasolla leviämisvaiheessa eikä perustasoa saati tukahduttamista enää edes tavoitella?

Mä olen miettinyt ihan samaa asiaa. Asun pääkaupunkiseudulla ja olen huomannut, että kun leviämisvaiheessa (jonka piti olla se pahin vaihe) on eletty jo yli 3 kuukautta, yhä useampi on alkanut elää kuin oltaisiin perustasolla. Enää ei odotetakaan, että palattaisiin perustasolle. 

Jokin aika sitten Ylellä oli ohjelma, jossa haastateltiin Vapaavuorta ja Kiurua. Mielestäni Vapaavuori oli ihan oikeassa ollessaan huolissaan lasten ja nuorten harrastustoiminnasta. Oikeassa siinä mielessä, että mehän eletään täällä pääkaupunkiseudulla samassa leviämisvaiheessa vielä ties kuinka pitkään. Ja miksi me eletään? Tämänkin Vapaavuori sanoi eli pääkaupunkiseudulla on jo tehty kaikki ne rajoitukset, joita lain mukaan on ollut mahdollista tehdä. Vapaavuori myös mainitsi, että tartuntatautilakiin tulossa olevat muutokset, jotka mahdollistaisivat vieläkin tiukemmat rajoitukset (esim ravintoloiden sulkemiset), edellyttää, että Suomi siiryy tasolta 1 tasolle 2. Vaikka pääkaupunkiseudulla olisi 10 000 uutta tartuntaa joka ainoa päivä, mutta muualla Suomessa ei vielä niin, että siirryttäsiin tasolle 2,  ei pääkaupunkiseudulla edelleenkään voitaisi tiukentaa rajoituksia. Pääkauupunkiseudun ravintolat pysyisivät edelleenkin auki, koska ei olisi valtuuksia niitä sulkeakaan. Vähän ärsyttin, kun Vapaavuori yritti saada Kiurua ottamaan kantaa tähän ongelmaan, mutta Kiuru väisti koko asian ja alkoi puhua ihan muusta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Videokuvaa abien riehumisesta penkkaripäivänä:

TURVAVÄLIT puuttuivat, osalla ei ollenkaan MASKEJA, karkeissa kontaminaatioriski. Tapahtuman jälkeen piha täynnä KARKKIPAPEREITA, kuka SIIVOAA sotkut?

Pakko sanoa, että mitä sitten. Hiiren paska tässä hommassa joku abien hassuttelu.

Niinmuttamutta KUKA siivoaa karkkipaperit?

T. Ihan minä kontrollifriikki tärisen täällä, kun joku kehtaa elää

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

THL:n Mika Salminen esitteli infossa taulukon, josta selvisi, mitä pitkäaikaissairauksia koronaan Suomessa kuolleet ovat sairastaneet.

Salminen sanoi, että 96 prosentilla kuolleista oli jokin perussairaus.

Seuraavia pitkäaikaissairauksia kuolleilla on esiintynyt. Prosenttiluku kertoo, kuinka monella koronaan kuolleella kyseinen sairaus on ollut.

lihavuus: 1,6 prosenttia

astma: 1, 9 prosenttia

krooninen keuhkosairaus, paitsi astma: 2,5 prosenttia

syöpä: 4,1 prosenttia

munuaissairaus: 4,6 prosenttia

diabetes: 11,7 prosenttia

kohonnut verenpaine: 12,4, prosenttia

sydänsairaudet: 20,7 prosenttia

muu pitkäaikaissairaus: 26,9 prosenttia

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000007796378.html

Mitähän nuo muut pitkäaikaissairaudet ovat, aika iso prosentti? Aina jää joku asia pimentoon silloin kun THL tiedottelee.

En ymmärrä tätä.. Miten niin lihavia muka vain 1,9%, kun lööpit kirkuu että mm. tehohoidossa 90% on ylipainoisia?

Tehohoidossa kuolleita on vain pieni osa, muistaakseni 10-15% kaikista kuolemista. Loput kuolevat hoivakodeissa ja tk-osastoilla. Nämä vanhukset harvemmin ovat kovin ylipainoisia.

Vierailija kirjoitti:

Miksi Suomessa on päädytty 12 viikon rokotusväliin?

Koronarokotteiden optimaalista annosväliä ei ole tutkittu, koska on pyritty mahdollisimman nopeaan ohjelmaan.

Kansallinen rokoteasiantuntijaryhmä KRAR päätti viime viikolla suositella koronarokotteiden annosvälin pidentämistä 12 viikkoon. Tämä on herättänyt kysymyksiä päätöksen perusteista. Näin pitkä rokotusväli ei ole se, mitä esimerkiksi Pfizer rokotteelleen suosittelee. Monissa muissa maissa on päädytty toisenlaisiin ratkaisuihin.

– Kukin maa tulkitsee dataa itsenäisesti ja oman epidemiologisen tilanteen valossa. Suomessa olemme aiemminkin tehneet myyntiluvan vastaisia suosituksia kansallisessa ohjelmassa, esimerkiksi pneumokokkikonjugaattirokotteen kohdalla pikkulapsilla. Nojasimme suosituksessa omiin immunogeenisuustuloksiimme ja biologiseen immune-bridging päättelyyn. TBE-rokotussarjan jälkeisessä tehostamisessa siirryimme useita vuosia pidempään tehostamiseen myyntiluvan vastaisesti. Tässäkin oli taustalla se, mitä tiesimme immunologiasta, kertoo ylilääkäri Hanna Nohynek sähköpostiviestissään.

Nohynek toteaa, että tämänhetkinen tieto sekä BioNTech/Pfizerin omista myyntilupaan tähtäävistä tutkimustuloksista että Israelista tulleista väestötason vaikuttavuustutkimuksista BioNTech/Pfizerin rokotteella kertovat, että mRNA rokote on erittäin immunogeeninen. Jo muutaman viikon kuluttua ensimmäisestä annoksesta teho on erinomainen.

Rokotepula olennainen tekijä päätöksen taustalla

Erikoistutkija Simopekka Vänskä valaisi päätöksen perusteita tiistaina THL:n webinaarissa. Vänskä totesi, ettei koronarokotteiden optimaalista annosväliä ole itse asiassa edes tutkittu, sillä näiden rokotteiden kohdalla on pyritty mahdollisimman nopeaan ohjelmaan.

– Rokotusohjelmissa pidempi annosväli tuottaa lähes poikkeuksetta paremman vasteen sekä määrällisesti että laadullisesti. Yleisesti väliaikoja voi pidentää, mutta ei lyhentää, Vänskä sanoi.

Vänskä kuvasi tämänhetkiseen tilanteeseen liittyviä epävarmuuksia, joihin pidempi annosväli auttaa. Jos rokotteita saadaan odotettua hitaammin, on tärkeää viivästyttää toista annosta, jotta vanhimpien ikäryhmien rokotuskattavuus saadaan varmistettua. Samoin jos epidemiatilanne huononee, rokotuskattavuuden nopea nostaminen on tärkeää. Jos taas uudet virusmuunnokset leviävät, toisen annoksen viivästyttäminen mahdollistaa muunnettuun virukseen sovelletun rokotteen antamisen.

Kun väestön immuniteetti kasvaa, se lisää viruksen muutospainetta

Voiko pitempi rokotusväli mahdollistaa virusmuunnosten synnyn?

– Tätä on spekuloitu, mutta enemmän on kyse siitä, että kun väestössä immuniteetti kasvaa, se lisää virukselle muutospainetta. Eli kyse on normaalista evoluutiosta, Nohynek vastaa.

Entä voiko pitempi väli heikentää ihmisten intoa ottaa rokotus?

– Voi olla että rokotus unohtuu helpommin, mutta tähän on muistutuskeinoja.

Nohynek uskoo, että niin kauan kun epidemia jyllää, ihmiset ovat motivoituneita. Hän arvioi, että ottohalukkuuteen tulee vaikuttamaan enemmän rokotteiden teho muuntoviruksia kohtaan sekä se, miten rokotteen ottamisen merkityksestä onnistutaan viestimään.

– Saamiimme tietoihin nojaten ja rokotepulan tilanteessa teimme päätöksen pidentää annosväliä. Näillä keinoin saadaan parhaiten säästettyä elinvuosia ja estettyä kuolemia ja vakavia tautitapauksia väestötasolla, Nohynek summaa.

Jutun tiedot perustuvat THL:n ylilääkäri Hanna Nohynekin sähköpostivastauksiin ja Simopekka Vänskän esitykseen THL:n webinaarissa 9.2.2021. https://www.laakarilehti.fi/ajassa/ajankohtaista/miksi-suomessa-on-paad…

Miksi tämä Nohunek kertoo jatkuvasti siitä kuinka erinomaisia nämä mRna-rokotteet on, kun kuitenkin täällä on suunnitelmana antaa jopa riskiryhmille astrazenecan valmistamaa "kansanrokotetta" jolla ei ole mitään tekoa näiden pfizerin ja modernan mRna-rokotteiden kanssa?

Melko tarkoitushakuista sotkemista. Ihan sama kun mainostaisi ja vakuuttaisi taviskännykän toimimista älypuhelimen ominaisuuksilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi Suomessa on päädytty 12 viikon rokotusväliin?

Koronarokotteiden optimaalista annosväliä ei ole tutkittu, koska on pyritty mahdollisimman nopeaan ohjelmaan.

Kansallinen rokoteasiantuntijaryhmä KRAR päätti viime viikolla suositella koronarokotteiden annosvälin pidentämistä 12 viikkoon. Tämä on herättänyt kysymyksiä päätöksen perusteista. Näin pitkä rokotusväli ei ole se, mitä esimerkiksi Pfizer rokotteelleen suosittelee. Monissa muissa maissa on päädytty toisenlaisiin ratkaisuihin.

– Kukin maa tulkitsee dataa itsenäisesti ja oman epidemiologisen tilanteen valossa. Suomessa olemme aiemminkin tehneet myyntiluvan vastaisia suosituksia kansallisessa ohjelmassa, esimerkiksi pneumokokkikonjugaattirokotteen kohdalla pikkulapsilla. Nojasimme suosituksessa omiin immunogeenisuustuloksiimme ja biologiseen immune-bridging päättelyyn. TBE-rokotussarjan jälkeisessä tehostamisessa siirryimme useita vuosia pidempään tehostamiseen myyntiluvan vastaisesti. Tässäkin oli taustalla se, mitä tiesimme immunologiasta, kertoo ylilääkäri Hanna Nohynek sähköpostiviestissään.

Nohynek toteaa, että tämänhetkinen tieto sekä BioNTech/Pfizerin omista myyntilupaan tähtäävistä tutkimustuloksista että Israelista tulleista väestötason vaikuttavuustutkimuksista BioNTech/Pfizerin rokotteella kertovat, että mRNA rokote on erittäin immunogeeninen. Jo muutaman viikon kuluttua ensimmäisestä annoksesta teho on erinomainen.

Rokotepula olennainen tekijä päätöksen taustalla

Erikoistutkija Simopekka Vänskä valaisi päätöksen perusteita tiistaina THL:n webinaarissa. Vänskä totesi, ettei koronarokotteiden optimaalista annosväliä ole itse asiassa edes tutkittu, sillä näiden rokotteiden kohdalla on pyritty mahdollisimman nopeaan ohjelmaan.

– Rokotusohjelmissa pidempi annosväli tuottaa lähes poikkeuksetta paremman vasteen sekä määrällisesti että laadullisesti. Yleisesti väliaikoja voi pidentää, mutta ei lyhentää, Vänskä sanoi.

Vänskä kuvasi tämänhetkiseen tilanteeseen liittyviä epävarmuuksia, joihin pidempi annosväli auttaa. Jos rokotteita saadaan odotettua hitaammin, on tärkeää viivästyttää toista annosta, jotta vanhimpien ikäryhmien rokotuskattavuus saadaan varmistettua. Samoin jos epidemiatilanne huononee, rokotuskattavuuden nopea nostaminen on tärkeää. Jos taas uudet virusmuunnokset leviävät, toisen annoksen viivästyttäminen mahdollistaa muunnettuun virukseen sovelletun rokotteen antamisen.

Kun väestön immuniteetti kasvaa, se lisää viruksen muutospainetta

Voiko pitempi rokotusväli mahdollistaa virusmuunnosten synnyn?

– Tätä on spekuloitu, mutta enemmän on kyse siitä, että kun väestössä immuniteetti kasvaa, se lisää virukselle muutospainetta. Eli kyse on normaalista evoluutiosta, Nohynek vastaa.

Entä voiko pitempi väli heikentää ihmisten intoa ottaa rokotus?

– Voi olla että rokotus unohtuu helpommin, mutta tähän on muistutuskeinoja.

Nohynek uskoo, että niin kauan kun epidemia jyllää, ihmiset ovat motivoituneita. Hän arvioi, että ottohalukkuuteen tulee vaikuttamaan enemmän rokotteiden teho muuntoviruksia kohtaan sekä se, miten rokotteen ottamisen merkityksestä onnistutaan viestimään.

– Saamiimme tietoihin nojaten ja rokotepulan tilanteessa teimme päätöksen pidentää annosväliä. Näillä keinoin saadaan parhaiten säästettyä elinvuosia ja estettyä kuolemia ja vakavia tautitapauksia väestötasolla, Nohynek summaa.

Jutun tiedot perustuvat THL:n ylilääkäri Hanna Nohynekin sähköpostivastauksiin ja Simopekka Vänskän esitykseen THL:n webinaarissa 9.2.2021. https://www.laakarilehti.fi/ajassa/ajankohtaista/miksi-suomessa-on-paad…

Miksi tämä Nohunek kertoo jatkuvasti siitä kuinka erinomaisia nämä mRna-rokotteet on, kun kuitenkin täällä on suunnitelmana antaa jopa riskiryhmille astrazenecan valmistamaa "kansanrokotetta" jolla ei ole mitään tekoa näiden pfizerin ja modernan mRna-rokotteiden kanssa?

Melko tarkoitushakuista sotkemista. Ihan sama kun mainostaisi ja vakuuttaisi taviskännykän toimimista älypuhelimen ominaisuuksilla.

Nohynek oli viime toukokuussa tätä mieltä:

THL:n ylilääkäri: Suomi sopii hyvin koronarokotteen testaamiseen 

Nohynekin mukaan sopimuksen syntyessä valmistajan kanssa voitaisiin sopia rokotteen turvallisuuden seuraamisesta myös myyntiluvan saamisen jälkeen, josta olisi hyötyä kaikille osapuolille.

– Meillä Suomessa on erinomaiset rekisterit, joiden avulla voidaan tutkia paitsi sitä tautia, jota halutaan estää, myös muita vaikutuksia. Nämä mahdollistavat sellaisen tutkimuksen, jota vain harva maa pystyy tekemään. https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000006505748.html

Vierailija kirjoitti:

Miksi Suomessa on päädytty 12 viikon rokotusväliin?

Koronarokotteiden optimaalista annosväliä ei ole tutkittu, koska on pyritty mahdollisimman nopeaan ohjelmaan.

Kansallinen rokoteasiantuntijaryhmä KRAR päätti viime viikolla suositella koronarokotteiden annosvälin pidentämistä 12 viikkoon. Tämä on herättänyt kysymyksiä päätöksen perusteista. Näin pitkä rokotusväli ei ole se, mitä esimerkiksi Pfizer rokotteelleen suosittelee. Monissa muissa maissa on päädytty toisenlaisiin ratkaisuihin.

– Kukin maa tulkitsee dataa itsenäisesti ja oman epidemiologisen tilanteen valossa. Suomessa olemme aiemminkin tehneet myyntiluvan vastaisia suosituksia kansallisessa ohjelmassa, esimerkiksi pneumokokkikonjugaattirokotteen kohdalla pikkulapsilla. Nojasimme suosituksessa omiin immunogeenisuustuloksiimme ja biologiseen immune-bridging päättelyyn. TBE-rokotussarjan jälkeisessä tehostamisessa siirryimme useita vuosia pidempään tehostamiseen myyntiluvan vastaisesti. Tässäkin oli taustalla se, mitä tiesimme immunologiasta, kertoo ylilääkäri Hanna Nohynek sähköpostiviestissään.

Nohynek toteaa, että tämänhetkinen tieto sekä BioNTech/Pfizerin omista myyntilupaan tähtäävistä tutkimustuloksista että Israelista tulleista väestötason vaikuttavuustutkimuksista BioNTech/Pfizerin rokotteella kertovat, että mRNA rokote on erittäin immunogeeninen. Jo muutaman viikon kuluttua ensimmäisestä annoksesta teho on erinomainen.

Rokotepula olennainen tekijä päätöksen taustalla

Erikoistutkija Simopekka Vänskä valaisi päätöksen perusteita tiistaina THL:n webinaarissa. Vänskä totesi, ettei koronarokotteiden optimaalista annosväliä ole itse asiassa edes tutkittu, sillä näiden rokotteiden kohdalla on pyritty mahdollisimman nopeaan ohjelmaan.

– Rokotusohjelmissa pidempi annosväli tuottaa lähes poikkeuksetta paremman vasteen sekä määrällisesti että laadullisesti. Yleisesti väliaikoja voi pidentää, mutta ei lyhentää, Vänskä sanoi.

Vänskä kuvasi tämänhetkiseen tilanteeseen liittyviä epävarmuuksia, joihin pidempi annosväli auttaa. Jos rokotteita saadaan odotettua hitaammin, on tärkeää viivästyttää toista annosta, jotta vanhimpien ikäryhmien rokotuskattavuus saadaan varmistettua. Samoin jos epidemiatilanne huononee, rokotuskattavuuden nopea nostaminen on tärkeää. Jos taas uudet virusmuunnokset leviävät, toisen annoksen viivästyttäminen mahdollistaa muunnettuun virukseen sovelletun rokotteen antamisen.

Kun väestön immuniteetti kasvaa, se lisää viruksen muutospainetta

Voiko pitempi rokotusväli mahdollistaa virusmuunnosten synnyn?

– Tätä on spekuloitu, mutta enemmän on kyse siitä, että kun väestössä immuniteetti kasvaa, se lisää virukselle muutospainetta. Eli kyse on normaalista evoluutiosta, Nohynek vastaa.

Entä voiko pitempi väli heikentää ihmisten intoa ottaa rokotus?

– Voi olla että rokotus unohtuu helpommin, mutta tähän on muistutuskeinoja.

Nohynek uskoo, että niin kauan kun epidemia jyllää, ihmiset ovat motivoituneita. Hän arvioi, että ottohalukkuuteen tulee vaikuttamaan enemmän rokotteiden teho muuntoviruksia kohtaan sekä se, miten rokotteen ottamisen merkityksestä onnistutaan viestimään.

– Saamiimme tietoihin nojaten ja rokotepulan tilanteessa teimme päätöksen pidentää annosväliä. Näillä keinoin saadaan parhaiten säästettyä elinvuosia ja estettyä kuolemia ja vakavia tautitapauksia väestötasolla, Nohynek summaa.

Jutun tiedot perustuvat THL:n ylilääkäri Hanna Nohynekin sähköpostivastauksiin ja Simopekka Vänskän esitykseen THL:n webinaarissa 9.2.2021. https://www.laakarilehti.fi/ajassa/ajankohtaista/miksi-suomessa-on-paad…

Eli annosvälin pidentäminen perustuu oletukseen, että nämä uudentyyppiset rokotteet toimivat samalla tavalla kuin jotkut aiemmat rokotteet ovat toimineet, joskus aikoinaan. Hypoteesista toiseen, ilman tietoa tämän uuden hypoteesin toimivuudesta rokotteella, jonka toimintaperiaate on erilainen kuin vertailurokotteella.

Vaikuttaa paniikilta THLn sisällä - improvisoidaan ja hutkitaan, aivan kuten noiden kasvuskenaarioidenkin kanssa. Mikähän mahtaa olla osumaprosentti näissä THLn omintakeisissa hypoteeseissä? Eikö mikään taho kykene järkeistämään edes THLn toimintaa?

https://www.medrxiv.org/content/10.1101/2021.02.02.21250630v1

Abstract

Concomitantly with rolling out its rapid COVID-19 vaccine program, Israel is experiencing its third, and so far largest, surge in morbidity. We aimed to estimate whether the high vaccine coverage among individuals aged over 60 years old creates an observable change in disease dynamics. Using observed and simulated data, we suggest that the shape of the outbreak as measured by daily new moderate and severe cases, and in particular of patients aged over 60, has changed because of vaccination, bringing the decline in new moderate and severe cases earlier than expected, by about a week. Our analyses is consistent with the assumption that vaccination lead to higher than 50% protection in preventing clinical disease and with at least some effectiveness in blocking transmission of elderly population, and supports the importance of prioritizing vulnerable population. This is the first indication of the effectivity of COVID-19 vaccine in changing the course of an ongoing pandemic outbreak.

Israel rokottaa kahdella perättäisellä Pfizerilla. Alustavia tuloksia tuossa.

Estäisi yli 50 % kliinistä tautia. Näin yli 60 vuotiailla jotka jo kattavasti rokotettu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Videokuvaa abien riehumisesta penkkaripäivänä:

TURVAVÄLIT puuttuivat, osalla ei ollenkaan MASKEJA, karkeissa kontaminaatioriski. Tapahtuman jälkeen piha täynnä KARKKIPAPEREITA, kuka SIIVOAA sotkut?

Pakko sanoa, että mitä sitten. Hiiren paska tässä hommassa joku abien hassuttelu.

Niinmuttamutta KUKA siivoaa karkkipaperit?

T. Ihan minä kontrollifriikki tärisen täällä, kun joku kehtaa elää

Roskaaminen on aina tyhmää, mutta etenkin nyt korona-aikana. Pienet lapset ja lemmikit kiinnostuu kaikesta värikkäästä pihoilla ja pientareilla . Kontaminaatiovaara on todellinen.

Vantaalla kauppakeskus Jumbon Prismassa työskennelleiden joukossa todettu 32 koronavirus­tartuntaa, kahden tartunnan taustalla virusmuunnos

Vantaan tartuntatauti- ja hygieniayksikkö päätyi tammikuussa seulomaan kaikki Prismassa työskennelleet ihmiset. Näytteitä otettiin yli 300.

2 tartuntaa on varmistunut brittivirusmuunnoksen aiheuttamaksi.

”Yli puoleen tapauksista liittyy virusmuunnosepäily, mutta muiden näytteiden kohdalla lopullisia tuloksia ei vielä ole saatavilla”, tiedottaa Vantaan kaupunki.

Kaupungin mukaan Prismassa asioineiden ihmisten tartuntariski on arvioitu pieneksi. Kaupan toiminta voi jatkua normaalisti. HOK–Elanto ohjasi työntekijät omaehtoiseen karanteeniin heti, kun ensimmäiset sairastumistapaukset tulivat ilmi. Nyt todetuille tartunnoille altistuneet ihmiset on myös asetettu karanteeniin. https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000007797280.html?utm_medium=promobox&u…

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Videokuvaa abien riehumisesta penkkaripäivänä:

TURVAVÄLIT puuttuivat, osalla ei ollenkaan MASKEJA, karkeissa kontaminaatioriski. Tapahtuman jälkeen piha täynnä KARKKIPAPEREITA, kuka SIIVOAA sotkut?

Pakko sanoa, että mitä sitten. Hiiren paska tässä hommassa joku abien hassuttelu.

Niinmuttamutta KUKA siivoaa karkkipaperit?

T. Ihan minä kontrollifriikki tärisen täällä, kun joku kehtaa elää

En ole tuo mainitsemasi kontrollifriikki, mutta minulle elämän kirjo on moninverroin laajempi kuin yhdet penkkarit ja karkkipaperit.

Tukahduttaneissa maissa tuokaan ei tosin olisi ongelma, jos joku viitsisi siivota ne karkkipaperit jälkeenpäin. Intiassa ja vastaavan kaltaisissa maissa tuo ei toki ole ongelma, siellä roska tippuu kun sille riittää kysyntää. Ns sivistysmaissa pidetään huolta myös siisteydestä. Siisteyden osalta Suomi onkin Euroopan intia, ollut jo yli vuosikymmenen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi Suomessa on päädytty 12 viikon rokotusväliin?

Koronarokotteiden optimaalista annosväliä ei ole tutkittu, koska on pyritty mahdollisimman nopeaan ohjelmaan.

Kansallinen rokoteasiantuntijaryhmä KRAR päätti viime viikolla suositella koronarokotteiden annosvälin pidentämistä 12 viikkoon. Tämä on herättänyt kysymyksiä päätöksen perusteista. Näin pitkä rokotusväli ei ole se, mitä esimerkiksi Pfizer rokotteelleen suosittelee. Monissa muissa maissa on päädytty toisenlaisiin ratkaisuihin.

– Kukin maa tulkitsee dataa itsenäisesti ja oman epidemiologisen tilanteen valossa. Suomessa olemme aiemminkin tehneet myyntiluvan vastaisia suosituksia kansallisessa ohjelmassa, esimerkiksi pneumokokkikonjugaattirokotteen kohdalla pikkulapsilla. Nojasimme suosituksessa omiin immunogeenisuustuloksiimme ja biologiseen immune-bridging päättelyyn. TBE-rokotussarjan jälkeisessä tehostamisessa siirryimme useita vuosia pidempään tehostamiseen myyntiluvan vastaisesti. Tässäkin oli taustalla se, mitä tiesimme immunologiasta, kertoo ylilääkäri Hanna Nohynek sähköpostiviestissään.

Nohynek toteaa, että tämänhetkinen tieto sekä BioNTech/Pfizerin omista myyntilupaan tähtäävistä tutkimustuloksista että Israelista tulleista väestötason vaikuttavuustutkimuksista BioNTech/Pfizerin rokotteella kertovat, että mRNA rokote on erittäin immunogeeninen. Jo muutaman viikon kuluttua ensimmäisestä annoksesta teho on erinomainen.

Rokotepula olennainen tekijä päätöksen taustalla

Erikoistutkija Simopekka Vänskä valaisi päätöksen perusteita tiistaina THL:n webinaarissa. Vänskä totesi, ettei koronarokotteiden optimaalista annosväliä ole itse asiassa edes tutkittu, sillä näiden rokotteiden kohdalla on pyritty mahdollisimman nopeaan ohjelmaan.

– Rokotusohjelmissa pidempi annosväli tuottaa lähes poikkeuksetta paremman vasteen sekä määrällisesti että laadullisesti. Yleisesti väliaikoja voi pidentää, mutta ei lyhentää, Vänskä sanoi.

Vänskä kuvasi tämänhetkiseen tilanteeseen liittyviä epävarmuuksia, joihin pidempi annosväli auttaa. Jos rokotteita saadaan odotettua hitaammin, on tärkeää viivästyttää toista annosta, jotta vanhimpien ikäryhmien rokotuskattavuus saadaan varmistettua. Samoin jos epidemiatilanne huononee, rokotuskattavuuden nopea nostaminen on tärkeää. Jos taas uudet virusmuunnokset leviävät, toisen annoksen viivästyttäminen mahdollistaa muunnettuun virukseen sovelletun rokotteen antamisen.

Kun väestön immuniteetti kasvaa, se lisää viruksen muutospainetta

Voiko pitempi rokotusväli mahdollistaa virusmuunnosten synnyn?

– Tätä on spekuloitu, mutta enemmän on kyse siitä, että kun väestössä immuniteetti kasvaa, se lisää virukselle muutospainetta. Eli kyse on normaalista evoluutiosta, Nohynek vastaa.

Entä voiko pitempi väli heikentää ihmisten intoa ottaa rokotus?

– Voi olla että rokotus unohtuu helpommin, mutta tähän on muistutuskeinoja.

Nohynek uskoo, että niin kauan kun epidemia jyllää, ihmiset ovat motivoituneita. Hän arvioi, että ottohalukkuuteen tulee vaikuttamaan enemmän rokotteiden teho muuntoviruksia kohtaan sekä se, miten rokotteen ottamisen merkityksestä onnistutaan viestimään.

– Saamiimme tietoihin nojaten ja rokotepulan tilanteessa teimme päätöksen pidentää annosväliä. Näillä keinoin saadaan parhaiten säästettyä elinvuosia ja estettyä kuolemia ja vakavia tautitapauksia väestötasolla, Nohynek summaa.

Jutun tiedot perustuvat THL:n ylilääkäri Hanna Nohynekin sähköpostivastauksiin ja Simopekka Vänskän esitykseen THL:n webinaarissa 9.2.2021. https://www.laakarilehti.fi/ajassa/ajankohtaista/miksi-suomessa-on-paad…

Miksi tämä Nohunek kertoo jatkuvasti siitä kuinka erinomaisia nämä mRna-rokotteet on, kun kuitenkin täällä on suunnitelmana antaa jopa riskiryhmille astrazenecan valmistamaa "kansanrokotetta" jolla ei ole mitään tekoa näiden pfizerin ja modernan mRna-rokotteiden kanssa?

Melko tarkoitushakuista sotkemista. Ihan sama kun mainostaisi ja vakuuttaisi taviskännykän toimimista älypuhelimen ominaisuuksilla.

Nohynek oli viime toukokuussa tätä mieltä:

THL:n ylilääkäri: Suomi sopii hyvin koronarokotteen testaamiseen 

Nohynekin mukaan sopimuksen syntyessä valmistajan kanssa voitaisiin sopia rokotteen turvallisuuden seuraamisesta myös myyntiluvan saamisen jälkeen, josta olisi hyötyä kaikille osapuolille.

– Meillä Suomessa on erinomaiset rekisterit, joiden avulla voidaan tutkia paitsi sitä tautia, jota halutaan estää, myös muita vaikutuksia. Nämä mahdollistavat sellaisen tutkimuksen, jota vain harva maa pystyy tekemään. https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000006505748.html

Viime päivinä on lehdissä ollut hyvinkin asillisen oloisia artikkeleita rokotteista, niiden vertailuista ja ominaisuuksista. 

Ellei tiedottaminen olisi tähän asti ollut niin kummallisen sekavaa, usein virheellistä ja tempoilevaa, niin uskoisin niihin lehtijuttuihin jo ihan täysillä. Nyt on vaan sellainen olo, että mihinkään koronaa tai rokotteita koskeviin tiedotuksiin ei voi luottaa.

Todennäköisesti virusmuunnosten annetaan levitä Suomessa kaikessa rauhassa, jotta voitaisiin testata toimivatko rokotteet niihin muunnoksiin. En oikeasti keksi mitään muuta syytä sille, että niitä päästetään maahan, testaillaan ja seurataan eikä edes yritetä estää niiden leviämistä. Sanotaan vaan, että pitää tulla testeihin ja pitää olla omaehtoisessa karanteenissa (jos vaan sattuu kiinnostamaan eikä ole muita menoja).  - Pian varmaan saamme kuulla, että Suomi saa yllättäen ison erän xxx ja yyy rokotteita. Sitten päästään kunnolla testaamaan.