Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Corona-virus paljon huhuttua levittyneempi?

Kommentit (176779)

Vierailija
165481/176779 |
28.01.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tussahti äsken housuihi märkä ripulirupsu ja saman tien pitiki juosta vessaan, pönttö täynnä lämmintä lurua. Onkoha tämä ny sitä coronnaa?

Miten jos kokeilisit uusiksi pari kertaa ja sitten hoidat itsesi testiin, en usko että kukaan täällä on ennustaja yhtä hyvin kuin olet.

Nyt alkaa myös jokavuotinen flunssa ja influenssa. Toki mahataudit alkavat myös jyllätä tähän vuoden aikaan. Saattaa olla että ihmiset on jo unohtaneet myös niiden olemasssaolon.

Vierailija
165482/176779 |
28.01.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

https://www.iltalehti.fi/koronavirus/a/3eb931bf-b28b-46bb-8f72-4c6db18f…

Koronapiina saattaa jatkua vuoteen 2022 – THL muutti rokotusarviotaan: ”Ei tässä uskalla kauheasti ennustaa”

Suomalaisten rokottaminen kestää näillä näkymin ainakin vuoden 2021 loppupuolelle saakka. Rokotustahti on ollut tuskastuttavan hidas, eikä pikaista helpotusta ole näköpiirissä.

Nyt aletaan vähitellen totuttaa ihmisiä siihen, että tämä vuosi ei vielä tuo muutosta, paitsi pahempaan. Onneksi itselleni ujona yksineläjänä eristäytyminen ei ole yhtä ahdistavaa kuin monille muille ja pystyn tekemään etätyötä. Loppuvuosi voi olla mielenkiintoista ja pelottavaakin aikaa meillä ja muualla Euroopassa. Mellakoita lienee tulevaisuudessa yhä enemmän ja ehkä jopa kymmenien tuhansien mielenterveyden pettämisen seuraukset ovat arvaamattomat.

Olet oikeassa. Nyt on vakava paikka pohtia mikä on inhimillisen kärsimyksen määrä missäkin vaihtoehdossa, eikä tuijottaa yksisilmäsesti jotakin helppoa yksittäistavoitetta. Olennaista on minun mielestäni esimerkiksi se, miten meidän lapset ja nuoret ja perheet selviävät tästä kriisistä. Se on minulle esimerkiksi olennaisempaa kuin se, miten hyvin oma äitini tästä selviää.

Saattaa tuntua julmalta, mutta meidän täytyy pystyä arvioimaan kiihkottomasti erilaisia huonoja vaihtoehtoja sen sijaan, että yritetään pelastaa jokainen yhtä varmasti. Tai jos päädytään yrittämään pelastamaan jokainen ihmishenki, niin katsotaan sitten avoimin silmin sitä muuta kärsimystä, joka siitä on hintana.

Me aikuiset pystymme vaikka minkälaisiin rajoituksiin. Meidän rakkaat lapsukaiset, jotka ottavat ensiaskeliaan luistimilla ja leikkivät ystäviensä kanssa ja opettelevat elämään yhteisessä maailmassamme huolettavat minua enemmän.

Lapsi, joka menettää äitinsä, isänsä tai muun lähisukulaisensa koronalle joutuu kärsimään menetyksestä loppuelämän. Traumasisoituu ja katkeroituu. Lapsi, joka ei muutamaan kuukauteen pääse ohjattuun harrastukseen on ehkä pettynyt -joku jopa helpottunut. Harrastaa kun voi tässä tilanteessa muutenkin. Onneksi uusia tapoja on jo löytynyt. Kavereiden kanssa ulkoillaan, lasketaan pulkalla jne.

Olet hyvin lähellä totuutta. Jos sanoisit äidin sijaan isoäiti ja isän sijaan isoisä, niin olisit vielä lähempänä. Ja jos sanoisit muutaman kuukauden sijaan muutaman vuoden, niin jo koko lailla oikeassa.

Hyvää arvokeskustelua.

Jos lapsi on vielä pieni, ei harrastukset ole vielä kummoisia. Varmaan pulkkailu riittää. Minusta on epäkohteliasta tyrkyttää oman perheen arvomaailmaa muille, koska perheet ovat erilaisia.

Mitä se kertoo ihmisestä tai hänen arvoista kertoo, että tyhmäharrastus, mikä on vain harrastus menee yhdenkään ihmishengen tai vakavan sairastumisen edelle? Se luo turvattomuutta yhteiskuntaan jos arvot ovat näin pielessä.

Kyllä valitettavasti näistä perheellisistä lasten vanhemmistakin eli ikäryhmistä 40-59 vuotta (ja yli 60v) kuolee tarpeeksi paljon ihmisiä jo nyt koronaan saati sitten jos on jokin perussairaus vaikka korkea verenpaine tai astma, mikä ei ole hoitotasapainossa.

Nyt pitää muokata omaa käsitystä harrastamisesta. Harrastaa voi muutenkin kuin ohjatusti ryhmässä. Näin on ollut ennenkin. Älä jää jumiin pulkkailuun!

Kyllä, jokainen elämä on tärkeä!

Joku suhteellisuudentaju kuitenkin. Vai voiko sinusta esim. teljetä 5,5 miljoonaa ihmistä (kuten Kiinassa) kotehinsa, jotta yksikään ihminen ei kuole tiettyyn virukseen?

Näin elämä ja maailma ei toimi. Täyttä kuolemattomuutta ei pystytä saavuttamaan minkään yksittäisen viruksen tai taudin osalta. Emme voi uhrata muiden mielenterveyttä yhden elämän vuoksi.

Ymmärsingö kaiken oikein, siis että niinkuin toi mielenterveys voi tietysti sitää paremmin, mitä enemmän uhrei sile annettaan ?

Et ymmärtänyt ollenkaan oikein. Vaan sitä, että meidän pitää ottaa eri aspekteja huomioon tässä korona-pa**skassa. 

Masennus on lisääntynyt nuorten osalta hälyttävästi, siinä voi meillä olla sellainen pommi edessä, että ruumiita tulee saman verran kuin koronasta konsanaan.

Juuri eilen tuotiin tutkimustuloksia esille radiohaastattelussa kuinka vakavasti psyykkisten oireilevien osuus on pysynyt samana ja ajateltiin, että ehkä sisulla on merkitystä. Toki ymmärtää, että ketä tahansa tämä epidemia pandemia masentaa ja harmittaa -luonnollista. Silti ei ole syytä panikoida lasten tai nuorten mielenterveyden osalta, sillä se ontä hyvässä tai huonossa jamassa kuin ennen ja jokainen voi kotona puhua ja näistä asioista lapsensa kanssa.

Jostain syystä tuo tukimustulos ei kuulosta yhtään samalta kuin muut tutkimukset sekä kentän kokemus.

Vaikka lapselle selittää kuinka hyvin, että meillä on nyt tällainen korona-virus, ja sen vuoksi et saa harrastaa tai mennä kavereille yökylään vuoden ajan, niin ei se paljoa lohduta. Vuosi tai puolikin vuotta on lapsen elämässä ikuisuus.

Tai vaikka oma 18v, tajuaa hyvin riskit ja välttelee kaikkea ylimääräistä. Kavereitakin näkee lähinnä ulkona. Iso osa lukion 2.vuotta ja lähes koko abivuosi on menty etänä. Ymmärtää ymmärtää järjellä, mutta kyllä se tuntuu pahalta ja on masentavaa, iso lovi ns. normaaliin nuoren elämään. Ei ole juhlittu ystävien 18v-synttäreitä, baarissa ei ole käyty koskaan. Ok, se ei ole iso menetys, mutta kertoo omaa kieltään siitä, mitä poikkeusaikaa eletään. Mitä mun puhuminen tähän auttaa? Et taida olla vanhempi kun et ymmärrä :( 

Jos on vaikeaa joillekin aikuisillekin, niin kohtuutonta nuorille, pistää elämä stopille ties kuinka pitkäksi aikaa. Kun pitäisi elää parasta aikaa ja nauttia lisääntyneestä vapaudesta ja aikuistumisesta pikku hiljaa. Pelkään että saadaan kyynistynyt sukupolvi.

Ei, ei se ole kohtuutonta. Kohtuutonta on vaatia, että ihmisten hengen ja terveyden edelle menee ohjatut harrastukset. Lapset ja nuoret ymmärtävät kun heille kerrotaan asiat sopivalla tavalla. Voi kertoa sita-ajasta ja aiemmista vakavista epidemioista. Näyttää kuvia ja kertoa, että tällainen on kuulunut aina ihmisen elämään ja niistä on selvitty. Nyt on tärkeää, että yhdessä noudatamme ohjeistuksia, vaikka tylsää se on. Kukaan ei kuole ohjeistuksen noudattamiseen, mutta moni kuolee jos hälläväliä ja "mä en jaksa" tai ei kiinnosta" asenteen vuoksi niistä suosituksista ja ohjeista ei välitetä.

Jokaisella on vastuu ja velvollisuus tehdä oma osuutensa.

On, on se kyllä kohtuutonta :(

Et ymmärtänyt. Vaikka puhuisit 24/7 kuin Runeberg, se ei sitä lapset tai nuoren tunnekokemusta muuksi muuta. Tottakai fiksut lapset ymmärtää nämä asiat järjellä, mutta nää faktat ei välttämättä estä häntä silti masentumasta.

Loukkaavaa ettet myönnä, että meillä ei ole nyt hyviä vaihtoehtoja. Meillä on kohtuuton ja kohtuuton. Monet vastakkaiset asiat ovat yhtä aikaa kohtuuttomia. 

Teille se on kohtuutonta. Moni muu ymmärtää, että joustaa pitää eikä kaikki pyöri oman navan ympärillä.

Kohtuutonta on menettää oma äiti, isä liian aikaisin. Jo pelkästään se, he joutuisivat sairaalaan tai teholle olisi lapsille järkyttävää.

Muistan hyvin kun oma vanhempi sairastui vakavasti ja joutui sairaalaan, se pysäytti koko nuoren elämän. Perusturvallisuus järkkyi ja muutti lopulta koko elämäni. Se, että ei nyt just 18 vuotiaana pääse bilettämään tai teini harrastukseen aiheuttaa harmistusta, mutta se ei ole shokki siitä, että joutuu pelkämään menettävänsä vanhemman. Asiat oikeisiin mittasuhteisiin. Elämään kuuluu pettymykset ja sinänsä surullisesta, jos jollekin tämä on kohtuutonta. Silloin miettisin vanhempana, että miten saisin nuoren mielessä asiat oikeisiin mittasuhteisiin.

Ymmärrän pointtisi. Silti olet minusta nyt liian mustavalkoinen ja ylemmyydentuntoinen. Ihan kuin asiat olisi joko-tai, ja sinä sieltä ylhäältä kerrot muille, mikä on oikeasti kohtuutonta ja mikä ei voi olla kohtuutonta. 

Ei tietenkään yksin harrastusten loppuminen "voi" masentaa, mutta esim. etäkoulu ottaa monille tosi koville. Mikset voi myöntää, että nuorten masentuminen on ikävä ongelma? Ihan kuin melkein syyttäisit että se on vanhempien vika, kun eivät ole tarpeeksi vääntäneet rautalankaa.

Kyllä on moraalisesti ja eettisesti selvää ja oikein estää taudin leviäminen. On kohtuutonta antaa yhdenkään ihmisen kuulla siksi, että voi vaikka harrastaa ohjatusti ryhmässä tai muuten ei välitä rajoituksista. On kohtuutonta, että sen vuoksi , että yksikään ihminen joutuu sairaalahoitoon ja joutuu pelätä henkensä puolesta, on kohtuutonta, että yksikään lapsi joutuu pelätä menettävänsä vanhemmat taudille.

Oman navan oikeus ei saa talloa muiden oikeutta terveyttä ja elämään.

On toki ikävää, mutta ei tappavaa, että elämä on rajoitetumpaa. Masennus on toki ikävä ja luonnollinen reagointi monelle tähän tilanteeseen. Lähes jokainen ihminen on jossain vaiheessa elämää lievästi masentunut -vakavat tapaukset toki erikseen. Vakavia psyykkisia sairauksia ei ole raportoitu sen enempää kuin ennen koronaa. Ei tämä ole herkkua kenellekkään varsinkin jos joutuu pelkäämään oman tai läheisen terveyden ja hengen puolesta. Silti asiat on laitettava oikeisiin mittasuhteisiin. Ei tämä ole lopullinen tilanne ja asiat vielä muuttuvat. Läheisen ihmisen menetys -oli se vaikka oma vanhempi on lopullista -se varmasti aiheuttaisi monelle surua ja myös sitä masennusta. Se, että 18 v ei pääse vaariin notkumaan kavereiden kanssa tai teini ryhmäharrastukseen ei ole lopulta niin kovin paha paikka, vaikka sillä hetkellä voi toki harmittaa.

Ollaan perusasiasta tismalleen samaa mieltä. Miksi hyökkäät, niinkuin oltais eri mieltä koronan tukahdutuksen tarpeesta?

Jos haluat hedelmällistä keskustelua, osoita ymmärtäväsi toisen ihmisen huoli, tule vastaan. 

Sen sijaan -ainakin edellisissä viesteissä, siis jos oli sinun- lähes tuomitsit masentuneet nuoret vanhempineen. Tai se oli minun tunnekokemukseni, eikä tuntunut hyvältä. Empatiaa maailma tarvitsee lisää, ei vastakkainasettelua.

En ole tuominnut ketään -toivottavasti et sinäkään. Sinulla on tunnekokemuksesi ja voit miettiä miksi sinusta tuntuu siltä. Ymmärrystä ja empatiaa toki voi antaa omille lapsilleen, mutta sillä ei ole mitään tekemisistä rajoitusten höllentämisen kanssa eikä ymmärrys saa olla syy sille, että vaarannetaan muiden henki.

Oletko ajatellut, että elämisessä on aina se vaara että jotain tapahtuu? Flunssa tai influenssa voi myös levitä ja tappaa (ja influenssa tappaa vuosittain Suomessa 500-2000 henkeä, voit googlata). Samoin voi kuolla liikenneonnettomuudessa. Nämäkin vaarantavat muiden hengen, miksi koet että vain korona on se mikä vaarantaa hengen? Ja tästä voit syyllistää muita?

Ja miksi koet, että vain lapset ovat se joka vaarantaa muiden hengen? Onko sinun helpompi syyttää lapsia tai lasten vanhempia ryhmänä? Onko tässä lapsiin ja lapsiperheisiin kohdistuvassa syyttelyssä sinulla jotain henkilökohtaista?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
165483/176779 |
28.01.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Tästä Jyväskylää koskevasta jutusta ilmenee,että tehokkaan baarilingon lisäksi kuntosalilla tarttui 35:een. Ja kuntosalille tartunnan toi peruskoululaisryhmä.

Ihmettelevät viruksen herkkää tarttuvuutta. Näytteet lähetetty jo viikko sitten muunnostutkimuksiin. Se kestää loputtoman kauan. Nyt päättivät kääntyä Mehiläisen puoleen. Sekventointiin menee siellä 3 päivää.

https://www.iltalehti.fi/koronavirus/a/6deac24a-4c07-4f67-a7aa-829bda85…

Siinäpä sitä sitten ollaankin ihmeissään ja suomeksi sanottuna kusessa, jos nämä paljastuukin ihan perusversion normitartunnoiksi ja nuo muut mutantit tarttuu vielä tätäkin hanakammin.

Vierailija
165484/176779 |
28.01.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

https://www.iltalehti.fi/koronavirus/a/3eb931bf-b28b-46bb-8f72-4c6db18f…

Koronapiina saattaa jatkua vuoteen 2022 – THL muutti rokotusarviotaan: ”Ei tässä uskalla kauheasti ennustaa”

Suomalaisten rokottaminen kestää näillä näkymin ainakin vuoden 2021 loppupuolelle saakka. Rokotustahti on ollut tuskastuttavan hidas, eikä pikaista helpotusta ole näköpiirissä.

Nyt aletaan vähitellen totuttaa ihmisiä siihen, että tämä vuosi ei vielä tuo muutosta, paitsi pahempaan. Onneksi itselleni ujona yksineläjänä eristäytyminen ei ole yhtä ahdistavaa kuin monille muille ja pystyn tekemään etätyötä. Loppuvuosi voi olla mielenkiintoista ja pelottavaakin aikaa meillä ja muualla Euroopassa. Mellakoita lienee tulevaisuudessa yhä enemmän ja ehkä jopa kymmenien tuhansien mielenterveyden pettämisen seuraukset ovat arvaamattomat.

Olet oikeassa. Nyt on vakava paikka pohtia mikä on inhimillisen kärsimyksen määrä missäkin vaihtoehdossa, eikä tuijottaa yksisilmäsesti jotakin helppoa yksittäistavoitetta. Olennaista on minun mielestäni esimerkiksi se, miten meidän lapset ja nuoret ja perheet selviävät tästä kriisistä. Se on minulle esimerkiksi olennaisempaa kuin se, miten hyvin oma äitini tästä selviää.

Saattaa tuntua julmalta, mutta meidän täytyy pystyä arvioimaan kiihkottomasti erilaisia huonoja vaihtoehtoja sen sijaan, että yritetään pelastaa jokainen yhtä varmasti. Tai jos päädytään yrittämään pelastamaan jokainen ihmishenki, niin katsotaan sitten avoimin silmin sitä muuta kärsimystä, joka siitä on hintana.

Me aikuiset pystymme vaikka minkälaisiin rajoituksiin. Meidän rakkaat lapsukaiset, jotka ottavat ensiaskeliaan luistimilla ja leikkivät ystäviensä kanssa ja opettelevat elämään yhteisessä maailmassamme huolettavat minua enemmän.

Lapsi, joka menettää äitinsä, isänsä tai muun lähisukulaisensa koronalle joutuu kärsimään menetyksestä loppuelämän. Traumasisoituu ja katkeroituu. Lapsi, joka ei muutamaan kuukauteen pääse ohjattuun harrastukseen on ehkä pettynyt -joku jopa helpottunut. Harrastaa kun voi tässä tilanteessa muutenkin. Onneksi uusia tapoja on jo löytynyt. Kavereiden kanssa ulkoillaan, lasketaan pulkalla jne.

Olet hyvin lähellä totuutta. Jos sanoisit äidin sijaan isoäiti ja isän sijaan isoisä, niin olisit vielä lähempänä. Ja jos sanoisit muutaman kuukauden sijaan muutaman vuoden, niin jo koko lailla oikeassa.

Hyvää arvokeskustelua.

Jos lapsi on vielä pieni, ei harrastukset ole vielä kummoisia. Varmaan pulkkailu riittää. Minusta on epäkohteliasta tyrkyttää oman perheen arvomaailmaa muille, koska perheet ovat erilaisia.

Mitä se kertoo ihmisestä tai hänen arvoista kertoo, että tyhmäharrastus, mikä on vain harrastus menee yhdenkään ihmishengen tai vakavan sairastumisen edelle? Se luo turvattomuutta yhteiskuntaan jos arvot ovat näin pielessä.

Kyllä valitettavasti näistä perheellisistä lasten vanhemmistakin eli ikäryhmistä 40-59 vuotta (ja yli 60v) kuolee tarpeeksi paljon ihmisiä jo nyt koronaan saati sitten jos on jokin perussairaus vaikka korkea verenpaine tai astma, mikä ei ole hoitotasapainossa.

Nyt pitää muokata omaa käsitystä harrastamisesta. Harrastaa voi muutenkin kuin ohjatusti ryhmässä. Näin on ollut ennenkin. Älä jää jumiin pulkkailuun!

Kyllä, jokainen elämä on tärkeä!

Joku suhteellisuudentaju kuitenkin. Vai voiko sinusta esim. teljetä 5,5 miljoonaa ihmistä (kuten Kiinassa) kotehinsa, jotta yksikään ihminen ei kuole tiettyyn virukseen?

Näin elämä ja maailma ei toimi. Täyttä kuolemattomuutta ei pystytä saavuttamaan minkään yksittäisen viruksen tai taudin osalta. Emme voi uhrata muiden mielenterveyttä yhden elämän vuoksi.

Ymmärsingö kaiken oikein, siis että niinkuin toi mielenterveys voi tietysti sitää paremmin, mitä enemmän uhrei sile annettaan ?

Et ymmärtänyt ollenkaan oikein. Vaan sitä, että meidän pitää ottaa eri aspekteja huomioon tässä korona-pa**skassa. 

Masennus on lisääntynyt nuorten osalta hälyttävästi, siinä voi meillä olla sellainen pommi edessä, että ruumiita tulee saman verran kuin koronasta konsanaan.

Juuri eilen tuotiin tutkimustuloksia esille radiohaastattelussa kuinka vakavasti psyykkisten oireilevien osuus on pysynyt samana ja ajateltiin, että ehkä sisulla on merkitystä. Toki ymmärtää, että ketä tahansa tämä epidemia pandemia masentaa ja harmittaa -luonnollista. Silti ei ole syytä panikoida lasten tai nuorten mielenterveyden osalta, sillä se ontä hyvässä tai huonossa jamassa kuin ennen ja jokainen voi kotona puhua ja näistä asioista lapsensa kanssa.

Jostain syystä tuo tukimustulos ei kuulosta yhtään samalta kuin muut tutkimukset sekä kentän kokemus.

Vaikka lapselle selittää kuinka hyvin, että meillä on nyt tällainen korona-virus, ja sen vuoksi et saa harrastaa tai mennä kavereille yökylään vuoden ajan, niin ei se paljoa lohduta. Vuosi tai puolikin vuotta on lapsen elämässä ikuisuus.

Tai vaikka oma 18v, tajuaa hyvin riskit ja välttelee kaikkea ylimääräistä. Kavereitakin näkee lähinnä ulkona. Iso osa lukion 2.vuotta ja lähes koko abivuosi on menty etänä. Ymmärtää ymmärtää järjellä, mutta kyllä se tuntuu pahalta ja on masentavaa, iso lovi ns. normaaliin nuoren elämään. Ei ole juhlittu ystävien 18v-synttäreitä, baarissa ei ole käyty koskaan. Ok, se ei ole iso menetys, mutta kertoo omaa kieltään siitä, mitä poikkeusaikaa eletään. Mitä mun puhuminen tähän auttaa? Et taida olla vanhempi kun et ymmärrä :( 

Jos on vaikeaa joillekin aikuisillekin, niin kohtuutonta nuorille, pistää elämä stopille ties kuinka pitkäksi aikaa. Kun pitäisi elää parasta aikaa ja nauttia lisääntyneestä vapaudesta ja aikuistumisesta pikku hiljaa. Pelkään että saadaan kyynistynyt sukupolvi.

Ei, ei se ole kohtuutonta. Kohtuutonta on vaatia, että ihmisten hengen ja terveyden edelle menee ohjatut harrastukset. Lapset ja nuoret ymmärtävät kun heille kerrotaan asiat sopivalla tavalla. Voi kertoa sita-ajasta ja aiemmista vakavista epidemioista. Näyttää kuvia ja kertoa, että tällainen on kuulunut aina ihmisen elämään ja niistä on selvitty. Nyt on tärkeää, että yhdessä noudatamme ohjeistuksia, vaikka tylsää se on. Kukaan ei kuole ohjeistuksen noudattamiseen, mutta moni kuolee jos hälläväliä ja "mä en jaksa" tai ei kiinnosta" asenteen vuoksi niistä suosituksista ja ohjeista ei välitetä.

Jokaisella on vastuu ja velvollisuus tehdä oma osuutensa.

On, on se kyllä kohtuutonta :(

Et ymmärtänyt. Vaikka puhuisit 24/7 kuin Runeberg, se ei sitä lapset tai nuoren tunnekokemusta muuksi muuta. Tottakai fiksut lapset ymmärtää nämä asiat järjellä, mutta nää faktat ei välttämättä estä häntä silti masentumasta.

Loukkaavaa ettet myönnä, että meillä ei ole nyt hyviä vaihtoehtoja. Meillä on kohtuuton ja kohtuuton. Monet vastakkaiset asiat ovat yhtä aikaa kohtuuttomia. 

Teille se on kohtuutonta. Moni muu ymmärtää, että joustaa pitää eikä kaikki pyöri oman navan ympärillä.

Kohtuutonta on menettää oma äiti, isä liian aikaisin. Jo pelkästään se, he joutuisivat sairaalaan tai teholle olisi lapsille järkyttävää.

Muistan hyvin kun oma vanhempi sairastui vakavasti ja joutui sairaalaan, se pysäytti koko nuoren elämän. Perusturvallisuus järkkyi ja muutti lopulta koko elämäni. Se, että ei nyt just 18 vuotiaana pääse bilettämään tai teini harrastukseen aiheuttaa harmistusta, mutta se ei ole shokki siitä, että joutuu pelkämään menettävänsä vanhemman. Asiat oikeisiin mittasuhteisiin. Elämään kuuluu pettymykset ja sinänsä surullisesta, jos jollekin tämä on kohtuutonta. Silloin miettisin vanhempana, että miten saisin nuoren mielessä asiat oikeisiin mittasuhteisiin.

Sun ajattelutapasi perustuu siihen, että lapsi tai nuori tai hänen vanhempansa eivät voi saada koronatartuntaa mistään muualta kuin lapsen harrastuksista. Vanhempi ei sun käsityksesi mukaan voi saada tartuntaa esimerkiksi työpaikaltaan, jossa työkaverit elävät kuin mitään pandemiaa ei olisikaan. Tai bussimatkaltaan töihin tai töistä kotiin, kun samaan aikaan bussissa matkustaa ihmisiä, jotka ovat reissanneet Lapsissa, käyneet baareissa tai ihan vaikka näitä virolaisia työmiehiä, jotka eivät mene testeihin sen vuoksi, että testitulos saattaa olla positiivinen. Tai lapsi tai nuori ei voi saada tartuntaa koulussa kaveriltaan, jonka perhe reissaa ihan kuten ennenkin tai jonka vanhempi istuu viikonloput baareissa. 

Vaikka lapseton olenkin, ymmärrän ihan hyvin, ettei lapsen oikeustajuun oikein istu se, että harrastamaan ei saa mennä, mutta virusta saa ihan vapaasti levittää. Vielä, kun on myös lapsille harrastuspaikkoja, jotka eivät edelleenkään ole suljettuina, harrastuksen valinnasta on kiinni, kuka saa harrastaa ja kuka ei. Kukaan ei osannut aikoinaan valita sen perusteella harrastusta, että pandemian aikanakin harrastus jatkuisi. 

Jos omalle kohdalle on osunut traumoja lapsena, ei omat kokemukset oikeuta vaatimaan muita elämään samoin kuin itse eli sen trauman leimaaman maailmankuvan kautta. Traumat käsitellään terapiassa eikä vaatien kaikilta muilta kirkasotsaisuutta.

Traumoja en saanut, vaikka perusturvallisuus järkkyikin ja asiat käsittelin. Osaan ehkä siksi laittaa asiat oikeisiin mittasuhteisiin ja arvostaa elämää, sillä tiedän miltä tuntuu kun on vaarassa menettää ne lähimmäiset. Monelle se on nykyään vaikeaa. Pieniinkin vastoinkäymisiin kompastutaan ja tehdään kärpäsistä härkäsiä.

Kylläkyllä olet varsin erinomainen vastoinkäymisten jalostama superihminen. Kyllä nuorten nyt pitää ottaa susta esimerkkiä.

Vierailija
165485/176779 |
28.01.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

https://www.iltalehti.fi/koronavirus/a/3eb931bf-b28b-46bb-8f72-4c6db18f…

Koronapiina saattaa jatkua vuoteen 2022 – THL muutti rokotusarviotaan: ”Ei tässä uskalla kauheasti ennustaa”

Suomalaisten rokottaminen kestää näillä näkymin ainakin vuoden 2021 loppupuolelle saakka. Rokotustahti on ollut tuskastuttavan hidas, eikä pikaista helpotusta ole näköpiirissä.

Nyt aletaan vähitellen totuttaa ihmisiä siihen, että tämä vuosi ei vielä tuo muutosta, paitsi pahempaan. Onneksi itselleni ujona yksineläjänä eristäytyminen ei ole yhtä ahdistavaa kuin monille muille ja pystyn tekemään etätyötä. Loppuvuosi voi olla mielenkiintoista ja pelottavaakin aikaa meillä ja muualla Euroopassa. Mellakoita lienee tulevaisuudessa yhä enemmän ja ehkä jopa kymmenien tuhansien mielenterveyden pettämisen seuraukset ovat arvaamattomat.

Olet oikeassa. Nyt on vakava paikka pohtia mikä on inhimillisen kärsimyksen määrä missäkin vaihtoehdossa, eikä tuijottaa yksisilmäsesti jotakin helppoa yksittäistavoitetta. Olennaista on minun mielestäni esimerkiksi se, miten meidän lapset ja nuoret ja perheet selviävät tästä kriisistä. Se on minulle esimerkiksi olennaisempaa kuin se, miten hyvin oma äitini tästä selviää.

Saattaa tuntua julmalta, mutta meidän täytyy pystyä arvioimaan kiihkottomasti erilaisia huonoja vaihtoehtoja sen sijaan, että yritetään pelastaa jokainen yhtä varmasti. Tai jos päädytään yrittämään pelastamaan jokainen ihmishenki, niin katsotaan sitten avoimin silmin sitä muuta kärsimystä, joka siitä on hintana.

Me aikuiset pystymme vaikka minkälaisiin rajoituksiin. Meidän rakkaat lapsukaiset, jotka ottavat ensiaskeliaan luistimilla ja leikkivät ystäviensä kanssa ja opettelevat elämään yhteisessä maailmassamme huolettavat minua enemmän.

Lapsi, joka menettää äitinsä, isänsä tai muun lähisukulaisensa koronalle joutuu kärsimään menetyksestä loppuelämän. Traumasisoituu ja katkeroituu. Lapsi, joka ei muutamaan kuukauteen pääse ohjattuun harrastukseen on ehkä pettynyt -joku jopa helpottunut. Harrastaa kun voi tässä tilanteessa muutenkin. Onneksi uusia tapoja on jo löytynyt. Kavereiden kanssa ulkoillaan, lasketaan pulkalla jne.

Olet hyvin lähellä totuutta. Jos sanoisit äidin sijaan isoäiti ja isän sijaan isoisä, niin olisit vielä lähempänä. Ja jos sanoisit muutaman kuukauden sijaan muutaman vuoden, niin jo koko lailla oikeassa.

Hyvää arvokeskustelua.

Jos lapsi on vielä pieni, ei harrastukset ole vielä kummoisia. Varmaan pulkkailu riittää. Minusta on epäkohteliasta tyrkyttää oman perheen arvomaailmaa muille, koska perheet ovat erilaisia.

Mitä se kertoo ihmisestä tai hänen arvoista kertoo, että tyhmäharrastus, mikä on vain harrastus menee yhdenkään ihmishengen tai vakavan sairastumisen edelle? Se luo turvattomuutta yhteiskuntaan jos arvot ovat näin pielessä.

Kyllä valitettavasti näistä perheellisistä lasten vanhemmistakin eli ikäryhmistä 40-59 vuotta (ja yli 60v) kuolee tarpeeksi paljon ihmisiä jo nyt koronaan saati sitten jos on jokin perussairaus vaikka korkea verenpaine tai astma, mikä ei ole hoitotasapainossa.

Nyt pitää muokata omaa käsitystä harrastamisesta. Harrastaa voi muutenkin kuin ohjatusti ryhmässä. Näin on ollut ennenkin. Älä jää jumiin pulkkailuun!

Kyllä, jokainen elämä on tärkeä!

Joku suhteellisuudentaju kuitenkin. Vai voiko sinusta esim. teljetä 5,5 miljoonaa ihmistä (kuten Kiinassa) kotehinsa, jotta yksikään ihminen ei kuole tiettyyn virukseen?

Näin elämä ja maailma ei toimi. Täyttä kuolemattomuutta ei pystytä saavuttamaan minkään yksittäisen viruksen tai taudin osalta. Emme voi uhrata muiden mielenterveyttä yhden elämän vuoksi.

Ymmärsingö kaiken oikein, siis että niinkuin toi mielenterveys voi tietysti sitää paremmin, mitä enemmän uhrei sile annettaan ?

Et ymmärtänyt ollenkaan oikein. Vaan sitä, että meidän pitää ottaa eri aspekteja huomioon tässä korona-pa**skassa. 

Masennus on lisääntynyt nuorten osalta hälyttävästi, siinä voi meillä olla sellainen pommi edessä, että ruumiita tulee saman verran kuin koronasta konsanaan.

Juuri eilen tuotiin tutkimustuloksia esille radiohaastattelussa kuinka vakavasti psyykkisten oireilevien osuus on pysynyt samana ja ajateltiin, että ehkä sisulla on merkitystä. Toki ymmärtää, että ketä tahansa tämä epidemia pandemia masentaa ja harmittaa -luonnollista. Silti ei ole syytä panikoida lasten tai nuorten mielenterveyden osalta, sillä se ontä hyvässä tai huonossa jamassa kuin ennen ja jokainen voi kotona puhua ja näistä asioista lapsensa kanssa.

Jostain syystä tuo tukimustulos ei kuulosta yhtään samalta kuin muut tutkimukset sekä kentän kokemus.

Vaikka lapselle selittää kuinka hyvin, että meillä on nyt tällainen korona-virus, ja sen vuoksi et saa harrastaa tai mennä kavereille yökylään vuoden ajan, niin ei se paljoa lohduta. Vuosi tai puolikin vuotta on lapsen elämässä ikuisuus.

Tai vaikka oma 18v, tajuaa hyvin riskit ja välttelee kaikkea ylimääräistä. Kavereitakin näkee lähinnä ulkona. Iso osa lukion 2.vuotta ja lähes koko abivuosi on menty etänä. Ymmärtää ymmärtää järjellä, mutta kyllä se tuntuu pahalta ja on masentavaa, iso lovi ns. normaaliin nuoren elämään. Ei ole juhlittu ystävien 18v-synttäreitä, baarissa ei ole käyty koskaan. Ok, se ei ole iso menetys, mutta kertoo omaa kieltään siitä, mitä poikkeusaikaa eletään. Mitä mun puhuminen tähän auttaa? Et taida olla vanhempi kun et ymmärrä :( 

Jos on vaikeaa joillekin aikuisillekin, niin kohtuutonta nuorille, pistää elämä stopille ties kuinka pitkäksi aikaa. Kun pitäisi elää parasta aikaa ja nauttia lisääntyneestä vapaudesta ja aikuistumisesta pikku hiljaa. Pelkään että saadaan kyynistynyt sukupolvi.

Ei, ei se ole kohtuutonta. Kohtuutonta on vaatia, että ihmisten hengen ja terveyden edelle menee ohjatut harrastukset. Lapset ja nuoret ymmärtävät kun heille kerrotaan asiat sopivalla tavalla. Voi kertoa sita-ajasta ja aiemmista vakavista epidemioista. Näyttää kuvia ja kertoa, että tällainen on kuulunut aina ihmisen elämään ja niistä on selvitty. Nyt on tärkeää, että yhdessä noudatamme ohjeistuksia, vaikka tylsää se on. Kukaan ei kuole ohjeistuksen noudattamiseen, mutta moni kuolee jos hälläväliä ja "mä en jaksa" tai ei kiinnosta" asenteen vuoksi niistä suosituksista ja ohjeista ei välitetä.

Jokaisella on vastuu ja velvollisuus tehdä oma osuutensa.

On, on se kyllä kohtuutonta :(

Et ymmärtänyt. Vaikka puhuisit 24/7 kuin Runeberg, se ei sitä lapset tai nuoren tunnekokemusta muuksi muuta. Tottakai fiksut lapset ymmärtää nämä asiat järjellä, mutta nää faktat ei välttämättä estä häntä silti masentumasta.

Loukkaavaa ettet myönnä, että meillä ei ole nyt hyviä vaihtoehtoja. Meillä on kohtuuton ja kohtuuton. Monet vastakkaiset asiat ovat yhtä aikaa kohtuuttomia. 

Teille se on kohtuutonta. Moni muu ymmärtää, että joustaa pitää eikä kaikki pyöri oman navan ympärillä.

Kohtuutonta on menettää oma äiti, isä liian aikaisin. Jo pelkästään se, he joutuisivat sairaalaan tai teholle olisi lapsille järkyttävää.

Muistan hyvin kun oma vanhempi sairastui vakavasti ja joutui sairaalaan, se pysäytti koko nuoren elämän. Perusturvallisuus järkkyi ja muutti lopulta koko elämäni. Se, että ei nyt just 18 vuotiaana pääse bilettämään tai teini harrastukseen aiheuttaa harmistusta, mutta se ei ole shokki siitä, että joutuu pelkämään menettävänsä vanhemman. Asiat oikeisiin mittasuhteisiin. Elämään kuuluu pettymykset ja sinänsä surullisesta, jos jollekin tämä on kohtuutonta. Silloin miettisin vanhempana, että miten saisin nuoren mielessä asiat oikeisiin mittasuhteisiin.

Sun ajattelutapasi perustuu siihen, että lapsi tai nuori tai hänen vanhempansa eivät voi saada koronatartuntaa mistään muualta kuin lapsen harrastuksista. Vanhempi ei sun käsityksesi mukaan voi saada tartuntaa esimerkiksi työpaikaltaan, jossa työkaverit elävät kuin mitään pandemiaa ei olisikaan. Tai bussimatkaltaan töihin tai töistä kotiin, kun samaan aikaan bussissa matkustaa ihmisiä, jotka ovat reissanneet Lapsissa, käyneet baareissa tai ihan vaikka näitä virolaisia työmiehiä, jotka eivät mene testeihin sen vuoksi, että testitulos saattaa olla positiivinen. Tai lapsi tai nuori ei voi saada tartuntaa koulussa kaveriltaan, jonka perhe reissaa ihan kuten ennenkin tai jonka vanhempi istuu viikonloput baareissa. 

Vaikka lapseton olenkin, ymmärrän ihan hyvin, ettei lapsen oikeustajuun oikein istu se, että harrastamaan ei saa mennä, mutta virusta saa ihan vapaasti levittää. Vielä, kun on myös lapsille harrastuspaikkoja, jotka eivät edelleenkään ole suljettuina, harrastuksen valinnasta on kiinni, kuka saa harrastaa ja kuka ei. Kukaan ei osannut aikoinaan valita sen perusteella harrastusta, että pandemian aikanakin harrastus jatkuisi. 

Jos omalle kohdalle on osunut traumoja lapsena, ei omat kokemukset oikeuta vaatimaan muita elämään samoin kuin itse eli sen trauman leimaaman maailmankuvan kautta. Traumat käsitellään terapiassa eikä vaatien kaikilta muilta kirkasotsaisuutta.

Traumoja en saanut, vaikka perusturvallisuus järkkyikin ja asiat käsittelin. Osaan ehkä siksi laittaa asiat oikeisiin mittasuhteisiin ja arvostaa elämää, sillä tiedän miltä tuntuu kun on vaarassa menettää ne lähimmäiset. Monelle se on nykyään vaikeaa. Pieniinkin vastoinkäymisiin kompastutaan ja tehdään kärpäsistä härkäsiä.

Teet itse nyt nuorten harrastuksista kärpäsestä härkäsen. Oletat että se on elämääkin suurempi asia korona leviämisen osalta, sekä että korona on paljon vaarallisempi kuin se onkaan. Kannattaa osata suhteuttaa asioita, kuten se että korona ei ole ainoa tauti, johon saattaa kuolla. Että fyysisen sairauden lisäksi on psyykkistä ja sekin on todella vakavaa ja saattaa aiheuttaa myös fyysisiä ongelmia. Myös psyykkiset ongelmat ovat joskus myös tappavia. 

En tiedä enää kannattaako tähän edes vastata.

Vakavien psyykkisten sairauksien määrä kuten vakavan masennuksen määrä ei ole lisääntynyt korona-aikana eikä näin ollen se aiheuta ihmisten kuolemia eikä tule edes vakavia sairastumisia. Lievä Masennus kaikenikäisillä tässä tilanteessa on varsin ymmärrettävää. Se ei ole vakavaa eikä lopullista eikä tapa ja kuuluu ajottain joskus lähes jokaisen elämään. Koronan vakavuus tiedetään -se on vaarallinen.

Tässä ei ole mitään mieltä laittaa vastakkain lievää masennusta ja koronaa.

https://yle.fi/uutiset/3-11286438

Koronakriisi on lisännyt mielenterveysongelmia entisestään – kriisipuhelimessa ennätysmäärä soittoja, terapialähetteiden määrä kasvaa kovaa vauhtia

Mielenterveysongelmat kasvussa – koronapiikki näkyy kodeissa

Vierailija
165486/176779 |
28.01.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tänään YLEn sivuilla:sairaaloiden kuormitus lisääntyy, mikä johtuu siitä, että nyt keski-ikäiset sairastuu ja he saavat todennäköisemmin taudin vakavamman muodon.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
165487/176779 |
28.01.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

https://www.iltalehti.fi/koronavirus/a/3eb931bf-b28b-46bb-8f72-4c6db18f…

Koronapiina saattaa jatkua vuoteen 2022 – THL muutti rokotusarviotaan: ”Ei tässä uskalla kauheasti ennustaa”

Suomalaisten rokottaminen kestää näillä näkymin ainakin vuoden 2021 loppupuolelle saakka. Rokotustahti on ollut tuskastuttavan hidas, eikä pikaista helpotusta ole näköpiirissä.

Nyt aletaan vähitellen totuttaa ihmisiä siihen, että tämä vuosi ei vielä tuo muutosta, paitsi pahempaan. Onneksi itselleni ujona yksineläjänä eristäytyminen ei ole yhtä ahdistavaa kuin monille muille ja pystyn tekemään etätyötä. Loppuvuosi voi olla mielenkiintoista ja pelottavaakin aikaa meillä ja muualla Euroopassa. Mellakoita lienee tulevaisuudessa yhä enemmän ja ehkä jopa kymmenien tuhansien mielenterveyden pettämisen seuraukset ovat arvaamattomat.

Olet oikeassa. Nyt on vakava paikka pohtia mikä on inhimillisen kärsimyksen määrä missäkin vaihtoehdossa, eikä tuijottaa yksisilmäsesti jotakin helppoa yksittäistavoitetta. Olennaista on minun mielestäni esimerkiksi se, miten meidän lapset ja nuoret ja perheet selviävät tästä kriisistä. Se on minulle esimerkiksi olennaisempaa kuin se, miten hyvin oma äitini tästä selviää.

Saattaa tuntua julmalta, mutta meidän täytyy pystyä arvioimaan kiihkottomasti erilaisia huonoja vaihtoehtoja sen sijaan, että yritetään pelastaa jokainen yhtä varmasti. Tai jos päädytään yrittämään pelastamaan jokainen ihmishenki, niin katsotaan sitten avoimin silmin sitä muuta kärsimystä, joka siitä on hintana.

Me aikuiset pystymme vaikka minkälaisiin rajoituksiin. Meidän rakkaat lapsukaiset, jotka ottavat ensiaskeliaan luistimilla ja leikkivät ystäviensä kanssa ja opettelevat elämään yhteisessä maailmassamme huolettavat minua enemmän.

Lapsi, joka menettää äitinsä, isänsä tai muun lähisukulaisensa koronalle joutuu kärsimään menetyksestä loppuelämän. Traumasisoituu ja katkeroituu. Lapsi, joka ei muutamaan kuukauteen pääse ohjattuun harrastukseen on ehkä pettynyt -joku jopa helpottunut. Harrastaa kun voi tässä tilanteessa muutenkin. Onneksi uusia tapoja on jo löytynyt. Kavereiden kanssa ulkoillaan, lasketaan pulkalla jne.

Olet hyvin lähellä totuutta. Jos sanoisit äidin sijaan isoäiti ja isän sijaan isoisä, niin olisit vielä lähempänä. Ja jos sanoisit muutaman kuukauden sijaan muutaman vuoden, niin jo koko lailla oikeassa.

Hyvää arvokeskustelua.

Jos lapsi on vielä pieni, ei harrastukset ole vielä kummoisia. Varmaan pulkkailu riittää. Minusta on epäkohteliasta tyrkyttää oman perheen arvomaailmaa muille, koska perheet ovat erilaisia.

Mitä se kertoo ihmisestä tai hänen arvoista kertoo, että tyhmäharrastus, mikä on vain harrastus menee yhdenkään ihmishengen tai vakavan sairastumisen edelle? Se luo turvattomuutta yhteiskuntaan jos arvot ovat näin pielessä.

Kyllä valitettavasti näistä perheellisistä lasten vanhemmistakin eli ikäryhmistä 40-59 vuotta (ja yli 60v) kuolee tarpeeksi paljon ihmisiä jo nyt koronaan saati sitten jos on jokin perussairaus vaikka korkea verenpaine tai astma, mikä ei ole hoitotasapainossa.

Nyt pitää muokata omaa käsitystä harrastamisesta. Harrastaa voi muutenkin kuin ohjatusti ryhmässä. Näin on ollut ennenkin. Älä jää jumiin pulkkailuun!

Kyllä, jokainen elämä on tärkeä!

Joku suhteellisuudentaju kuitenkin. Vai voiko sinusta esim. teljetä 5,5 miljoonaa ihmistä (kuten Kiinassa) kotehinsa, jotta yksikään ihminen ei kuole tiettyyn virukseen?

Näin elämä ja maailma ei toimi. Täyttä kuolemattomuutta ei pystytä saavuttamaan minkään yksittäisen viruksen tai taudin osalta. Emme voi uhrata muiden mielenterveyttä yhden elämän vuoksi.

Ymmärsingö kaiken oikein, siis että niinkuin toi mielenterveys voi tietysti sitää paremmin, mitä enemmän uhrei sile annettaan ?

Et ymmärtänyt ollenkaan oikein. Vaan sitä, että meidän pitää ottaa eri aspekteja huomioon tässä korona-pa**skassa. 

Masennus on lisääntynyt nuorten osalta hälyttävästi, siinä voi meillä olla sellainen pommi edessä, että ruumiita tulee saman verran kuin koronasta konsanaan.

Juuri eilen tuotiin tutkimustuloksia esille radiohaastattelussa kuinka vakavasti psyykkisten oireilevien osuus on pysynyt samana ja ajateltiin, että ehkä sisulla on merkitystä. Toki ymmärtää, että ketä tahansa tämä epidemia pandemia masentaa ja harmittaa -luonnollista. Silti ei ole syytä panikoida lasten tai nuorten mielenterveyden osalta, sillä se ontä hyvässä tai huonossa jamassa kuin ennen ja jokainen voi kotona puhua ja näistä asioista lapsensa kanssa.

Jostain syystä tuo tukimustulos ei kuulosta yhtään samalta kuin muut tutkimukset sekä kentän kokemus.

Vaikka lapselle selittää kuinka hyvin, että meillä on nyt tällainen korona-virus, ja sen vuoksi et saa harrastaa tai mennä kavereille yökylään vuoden ajan, niin ei se paljoa lohduta. Vuosi tai puolikin vuotta on lapsen elämässä ikuisuus.

Tai vaikka oma 18v, tajuaa hyvin riskit ja välttelee kaikkea ylimääräistä. Kavereitakin näkee lähinnä ulkona. Iso osa lukion 2.vuotta ja lähes koko abivuosi on menty etänä. Ymmärtää ymmärtää järjellä, mutta kyllä se tuntuu pahalta ja on masentavaa, iso lovi ns. normaaliin nuoren elämään. Ei ole juhlittu ystävien 18v-synttäreitä, baarissa ei ole käyty koskaan. Ok, se ei ole iso menetys, mutta kertoo omaa kieltään siitä, mitä poikkeusaikaa eletään. Mitä mun puhuminen tähän auttaa? Et taida olla vanhempi kun et ymmärrä :( 

Jos on vaikeaa joillekin aikuisillekin, niin kohtuutonta nuorille, pistää elämä stopille ties kuinka pitkäksi aikaa. Kun pitäisi elää parasta aikaa ja nauttia lisääntyneestä vapaudesta ja aikuistumisesta pikku hiljaa. Pelkään että saadaan kyynistynyt sukupolvi.

Ei, ei se ole kohtuutonta. Kohtuutonta on vaatia, että ihmisten hengen ja terveyden edelle menee ohjatut harrastukset. Lapset ja nuoret ymmärtävät kun heille kerrotaan asiat sopivalla tavalla. Voi kertoa sita-ajasta ja aiemmista vakavista epidemioista. Näyttää kuvia ja kertoa, että tällainen on kuulunut aina ihmisen elämään ja niistä on selvitty. Nyt on tärkeää, että yhdessä noudatamme ohjeistuksia, vaikka tylsää se on. Kukaan ei kuole ohjeistuksen noudattamiseen, mutta moni kuolee jos hälläväliä ja "mä en jaksa" tai ei kiinnosta" asenteen vuoksi niistä suosituksista ja ohjeista ei välitetä.

Jokaisella on vastuu ja velvollisuus tehdä oma osuutensa.

On, on se kyllä kohtuutonta :(

Et ymmärtänyt. Vaikka puhuisit 24/7 kuin Runeberg, se ei sitä lapset tai nuoren tunnekokemusta muuksi muuta. Tottakai fiksut lapset ymmärtää nämä asiat järjellä, mutta nää faktat ei välttämättä estä häntä silti masentumasta.

Loukkaavaa ettet myönnä, että meillä ei ole nyt hyviä vaihtoehtoja. Meillä on kohtuuton ja kohtuuton. Monet vastakkaiset asiat ovat yhtä aikaa kohtuuttomia. 

Teille se on kohtuutonta. Moni muu ymmärtää, että joustaa pitää eikä kaikki pyöri oman navan ympärillä.

Kohtuutonta on menettää oma äiti, isä liian aikaisin. Jo pelkästään se, he joutuisivat sairaalaan tai teholle olisi lapsille järkyttävää.

Muistan hyvin kun oma vanhempi sairastui vakavasti ja joutui sairaalaan, se pysäytti koko nuoren elämän. Perusturvallisuus järkkyi ja muutti lopulta koko elämäni. Se, että ei nyt just 18 vuotiaana pääse bilettämään tai teini harrastukseen aiheuttaa harmistusta, mutta se ei ole shokki siitä, että joutuu pelkämään menettävänsä vanhemman. Asiat oikeisiin mittasuhteisiin. Elämään kuuluu pettymykset ja sinänsä surullisesta, jos jollekin tämä on kohtuutonta. Silloin miettisin vanhempana, että miten saisin nuoren mielessä asiat oikeisiin mittasuhteisiin.

Sun ajattelutapasi perustuu siihen, että lapsi tai nuori tai hänen vanhempansa eivät voi saada koronatartuntaa mistään muualta kuin lapsen harrastuksista. Vanhempi ei sun käsityksesi mukaan voi saada tartuntaa esimerkiksi työpaikaltaan, jossa työkaverit elävät kuin mitään pandemiaa ei olisikaan. Tai bussimatkaltaan töihin tai töistä kotiin, kun samaan aikaan bussissa matkustaa ihmisiä, jotka ovat reissanneet Lapsissa, käyneet baareissa tai ihan vaikka näitä virolaisia työmiehiä, jotka eivät mene testeihin sen vuoksi, että testitulos saattaa olla positiivinen. Tai lapsi tai nuori ei voi saada tartuntaa koulussa kaveriltaan, jonka perhe reissaa ihan kuten ennenkin tai jonka vanhempi istuu viikonloput baareissa. 

Vaikka lapseton olenkin, ymmärrän ihan hyvin, ettei lapsen oikeustajuun oikein istu se, että harrastamaan ei saa mennä, mutta virusta saa ihan vapaasti levittää. Vielä, kun on myös lapsille harrastuspaikkoja, jotka eivät edelleenkään ole suljettuina, harrastuksen valinnasta on kiinni, kuka saa harrastaa ja kuka ei. Kukaan ei osannut aikoinaan valita sen perusteella harrastusta, että pandemian aikanakin harrastus jatkuisi. 

Jos omalle kohdalle on osunut traumoja lapsena, ei omat kokemukset oikeuta vaatimaan muita elämään samoin kuin itse eli sen trauman leimaaman maailmankuvan kautta. Traumat käsitellään terapiassa eikä vaatien kaikilta muilta kirkasotsaisuutta.

Traumoja en saanut, vaikka perusturvallisuus järkkyikin ja asiat käsittelin. Osaan ehkä siksi laittaa asiat oikeisiin mittasuhteisiin ja arvostaa elämää, sillä tiedän miltä tuntuu kun on vaarassa menettää ne lähimmäiset. Monelle se on nykyään vaikeaa. Pieniinkin vastoinkäymisiin kompastutaan ja tehdään kärpäsistä härkäsiä.

Teet itse nyt nuorten harrastuksista kärpäsestä härkäsen. Oletat että se on elämääkin suurempi asia korona leviämisen osalta, sekä että korona on paljon vaarallisempi kuin se onkaan. Kannattaa osata suhteuttaa asioita, kuten se että korona ei ole ainoa tauti, johon saattaa kuolla. Että fyysisen sairauden lisäksi on psyykkistä ja sekin on todella vakavaa ja saattaa aiheuttaa myös fyysisiä ongelmia. Myös psyykkiset ongelmat ovat joskus myös tappavia. 

En tiedä enää kannattaako tähän edes vastata.

Vakavien psyykkisten sairauksien määrä kuten vakavan masennuksen määrä ei ole lisääntynyt korona-aikana eikä näin ollen se aiheuta ihmisten kuolemia eikä tule edes vakavia sairastumisia. Lievä Masennus kaikenikäisillä tässä tilanteessa on varsin ymmärrettävää. Se ei ole vakavaa eikä lopullista eikä tapa ja kuuluu ajottain joskus lähes jokaisen elämään. Koronan vakavuus tiedetään -se on vaarallinen.

Tässä ei ole mitään mieltä laittaa vastakkain lievää masennusta ja koronaa.

https://yle.fi/uutiset/3-11286438

Koronakriisi on lisännyt mielenterveysongelmia entisestään – kriisipuhelimessa ennätysmäärä soittoja, terapialähetteiden määrä kasvaa kovaa vauhtia

Mielenterveysongelmat kasvussa – koronapiikki näkyy kodeissa

https://www.laakarilehti.fi/ajassa/verkkokommentti/miksi-koronakuolemia…

Miksi koronakuolemia ei voi ehkäistä hinnalla millä hyvänsä?

Jokaisen hoidon ja valinnan todelliset kustannukset tarkoittavat niitä toisia hoitoja ja vaihtoehtoja, jotka jäivät toteuttamatta.

Koronapandemia on toki otettava vakavasti, sairaala- ja tehohoidon riittävyys on turvattava ja rokotuksista on huolehdittava. Samalla tulisi kuitenkin muistaa nuo meneillään olevat muutkin pandemiat ja niiden pitkäaikaiset vaikutukset lapsiin ja nuoriin. On varottava varovaisuusperiaatteen väärinkäyttöä, joka tarkoittaa professori Jouko Tuomiston mukaan tilannetta, jossa epävarmat riskit yliarvioidaan varmojen riskien kustannuksella.

Vierailija
165488/176779 |
28.01.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

https://www.iltalehti.fi/koronavirus/a/3eb931bf-b28b-46bb-8f72-4c6db18f…

Koronapiina saattaa jatkua vuoteen 2022 – THL muutti rokotusarviotaan: ”Ei tässä uskalla kauheasti ennustaa”

Suomalaisten rokottaminen kestää näillä näkymin ainakin vuoden 2021 loppupuolelle saakka. Rokotustahti on ollut tuskastuttavan hidas, eikä pikaista helpotusta ole näköpiirissä.

Nyt aletaan vähitellen totuttaa ihmisiä siihen, että tämä vuosi ei vielä tuo muutosta, paitsi pahempaan. Onneksi itselleni ujona yksineläjänä eristäytyminen ei ole yhtä ahdistavaa kuin monille muille ja pystyn tekemään etätyötä. Loppuvuosi voi olla mielenkiintoista ja pelottavaakin aikaa meillä ja muualla Euroopassa. Mellakoita lienee tulevaisuudessa yhä enemmän ja ehkä jopa kymmenien tuhansien mielenterveyden pettämisen seuraukset ovat arvaamattomat.

Olet oikeassa. Nyt on vakava paikka pohtia mikä on inhimillisen kärsimyksen määrä missäkin vaihtoehdossa, eikä tuijottaa yksisilmäsesti jotakin helppoa yksittäistavoitetta. Olennaista on minun mielestäni esimerkiksi se, miten meidän lapset ja nuoret ja perheet selviävät tästä kriisistä. Se on minulle esimerkiksi olennaisempaa kuin se, miten hyvin oma äitini tästä selviää.

Saattaa tuntua julmalta, mutta meidän täytyy pystyä arvioimaan kiihkottomasti erilaisia huonoja vaihtoehtoja sen sijaan, että yritetään pelastaa jokainen yhtä varmasti. Tai jos päädytään yrittämään pelastamaan jokainen ihmishenki, niin katsotaan sitten avoimin silmin sitä muuta kärsimystä, joka siitä on hintana.

Me aikuiset pystymme vaikka minkälaisiin rajoituksiin. Meidän rakkaat lapsukaiset, jotka ottavat ensiaskeliaan luistimilla ja leikkivät ystäviensä kanssa ja opettelevat elämään yhteisessä maailmassamme huolettavat minua enemmän.

Lapsi, joka menettää äitinsä, isänsä tai muun lähisukulaisensa koronalle joutuu kärsimään menetyksestä loppuelämän. Traumasisoituu ja katkeroituu. Lapsi, joka ei muutamaan kuukauteen pääse ohjattuun harrastukseen on ehkä pettynyt -joku jopa helpottunut. Harrastaa kun voi tässä tilanteessa muutenkin. Onneksi uusia tapoja on jo löytynyt. Kavereiden kanssa ulkoillaan, lasketaan pulkalla jne.

Olet hyvin lähellä totuutta. Jos sanoisit äidin sijaan isoäiti ja isän sijaan isoisä, niin olisit vielä lähempänä. Ja jos sanoisit muutaman kuukauden sijaan muutaman vuoden, niin jo koko lailla oikeassa.

Hyvää arvokeskustelua.

Jos lapsi on vielä pieni, ei harrastukset ole vielä kummoisia. Varmaan pulkkailu riittää. Minusta on epäkohteliasta tyrkyttää oman perheen arvomaailmaa muille, koska perheet ovat erilaisia.

Mitä se kertoo ihmisestä tai hänen arvoista kertoo, että tyhmäharrastus, mikä on vain harrastus menee yhdenkään ihmishengen tai vakavan sairastumisen edelle? Se luo turvattomuutta yhteiskuntaan jos arvot ovat näin pielessä.

Kyllä valitettavasti näistä perheellisistä lasten vanhemmistakin eli ikäryhmistä 40-59 vuotta (ja yli 60v) kuolee tarpeeksi paljon ihmisiä jo nyt koronaan saati sitten jos on jokin perussairaus vaikka korkea verenpaine tai astma, mikä ei ole hoitotasapainossa.

Nyt pitää muokata omaa käsitystä harrastamisesta. Harrastaa voi muutenkin kuin ohjatusti ryhmässä. Näin on ollut ennenkin. Älä jää jumiin pulkkailuun!

Kyllä, jokainen elämä on tärkeä!

Joku suhteellisuudentaju kuitenkin. Vai voiko sinusta esim. teljetä 5,5 miljoonaa ihmistä (kuten Kiinassa) kotehinsa, jotta yksikään ihminen ei kuole tiettyyn virukseen?

Näin elämä ja maailma ei toimi. Täyttä kuolemattomuutta ei pystytä saavuttamaan minkään yksittäisen viruksen tai taudin osalta. Emme voi uhrata muiden mielenterveyttä yhden elämän vuoksi.

Ymmärsingö kaiken oikein, siis että niinkuin toi mielenterveys voi tietysti sitää paremmin, mitä enemmän uhrei sile annettaan ?

Et ymmärtänyt ollenkaan oikein. Vaan sitä, että meidän pitää ottaa eri aspekteja huomioon tässä korona-pa**skassa. 

Masennus on lisääntynyt nuorten osalta hälyttävästi, siinä voi meillä olla sellainen pommi edessä, että ruumiita tulee saman verran kuin koronasta konsanaan.

Juuri eilen tuotiin tutkimustuloksia esille radiohaastattelussa kuinka vakavasti psyykkisten oireilevien osuus on pysynyt samana ja ajateltiin, että ehkä sisulla on merkitystä. Toki ymmärtää, että ketä tahansa tämä epidemia pandemia masentaa ja harmittaa -luonnollista. Silti ei ole syytä panikoida lasten tai nuorten mielenterveyden osalta, sillä se ontä hyvässä tai huonossa jamassa kuin ennen ja jokainen voi kotona puhua ja näistä asioista lapsensa kanssa.

Jostain syystä tuo tukimustulos ei kuulosta yhtään samalta kuin muut tutkimukset sekä kentän kokemus.

Vaikka lapselle selittää kuinka hyvin, että meillä on nyt tällainen korona-virus, ja sen vuoksi et saa harrastaa tai mennä kavereille yökylään vuoden ajan, niin ei se paljoa lohduta. Vuosi tai puolikin vuotta on lapsen elämässä ikuisuus.

Tai vaikka oma 18v, tajuaa hyvin riskit ja välttelee kaikkea ylimääräistä. Kavereitakin näkee lähinnä ulkona. Iso osa lukion 2.vuotta ja lähes koko abivuosi on menty etänä. Ymmärtää ymmärtää järjellä, mutta kyllä se tuntuu pahalta ja on masentavaa, iso lovi ns. normaaliin nuoren elämään. Ei ole juhlittu ystävien 18v-synttäreitä, baarissa ei ole käyty koskaan. Ok, se ei ole iso menetys, mutta kertoo omaa kieltään siitä, mitä poikkeusaikaa eletään. Mitä mun puhuminen tähän auttaa? Et taida olla vanhempi kun et ymmärrä :( 

Jos on vaikeaa joillekin aikuisillekin, niin kohtuutonta nuorille, pistää elämä stopille ties kuinka pitkäksi aikaa. Kun pitäisi elää parasta aikaa ja nauttia lisääntyneestä vapaudesta ja aikuistumisesta pikku hiljaa. Pelkään että saadaan kyynistynyt sukupolvi.

Ei, ei se ole kohtuutonta. Kohtuutonta on vaatia, että ihmisten hengen ja terveyden edelle menee ohjatut harrastukset. Lapset ja nuoret ymmärtävät kun heille kerrotaan asiat sopivalla tavalla. Voi kertoa sita-ajasta ja aiemmista vakavista epidemioista. Näyttää kuvia ja kertoa, että tällainen on kuulunut aina ihmisen elämään ja niistä on selvitty. Nyt on tärkeää, että yhdessä noudatamme ohjeistuksia, vaikka tylsää se on. Kukaan ei kuole ohjeistuksen noudattamiseen, mutta moni kuolee jos hälläväliä ja "mä en jaksa" tai ei kiinnosta" asenteen vuoksi niistä suosituksista ja ohjeista ei välitetä.

Jokaisella on vastuu ja velvollisuus tehdä oma osuutensa.

On, on se kyllä kohtuutonta :(

Et ymmärtänyt. Vaikka puhuisit 24/7 kuin Runeberg, se ei sitä lapset tai nuoren tunnekokemusta muuksi muuta. Tottakai fiksut lapset ymmärtää nämä asiat järjellä, mutta nää faktat ei välttämättä estä häntä silti masentumasta.

Loukkaavaa ettet myönnä, että meillä ei ole nyt hyviä vaihtoehtoja. Meillä on kohtuuton ja kohtuuton. Monet vastakkaiset asiat ovat yhtä aikaa kohtuuttomia. 

Teille se on kohtuutonta. Moni muu ymmärtää, että joustaa pitää eikä kaikki pyöri oman navan ympärillä.

Kohtuutonta on menettää oma äiti, isä liian aikaisin. Jo pelkästään se, he joutuisivat sairaalaan tai teholle olisi lapsille järkyttävää.

Muistan hyvin kun oma vanhempi sairastui vakavasti ja joutui sairaalaan, se pysäytti koko nuoren elämän. Perusturvallisuus järkkyi ja muutti lopulta koko elämäni. Se, että ei nyt just 18 vuotiaana pääse bilettämään tai teini harrastukseen aiheuttaa harmistusta, mutta se ei ole shokki siitä, että joutuu pelkämään menettävänsä vanhemman. Asiat oikeisiin mittasuhteisiin. Elämään kuuluu pettymykset ja sinänsä surullisesta, jos jollekin tämä on kohtuutonta. Silloin miettisin vanhempana, että miten saisin nuoren mielessä asiat oikeisiin mittasuhteisiin.

Ymmärrän pointtisi. Silti olet minusta nyt liian mustavalkoinen ja ylemmyydentuntoinen. Ihan kuin asiat olisi joko-tai, ja sinä sieltä ylhäältä kerrot muille, mikä on oikeasti kohtuutonta ja mikä ei voi olla kohtuutonta. 

Ei tietenkään yksin harrastusten loppuminen "voi" masentaa, mutta esim. etäkoulu ottaa monille tosi koville. Mikset voi myöntää, että nuorten masentuminen on ikävä ongelma? Ihan kuin melkein syyttäisit että se on vanhempien vika, kun eivät ole tarpeeksi vääntäneet rautalankaa.

Kyllä on moraalisesti ja eettisesti selvää ja oikein estää taudin leviäminen. On kohtuutonta antaa yhdenkään ihmisen kuulla siksi, että voi vaikka harrastaa ohjatusti ryhmässä tai muuten ei välitä rajoituksista. On kohtuutonta, että sen vuoksi , että yksikään ihminen joutuu sairaalahoitoon ja joutuu pelätä henkensä puolesta, on kohtuutonta, että yksikään lapsi joutuu pelätä menettävänsä vanhemmat taudille.

Oman navan oikeus ei saa talloa muiden oikeutta terveyttä ja elämään.

On toki ikävää, mutta ei tappavaa, että elämä on rajoitetumpaa. Masennus on toki ikävä ja luonnollinen reagointi monelle tähän tilanteeseen. Lähes jokainen ihminen on jossain vaiheessa elämää lievästi masentunut -vakavat tapaukset toki erikseen. Vakavia psyykkisia sairauksia ei ole raportoitu sen enempää kuin ennen koronaa. Ei tämä ole herkkua kenellekkään varsinkin jos joutuu pelkäämään oman tai läheisen terveyden ja hengen puolesta. Silti asiat on laitettava oikeisiin mittasuhteisiin. Ei tämä ole lopullinen tilanne ja asiat vielä muuttuvat. Läheisen ihmisen menetys -oli se vaikka oma vanhempi on lopullista -se varmasti aiheuttaisi monelle surua ja myös sitä masennusta. Se, että 18 v ei pääse vaariin notkumaan kavereiden kanssa tai teini ryhmäharrastukseen ei ole lopulta niin kovin paha paikka, vaikka sillä hetkellä voi toki harmittaa.

Ollaan perusasiasta tismalleen samaa mieltä. Miksi hyökkäät, niinkuin oltais eri mieltä koronan tukahdutuksen tarpeesta?

Jos haluat hedelmällistä keskustelua, osoita ymmärtäväsi toisen ihmisen huoli, tule vastaan. 

Sen sijaan -ainakin edellisissä viesteissä, siis jos oli sinun- lähes tuomitsit masentuneet nuoret vanhempineen. Tai se oli minun tunnekokemukseni, eikä tuntunut hyvältä. Empatiaa maailma tarvitsee lisää, ei vastakkainasettelua.

En ole tuominnut ketään -toivottavasti et sinäkään. Sinulla on tunnekokemuksesi ja voit miettiä miksi sinusta tuntuu siltä. Ymmärrystä ja empatiaa toki voi antaa omille lapsilleen, mutta sillä ei ole mitään tekemisistä rajoitusten höllentämisen kanssa eikä ymmärrys saa olla syy sille, että vaarannetaan muiden henki.

Oletko ajatellut, että elämisessä on aina se vaara että jotain tapahtuu? Flunssa tai influenssa voi myös levitä ja tappaa (ja influenssa tappaa vuosittain Suomessa 500-2000 henkeä, voit googlata). Samoin voi kuolla liikenneonnettomuudessa. Nämäkin vaarantavat muiden hengen, miksi koet että vain korona on se mikä vaarantaa hengen? Ja tästä voit syyllistää muita?

Ja miksi koet, että vain lapset ovat se joka vaarantaa muiden hengen? Onko sinun helpompi syyttää lapsia tai lasten vanhempia ryhmänä? Onko tässä lapsiin ja lapsiperheisiin kohdistuvassa syyttelyssä sinulla jotain henkilökohtaista?

Jos kaikkien terveyttä uhkaavien vaarojen kohdalla syyllistettäisiin muita ja vähäteltäisiin muiden tunteita yhtä paljon, niin johan meillä olisi varovasti kusisukassa elävää kansaa. Miksi juuri korona oikeuttaa vaatimaan muilta ylisuorituksia? Etenkään vasta aikuistuvien kohdalla se on vain yksinkertaisesti kohtuutonta ja väärin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
165489/176779 |
28.01.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

https://www.iltalehti.fi/koronavirus/a/3eb931bf-b28b-46bb-8f72-4c6db18f…

Koronapiina saattaa jatkua vuoteen 2022 – THL muutti rokotusarviotaan: ”Ei tässä uskalla kauheasti ennustaa”

Suomalaisten rokottaminen kestää näillä näkymin ainakin vuoden 2021 loppupuolelle saakka. Rokotustahti on ollut tuskastuttavan hidas, eikä pikaista helpotusta ole näköpiirissä.

Nyt aletaan vähitellen totuttaa ihmisiä siihen, että tämä vuosi ei vielä tuo muutosta, paitsi pahempaan. Onneksi itselleni ujona yksineläjänä eristäytyminen ei ole yhtä ahdistavaa kuin monille muille ja pystyn tekemään etätyötä. Loppuvuosi voi olla mielenkiintoista ja pelottavaakin aikaa meillä ja muualla Euroopassa. Mellakoita lienee tulevaisuudessa yhä enemmän ja ehkä jopa kymmenien tuhansien mielenterveyden pettämisen seuraukset ovat arvaamattomat.

Olet oikeassa. Nyt on vakava paikka pohtia mikä on inhimillisen kärsimyksen määrä missäkin vaihtoehdossa, eikä tuijottaa yksisilmäsesti jotakin helppoa yksittäistavoitetta. Olennaista on minun mielestäni esimerkiksi se, miten meidän lapset ja nuoret ja perheet selviävät tästä kriisistä. Se on minulle esimerkiksi olennaisempaa kuin se, miten hyvin oma äitini tästä selviää.

Saattaa tuntua julmalta, mutta meidän täytyy pystyä arvioimaan kiihkottomasti erilaisia huonoja vaihtoehtoja sen sijaan, että yritetään pelastaa jokainen yhtä varmasti. Tai jos päädytään yrittämään pelastamaan jokainen ihmishenki, niin katsotaan sitten avoimin silmin sitä muuta kärsimystä, joka siitä on hintana.

Me aikuiset pystymme vaikka minkälaisiin rajoituksiin. Meidän rakkaat lapsukaiset, jotka ottavat ensiaskeliaan luistimilla ja leikkivät ystäviensä kanssa ja opettelevat elämään yhteisessä maailmassamme huolettavat minua enemmän.

Lapsi, joka menettää äitinsä, isänsä tai muun lähisukulaisensa koronalle joutuu kärsimään menetyksestä loppuelämän. Traumasisoituu ja katkeroituu. Lapsi, joka ei muutamaan kuukauteen pääse ohjattuun harrastukseen on ehkä pettynyt -joku jopa helpottunut. Harrastaa kun voi tässä tilanteessa muutenkin. Onneksi uusia tapoja on jo löytynyt. Kavereiden kanssa ulkoillaan, lasketaan pulkalla jne.

Olet hyvin lähellä totuutta. Jos sanoisit äidin sijaan isoäiti ja isän sijaan isoisä, niin olisit vielä lähempänä. Ja jos sanoisit muutaman kuukauden sijaan muutaman vuoden, niin jo koko lailla oikeassa.

Hyvää arvokeskustelua.

Jos lapsi on vielä pieni, ei harrastukset ole vielä kummoisia. Varmaan pulkkailu riittää. Minusta on epäkohteliasta tyrkyttää oman perheen arvomaailmaa muille, koska perheet ovat erilaisia.

Mitä se kertoo ihmisestä tai hänen arvoista kertoo, että tyhmäharrastus, mikä on vain harrastus menee yhdenkään ihmishengen tai vakavan sairastumisen edelle? Se luo turvattomuutta yhteiskuntaan jos arvot ovat näin pielessä.

Kyllä valitettavasti näistä perheellisistä lasten vanhemmistakin eli ikäryhmistä 40-59 vuotta (ja yli 60v) kuolee tarpeeksi paljon ihmisiä jo nyt koronaan saati sitten jos on jokin perussairaus vaikka korkea verenpaine tai astma, mikä ei ole hoitotasapainossa.

Nyt pitää muokata omaa käsitystä harrastamisesta. Harrastaa voi muutenkin kuin ohjatusti ryhmässä. Näin on ollut ennenkin. Älä jää jumiin pulkkailuun!

Kyllä, jokainen elämä on tärkeä!

Joku suhteellisuudentaju kuitenkin. Vai voiko sinusta esim. teljetä 5,5 miljoonaa ihmistä (kuten Kiinassa) kotehinsa, jotta yksikään ihminen ei kuole tiettyyn virukseen?

Näin elämä ja maailma ei toimi. Täyttä kuolemattomuutta ei pystytä saavuttamaan minkään yksittäisen viruksen tai taudin osalta. Emme voi uhrata muiden mielenterveyttä yhden elämän vuoksi.

Ymmärsingö kaiken oikein, siis että niinkuin toi mielenterveys voi tietysti sitää paremmin, mitä enemmän uhrei sile annettaan ?

Et ymmärtänyt ollenkaan oikein. Vaan sitä, että meidän pitää ottaa eri aspekteja huomioon tässä korona-pa**skassa. 

Masennus on lisääntynyt nuorten osalta hälyttävästi, siinä voi meillä olla sellainen pommi edessä, että ruumiita tulee saman verran kuin koronasta konsanaan.

Juuri eilen tuotiin tutkimustuloksia esille radiohaastattelussa kuinka vakavasti psyykkisten oireilevien osuus on pysynyt samana ja ajateltiin, että ehkä sisulla on merkitystä. Toki ymmärtää, että ketä tahansa tämä epidemia pandemia masentaa ja harmittaa -luonnollista. Silti ei ole syytä panikoida lasten tai nuorten mielenterveyden osalta, sillä se ontä hyvässä tai huonossa jamassa kuin ennen ja jokainen voi kotona puhua ja näistä asioista lapsensa kanssa.

Jostain syystä tuo tukimustulos ei kuulosta yhtään samalta kuin muut tutkimukset sekä kentän kokemus.

Vaikka lapselle selittää kuinka hyvin, että meillä on nyt tällainen korona-virus, ja sen vuoksi et saa harrastaa tai mennä kavereille yökylään vuoden ajan, niin ei se paljoa lohduta. Vuosi tai puolikin vuotta on lapsen elämässä ikuisuus.

Tai vaikka oma 18v, tajuaa hyvin riskit ja välttelee kaikkea ylimääräistä. Kavereitakin näkee lähinnä ulkona. Iso osa lukion 2.vuotta ja lähes koko abivuosi on menty etänä. Ymmärtää ymmärtää järjellä, mutta kyllä se tuntuu pahalta ja on masentavaa, iso lovi ns. normaaliin nuoren elämään. Ei ole juhlittu ystävien 18v-synttäreitä, baarissa ei ole käyty koskaan. Ok, se ei ole iso menetys, mutta kertoo omaa kieltään siitä, mitä poikkeusaikaa eletään. Mitä mun puhuminen tähän auttaa? Et taida olla vanhempi kun et ymmärrä :( 

Jos on vaikeaa joillekin aikuisillekin, niin kohtuutonta nuorille, pistää elämä stopille ties kuinka pitkäksi aikaa. Kun pitäisi elää parasta aikaa ja nauttia lisääntyneestä vapaudesta ja aikuistumisesta pikku hiljaa. Pelkään että saadaan kyynistynyt sukupolvi.

Ei, ei se ole kohtuutonta. Kohtuutonta on vaatia, että ihmisten hengen ja terveyden edelle menee ohjatut harrastukset. Lapset ja nuoret ymmärtävät kun heille kerrotaan asiat sopivalla tavalla. Voi kertoa sita-ajasta ja aiemmista vakavista epidemioista. Näyttää kuvia ja kertoa, että tällainen on kuulunut aina ihmisen elämään ja niistä on selvitty. Nyt on tärkeää, että yhdessä noudatamme ohjeistuksia, vaikka tylsää se on. Kukaan ei kuole ohjeistuksen noudattamiseen, mutta moni kuolee jos hälläväliä ja "mä en jaksa" tai ei kiinnosta" asenteen vuoksi niistä suosituksista ja ohjeista ei välitetä.

Jokaisella on vastuu ja velvollisuus tehdä oma osuutensa.

On, on se kyllä kohtuutonta :(

Et ymmärtänyt. Vaikka puhuisit 24/7 kuin Runeberg, se ei sitä lapset tai nuoren tunnekokemusta muuksi muuta. Tottakai fiksut lapset ymmärtää nämä asiat järjellä, mutta nää faktat ei välttämättä estä häntä silti masentumasta.

Loukkaavaa ettet myönnä, että meillä ei ole nyt hyviä vaihtoehtoja. Meillä on kohtuuton ja kohtuuton. Monet vastakkaiset asiat ovat yhtä aikaa kohtuuttomia. 

Teille se on kohtuutonta. Moni muu ymmärtää, että joustaa pitää eikä kaikki pyöri oman navan ympärillä.

Kohtuutonta on menettää oma äiti, isä liian aikaisin. Jo pelkästään se, he joutuisivat sairaalaan tai teholle olisi lapsille järkyttävää.

Muistan hyvin kun oma vanhempi sairastui vakavasti ja joutui sairaalaan, se pysäytti koko nuoren elämän. Perusturvallisuus järkkyi ja muutti lopulta koko elämäni. Se, että ei nyt just 18 vuotiaana pääse bilettämään tai teini harrastukseen aiheuttaa harmistusta, mutta se ei ole shokki siitä, että joutuu pelkämään menettävänsä vanhemman. Asiat oikeisiin mittasuhteisiin. Elämään kuuluu pettymykset ja sinänsä surullisesta, jos jollekin tämä on kohtuutonta. Silloin miettisin vanhempana, että miten saisin nuoren mielessä asiat oikeisiin mittasuhteisiin.

Sun ajattelutapasi perustuu siihen, että lapsi tai nuori tai hänen vanhempansa eivät voi saada koronatartuntaa mistään muualta kuin lapsen harrastuksista. Vanhempi ei sun käsityksesi mukaan voi saada tartuntaa esimerkiksi työpaikaltaan, jossa työkaverit elävät kuin mitään pandemiaa ei olisikaan. Tai bussimatkaltaan töihin tai töistä kotiin, kun samaan aikaan bussissa matkustaa ihmisiä, jotka ovat reissanneet Lapsissa, käyneet baareissa tai ihan vaikka näitä virolaisia työmiehiä, jotka eivät mene testeihin sen vuoksi, että testitulos saattaa olla positiivinen. Tai lapsi tai nuori ei voi saada tartuntaa koulussa kaveriltaan, jonka perhe reissaa ihan kuten ennenkin tai jonka vanhempi istuu viikonloput baareissa. 

Vaikka lapseton olenkin, ymmärrän ihan hyvin, ettei lapsen oikeustajuun oikein istu se, että harrastamaan ei saa mennä, mutta virusta saa ihan vapaasti levittää. Vielä, kun on myös lapsille harrastuspaikkoja, jotka eivät edelleenkään ole suljettuina, harrastuksen valinnasta on kiinni, kuka saa harrastaa ja kuka ei. Kukaan ei osannut aikoinaan valita sen perusteella harrastusta, että pandemian aikanakin harrastus jatkuisi. 

Jos omalle kohdalle on osunut traumoja lapsena, ei omat kokemukset oikeuta vaatimaan muita elämään samoin kuin itse eli sen trauman leimaaman maailmankuvan kautta. Traumat käsitellään terapiassa eikä vaatien kaikilta muilta kirkasotsaisuutta.

Traumoja en saanut, vaikka perusturvallisuus järkkyikin ja asiat käsittelin. Osaan ehkä siksi laittaa asiat oikeisiin mittasuhteisiin ja arvostaa elämää, sillä tiedän miltä tuntuu kun on vaarassa menettää ne lähimmäiset. Monelle se on nykyään vaikeaa. Pieniinkin vastoinkäymisiin kompastutaan ja tehdään kärpäsistä härkäsiä.

Teet itse nyt nuorten harrastuksista kärpäsestä härkäsen. Oletat että se on elämääkin suurempi asia korona leviämisen osalta, sekä että korona on paljon vaarallisempi kuin se onkaan. Kannattaa osata suhteuttaa asioita, kuten se että korona ei ole ainoa tauti, johon saattaa kuolla. Että fyysisen sairauden lisäksi on psyykkistä ja sekin on todella vakavaa ja saattaa aiheuttaa myös fyysisiä ongelmia. Myös psyykkiset ongelmat ovat joskus myös tappavia. 

En tiedä enää kannattaako tähän edes vastata.

Vakavien psyykkisten sairauksien määrä kuten vakavan masennuksen määrä ei ole lisääntynyt korona-aikana eikä näin ollen se aiheuta ihmisten kuolemia eikä tule edes vakavia sairastumisia. Lievä Masennus kaikenikäisillä tässä tilanteessa on varsin ymmärrettävää. Se ei ole vakavaa eikä lopullista eikä tapa ja kuuluu ajottain joskus lähes jokaisen elämään. Koronan vakavuus tiedetään -se on vaarallinen.

Tässä ei ole mitään mieltä laittaa vastakkain lievää masennusta ja koronaa.

https://yle.fi/uutiset/3-11286438

Koronakriisi on lisännyt mielenterveysongelmia entisestään – kriisipuhelimessa ennätysmäärä soittoja, terapialähetteiden määrä kasvaa kovaa vauhtia

Mielenterveysongelmat kasvussa – koronapiikki näkyy kodeissa

Lievä masennus ja perheväkivalta, mutta onneksi ei kasvua vakavissa psyykkisissä sairauksissa. Puolestaan alkoholin ja tupakanköyttö on vähentynyt sekä kasvisten ja hedelmien syönti. Arkiliikunta osalla lisääntynyt.

Vierailija
165490/176779 |
28.01.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

https://www.iltalehti.fi/koronavirus/a/3eb931bf-b28b-46bb-8f72-4c6db18f…

Koronapiina saattaa jatkua vuoteen 2022 – THL muutti rokotusarviotaan: ”Ei tässä uskalla kauheasti ennustaa”

Suomalaisten rokottaminen kestää näillä näkymin ainakin vuoden 2021 loppupuolelle saakka. Rokotustahti on ollut tuskastuttavan hidas, eikä pikaista helpotusta ole näköpiirissä.

Nyt aletaan vähitellen totuttaa ihmisiä siihen, että tämä vuosi ei vielä tuo muutosta, paitsi pahempaan. Onneksi itselleni ujona yksineläjänä eristäytyminen ei ole yhtä ahdistavaa kuin monille muille ja pystyn tekemään etätyötä. Loppuvuosi voi olla mielenkiintoista ja pelottavaakin aikaa meillä ja muualla Euroopassa. Mellakoita lienee tulevaisuudessa yhä enemmän ja ehkä jopa kymmenien tuhansien mielenterveyden pettämisen seuraukset ovat arvaamattomat.

Olet oikeassa. Nyt on vakava paikka pohtia mikä on inhimillisen kärsimyksen määrä missäkin vaihtoehdossa, eikä tuijottaa yksisilmäsesti jotakin helppoa yksittäistavoitetta. Olennaista on minun mielestäni esimerkiksi se, miten meidän lapset ja nuoret ja perheet selviävät tästä kriisistä. Se on minulle esimerkiksi olennaisempaa kuin se, miten hyvin oma äitini tästä selviää.

Saattaa tuntua julmalta, mutta meidän täytyy pystyä arvioimaan kiihkottomasti erilaisia huonoja vaihtoehtoja sen sijaan, että yritetään pelastaa jokainen yhtä varmasti. Tai jos päädytään yrittämään pelastamaan jokainen ihmishenki, niin katsotaan sitten avoimin silmin sitä muuta kärsimystä, joka siitä on hintana.

Me aikuiset pystymme vaikka minkälaisiin rajoituksiin. Meidän rakkaat lapsukaiset, jotka ottavat ensiaskeliaan luistimilla ja leikkivät ystäviensä kanssa ja opettelevat elämään yhteisessä maailmassamme huolettavat minua enemmän.

Lapsi, joka menettää äitinsä, isänsä tai muun lähisukulaisensa koronalle joutuu kärsimään menetyksestä loppuelämän. Traumasisoituu ja katkeroituu. Lapsi, joka ei muutamaan kuukauteen pääse ohjattuun harrastukseen on ehkä pettynyt -joku jopa helpottunut. Harrastaa kun voi tässä tilanteessa muutenkin. Onneksi uusia tapoja on jo löytynyt. Kavereiden kanssa ulkoillaan, lasketaan pulkalla jne.

Olet hyvin lähellä totuutta. Jos sanoisit äidin sijaan isoäiti ja isän sijaan isoisä, niin olisit vielä lähempänä. Ja jos sanoisit muutaman kuukauden sijaan muutaman vuoden, niin jo koko lailla oikeassa.

Hyvää arvokeskustelua.

Jos lapsi on vielä pieni, ei harrastukset ole vielä kummoisia. Varmaan pulkkailu riittää. Minusta on epäkohteliasta tyrkyttää oman perheen arvomaailmaa muille, koska perheet ovat erilaisia.

Mitä se kertoo ihmisestä tai hänen arvoista kertoo, että tyhmäharrastus, mikä on vain harrastus menee yhdenkään ihmishengen tai vakavan sairastumisen edelle? Se luo turvattomuutta yhteiskuntaan jos arvot ovat näin pielessä.

Kyllä valitettavasti näistä perheellisistä lasten vanhemmistakin eli ikäryhmistä 40-59 vuotta (ja yli 60v) kuolee tarpeeksi paljon ihmisiä jo nyt koronaan saati sitten jos on jokin perussairaus vaikka korkea verenpaine tai astma, mikä ei ole hoitotasapainossa.

Nyt pitää muokata omaa käsitystä harrastamisesta. Harrastaa voi muutenkin kuin ohjatusti ryhmässä. Näin on ollut ennenkin. Älä jää jumiin pulkkailuun!

Kyllä, jokainen elämä on tärkeä!

Joku suhteellisuudentaju kuitenkin. Vai voiko sinusta esim. teljetä 5,5 miljoonaa ihmistä (kuten Kiinassa) kotehinsa, jotta yksikään ihminen ei kuole tiettyyn virukseen?

Näin elämä ja maailma ei toimi. Täyttä kuolemattomuutta ei pystytä saavuttamaan minkään yksittäisen viruksen tai taudin osalta. Emme voi uhrata muiden mielenterveyttä yhden elämän vuoksi.

Ymmärsingö kaiken oikein, siis että niinkuin toi mielenterveys voi tietysti sitää paremmin, mitä enemmän uhrei sile annettaan ?

Et ymmärtänyt ollenkaan oikein. Vaan sitä, että meidän pitää ottaa eri aspekteja huomioon tässä korona-pa**skassa. 

Masennus on lisääntynyt nuorten osalta hälyttävästi, siinä voi meillä olla sellainen pommi edessä, että ruumiita tulee saman verran kuin koronasta konsanaan.

Juuri eilen tuotiin tutkimustuloksia esille radiohaastattelussa kuinka vakavasti psyykkisten oireilevien osuus on pysynyt samana ja ajateltiin, että ehkä sisulla on merkitystä. Toki ymmärtää, että ketä tahansa tämä epidemia pandemia masentaa ja harmittaa -luonnollista. Silti ei ole syytä panikoida lasten tai nuorten mielenterveyden osalta, sillä se ontä hyvässä tai huonossa jamassa kuin ennen ja jokainen voi kotona puhua ja näistä asioista lapsensa kanssa.

Jostain syystä tuo tukimustulos ei kuulosta yhtään samalta kuin muut tutkimukset sekä kentän kokemus.

Vaikka lapselle selittää kuinka hyvin, että meillä on nyt tällainen korona-virus, ja sen vuoksi et saa harrastaa tai mennä kavereille yökylään vuoden ajan, niin ei se paljoa lohduta. Vuosi tai puolikin vuotta on lapsen elämässä ikuisuus.

Tai vaikka oma 18v, tajuaa hyvin riskit ja välttelee kaikkea ylimääräistä. Kavereitakin näkee lähinnä ulkona. Iso osa lukion 2.vuotta ja lähes koko abivuosi on menty etänä. Ymmärtää ymmärtää järjellä, mutta kyllä se tuntuu pahalta ja on masentavaa, iso lovi ns. normaaliin nuoren elämään. Ei ole juhlittu ystävien 18v-synttäreitä, baarissa ei ole käyty koskaan. Ok, se ei ole iso menetys, mutta kertoo omaa kieltään siitä, mitä poikkeusaikaa eletään. Mitä mun puhuminen tähän auttaa? Et taida olla vanhempi kun et ymmärrä :( 

Jos on vaikeaa joillekin aikuisillekin, niin kohtuutonta nuorille, pistää elämä stopille ties kuinka pitkäksi aikaa. Kun pitäisi elää parasta aikaa ja nauttia lisääntyneestä vapaudesta ja aikuistumisesta pikku hiljaa. Pelkään että saadaan kyynistynyt sukupolvi.

Ei, ei se ole kohtuutonta. Kohtuutonta on vaatia, että ihmisten hengen ja terveyden edelle menee ohjatut harrastukset. Lapset ja nuoret ymmärtävät kun heille kerrotaan asiat sopivalla tavalla. Voi kertoa sita-ajasta ja aiemmista vakavista epidemioista. Näyttää kuvia ja kertoa, että tällainen on kuulunut aina ihmisen elämään ja niistä on selvitty. Nyt on tärkeää, että yhdessä noudatamme ohjeistuksia, vaikka tylsää se on. Kukaan ei kuole ohjeistuksen noudattamiseen, mutta moni kuolee jos hälläväliä ja "mä en jaksa" tai ei kiinnosta" asenteen vuoksi niistä suosituksista ja ohjeista ei välitetä.

Jokaisella on vastuu ja velvollisuus tehdä oma osuutensa.

On, on se kyllä kohtuutonta :(

Et ymmärtänyt. Vaikka puhuisit 24/7 kuin Runeberg, se ei sitä lapset tai nuoren tunnekokemusta muuksi muuta. Tottakai fiksut lapset ymmärtää nämä asiat järjellä, mutta nää faktat ei välttämättä estä häntä silti masentumasta.

Loukkaavaa ettet myönnä, että meillä ei ole nyt hyviä vaihtoehtoja. Meillä on kohtuuton ja kohtuuton. Monet vastakkaiset asiat ovat yhtä aikaa kohtuuttomia. 

Teille se on kohtuutonta. Moni muu ymmärtää, että joustaa pitää eikä kaikki pyöri oman navan ympärillä.

Kohtuutonta on menettää oma äiti, isä liian aikaisin. Jo pelkästään se, he joutuisivat sairaalaan tai teholle olisi lapsille järkyttävää.

Muistan hyvin kun oma vanhempi sairastui vakavasti ja joutui sairaalaan, se pysäytti koko nuoren elämän. Perusturvallisuus järkkyi ja muutti lopulta koko elämäni. Se, että ei nyt just 18 vuotiaana pääse bilettämään tai teini harrastukseen aiheuttaa harmistusta, mutta se ei ole shokki siitä, että joutuu pelkämään menettävänsä vanhemman. Asiat oikeisiin mittasuhteisiin. Elämään kuuluu pettymykset ja sinänsä surullisesta, jos jollekin tämä on kohtuutonta. Silloin miettisin vanhempana, että miten saisin nuoren mielessä asiat oikeisiin mittasuhteisiin.

Sun ajattelutapasi perustuu siihen, että lapsi tai nuori tai hänen vanhempansa eivät voi saada koronatartuntaa mistään muualta kuin lapsen harrastuksista. Vanhempi ei sun käsityksesi mukaan voi saada tartuntaa esimerkiksi työpaikaltaan, jossa työkaverit elävät kuin mitään pandemiaa ei olisikaan. Tai bussimatkaltaan töihin tai töistä kotiin, kun samaan aikaan bussissa matkustaa ihmisiä, jotka ovat reissanneet Lapsissa, käyneet baareissa tai ihan vaikka näitä virolaisia työmiehiä, jotka eivät mene testeihin sen vuoksi, että testitulos saattaa olla positiivinen. Tai lapsi tai nuori ei voi saada tartuntaa koulussa kaveriltaan, jonka perhe reissaa ihan kuten ennenkin tai jonka vanhempi istuu viikonloput baareissa. 

Vaikka lapseton olenkin, ymmärrän ihan hyvin, ettei lapsen oikeustajuun oikein istu se, että harrastamaan ei saa mennä, mutta virusta saa ihan vapaasti levittää. Vielä, kun on myös lapsille harrastuspaikkoja, jotka eivät edelleenkään ole suljettuina, harrastuksen valinnasta on kiinni, kuka saa harrastaa ja kuka ei. Kukaan ei osannut aikoinaan valita sen perusteella harrastusta, että pandemian aikanakin harrastus jatkuisi. 

Jos omalle kohdalle on osunut traumoja lapsena, ei omat kokemukset oikeuta vaatimaan muita elämään samoin kuin itse eli sen trauman leimaaman maailmankuvan kautta. Traumat käsitellään terapiassa eikä vaatien kaikilta muilta kirkasotsaisuutta.

Traumoja en saanut, vaikka perusturvallisuus järkkyikin ja asiat käsittelin. Osaan ehkä siksi laittaa asiat oikeisiin mittasuhteisiin ja arvostaa elämää, sillä tiedän miltä tuntuu kun on vaarassa menettää ne lähimmäiset. Monelle se on nykyään vaikeaa. Pieniinkin vastoinkäymisiin kompastutaan ja tehdään kärpäsistä härkäsiä.

Kylläkyllä olet varsin erinomainen vastoinkäymisten jalostama superihminen. Kyllä nuorten nyt pitää ottaa susta esimerkkiä.

Mutta suoraan sanottuna vastoinkäymisten jalostama superihminen on samalla myös aika m****u

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
165491/176779 |
28.01.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

https://www.iltalehti.fi/koronavirus/a/3eb931bf-b28b-46bb-8f72-4c6db18f…

Koronapiina saattaa jatkua vuoteen 2022 – THL muutti rokotusarviotaan: ”Ei tässä uskalla kauheasti ennustaa”

Suomalaisten rokottaminen kestää näillä näkymin ainakin vuoden 2021 loppupuolelle saakka. Rokotustahti on ollut tuskastuttavan hidas, eikä pikaista helpotusta ole näköpiirissä.

Nyt aletaan vähitellen totuttaa ihmisiä siihen, että tämä vuosi ei vielä tuo muutosta, paitsi pahempaan. Onneksi itselleni ujona yksineläjänä eristäytyminen ei ole yhtä ahdistavaa kuin monille muille ja pystyn tekemään etätyötä. Loppuvuosi voi olla mielenkiintoista ja pelottavaakin aikaa meillä ja muualla Euroopassa. Mellakoita lienee tulevaisuudessa yhä enemmän ja ehkä jopa kymmenien tuhansien mielenterveyden pettämisen seuraukset ovat arvaamattomat.

Olet oikeassa. Nyt on vakava paikka pohtia mikä on inhimillisen kärsimyksen määrä missäkin vaihtoehdossa, eikä tuijottaa yksisilmäsesti jotakin helppoa yksittäistavoitetta. Olennaista on minun mielestäni esimerkiksi se, miten meidän lapset ja nuoret ja perheet selviävät tästä kriisistä. Se on minulle esimerkiksi olennaisempaa kuin se, miten hyvin oma äitini tästä selviää.

Saattaa tuntua julmalta, mutta meidän täytyy pystyä arvioimaan kiihkottomasti erilaisia huonoja vaihtoehtoja sen sijaan, että yritetään pelastaa jokainen yhtä varmasti. Tai jos päädytään yrittämään pelastamaan jokainen ihmishenki, niin katsotaan sitten avoimin silmin sitä muuta kärsimystä, joka siitä on hintana.

Me aikuiset pystymme vaikka minkälaisiin rajoituksiin. Meidän rakkaat lapsukaiset, jotka ottavat ensiaskeliaan luistimilla ja leikkivät ystäviensä kanssa ja opettelevat elämään yhteisessä maailmassamme huolettavat minua enemmän.

Lapsi, joka menettää äitinsä, isänsä tai muun lähisukulaisensa koronalle joutuu kärsimään menetyksestä loppuelämän. Traumasisoituu ja katkeroituu. Lapsi, joka ei muutamaan kuukauteen pääse ohjattuun harrastukseen on ehkä pettynyt -joku jopa helpottunut. Harrastaa kun voi tässä tilanteessa muutenkin. Onneksi uusia tapoja on jo löytynyt. Kavereiden kanssa ulkoillaan, lasketaan pulkalla jne.

Olet hyvin lähellä totuutta. Jos sanoisit äidin sijaan isoäiti ja isän sijaan isoisä, niin olisit vielä lähempänä. Ja jos sanoisit muutaman kuukauden sijaan muutaman vuoden, niin jo koko lailla oikeassa.

Hyvää arvokeskustelua.

Jos lapsi on vielä pieni, ei harrastukset ole vielä kummoisia. Varmaan pulkkailu riittää. Minusta on epäkohteliasta tyrkyttää oman perheen arvomaailmaa muille, koska perheet ovat erilaisia.

Mitä se kertoo ihmisestä tai hänen arvoista kertoo, että tyhmäharrastus, mikä on vain harrastus menee yhdenkään ihmishengen tai vakavan sairastumisen edelle? Se luo turvattomuutta yhteiskuntaan jos arvot ovat näin pielessä.

Kyllä valitettavasti näistä perheellisistä lasten vanhemmistakin eli ikäryhmistä 40-59 vuotta (ja yli 60v) kuolee tarpeeksi paljon ihmisiä jo nyt koronaan saati sitten jos on jokin perussairaus vaikka korkea verenpaine tai astma, mikä ei ole hoitotasapainossa.

Nyt pitää muokata omaa käsitystä harrastamisesta. Harrastaa voi muutenkin kuin ohjatusti ryhmässä. Näin on ollut ennenkin. Älä jää jumiin pulkkailuun!

Kyllä, jokainen elämä on tärkeä!

Joku suhteellisuudentaju kuitenkin. Vai voiko sinusta esim. teljetä 5,5 miljoonaa ihmistä (kuten Kiinassa) kotehinsa, jotta yksikään ihminen ei kuole tiettyyn virukseen?

Näin elämä ja maailma ei toimi. Täyttä kuolemattomuutta ei pystytä saavuttamaan minkään yksittäisen viruksen tai taudin osalta. Emme voi uhrata muiden mielenterveyttä yhden elämän vuoksi.

Ymmärsingö kaiken oikein, siis että niinkuin toi mielenterveys voi tietysti sitää paremmin, mitä enemmän uhrei sile annettaan ?

Et ymmärtänyt ollenkaan oikein. Vaan sitä, että meidän pitää ottaa eri aspekteja huomioon tässä korona-pa**skassa. 

Masennus on lisääntynyt nuorten osalta hälyttävästi, siinä voi meillä olla sellainen pommi edessä, että ruumiita tulee saman verran kuin koronasta konsanaan.

Juuri eilen tuotiin tutkimustuloksia esille radiohaastattelussa kuinka vakavasti psyykkisten oireilevien osuus on pysynyt samana ja ajateltiin, että ehkä sisulla on merkitystä. Toki ymmärtää, että ketä tahansa tämä epidemia pandemia masentaa ja harmittaa -luonnollista. Silti ei ole syytä panikoida lasten tai nuorten mielenterveyden osalta, sillä se ontä hyvässä tai huonossa jamassa kuin ennen ja jokainen voi kotona puhua ja näistä asioista lapsensa kanssa.

Jostain syystä tuo tukimustulos ei kuulosta yhtään samalta kuin muut tutkimukset sekä kentän kokemus.

Vaikka lapselle selittää kuinka hyvin, että meillä on nyt tällainen korona-virus, ja sen vuoksi et saa harrastaa tai mennä kavereille yökylään vuoden ajan, niin ei se paljoa lohduta. Vuosi tai puolikin vuotta on lapsen elämässä ikuisuus.

Tai vaikka oma 18v, tajuaa hyvin riskit ja välttelee kaikkea ylimääräistä. Kavereitakin näkee lähinnä ulkona. Iso osa lukion 2.vuotta ja lähes koko abivuosi on menty etänä. Ymmärtää ymmärtää järjellä, mutta kyllä se tuntuu pahalta ja on masentavaa, iso lovi ns. normaaliin nuoren elämään. Ei ole juhlittu ystävien 18v-synttäreitä, baarissa ei ole käyty koskaan. Ok, se ei ole iso menetys, mutta kertoo omaa kieltään siitä, mitä poikkeusaikaa eletään. Mitä mun puhuminen tähän auttaa? Et taida olla vanhempi kun et ymmärrä :( 

Jos on vaikeaa joillekin aikuisillekin, niin kohtuutonta nuorille, pistää elämä stopille ties kuinka pitkäksi aikaa. Kun pitäisi elää parasta aikaa ja nauttia lisääntyneestä vapaudesta ja aikuistumisesta pikku hiljaa. Pelkään että saadaan kyynistynyt sukupolvi.

Ei, ei se ole kohtuutonta. Kohtuutonta on vaatia, että ihmisten hengen ja terveyden edelle menee ohjatut harrastukset. Lapset ja nuoret ymmärtävät kun heille kerrotaan asiat sopivalla tavalla. Voi kertoa sita-ajasta ja aiemmista vakavista epidemioista. Näyttää kuvia ja kertoa, että tällainen on kuulunut aina ihmisen elämään ja niistä on selvitty. Nyt on tärkeää, että yhdessä noudatamme ohjeistuksia, vaikka tylsää se on. Kukaan ei kuole ohjeistuksen noudattamiseen, mutta moni kuolee jos hälläväliä ja "mä en jaksa" tai ei kiinnosta" asenteen vuoksi niistä suosituksista ja ohjeista ei välitetä.

Jokaisella on vastuu ja velvollisuus tehdä oma osuutensa.

On, on se kyllä kohtuutonta :(

Et ymmärtänyt. Vaikka puhuisit 24/7 kuin Runeberg, se ei sitä lapset tai nuoren tunnekokemusta muuksi muuta. Tottakai fiksut lapset ymmärtää nämä asiat järjellä, mutta nää faktat ei välttämättä estä häntä silti masentumasta.

Loukkaavaa ettet myönnä, että meillä ei ole nyt hyviä vaihtoehtoja. Meillä on kohtuuton ja kohtuuton. Monet vastakkaiset asiat ovat yhtä aikaa kohtuuttomia. 

Teille se on kohtuutonta. Moni muu ymmärtää, että joustaa pitää eikä kaikki pyöri oman navan ympärillä.

Kohtuutonta on menettää oma äiti, isä liian aikaisin. Jo pelkästään se, he joutuisivat sairaalaan tai teholle olisi lapsille järkyttävää.

Muistan hyvin kun oma vanhempi sairastui vakavasti ja joutui sairaalaan, se pysäytti koko nuoren elämän. Perusturvallisuus järkkyi ja muutti lopulta koko elämäni. Se, että ei nyt just 18 vuotiaana pääse bilettämään tai teini harrastukseen aiheuttaa harmistusta, mutta se ei ole shokki siitä, että joutuu pelkämään menettävänsä vanhemman. Asiat oikeisiin mittasuhteisiin. Elämään kuuluu pettymykset ja sinänsä surullisesta, jos jollekin tämä on kohtuutonta. Silloin miettisin vanhempana, että miten saisin nuoren mielessä asiat oikeisiin mittasuhteisiin.

Sun ajattelutapasi perustuu siihen, että lapsi tai nuori tai hänen vanhempansa eivät voi saada koronatartuntaa mistään muualta kuin lapsen harrastuksista. Vanhempi ei sun käsityksesi mukaan voi saada tartuntaa esimerkiksi työpaikaltaan, jossa työkaverit elävät kuin mitään pandemiaa ei olisikaan. Tai bussimatkaltaan töihin tai töistä kotiin, kun samaan aikaan bussissa matkustaa ihmisiä, jotka ovat reissanneet Lapsissa, käyneet baareissa tai ihan vaikka näitä virolaisia työmiehiä, jotka eivät mene testeihin sen vuoksi, että testitulos saattaa olla positiivinen. Tai lapsi tai nuori ei voi saada tartuntaa koulussa kaveriltaan, jonka perhe reissaa ihan kuten ennenkin tai jonka vanhempi istuu viikonloput baareissa. 

Vaikka lapseton olenkin, ymmärrän ihan hyvin, ettei lapsen oikeustajuun oikein istu se, että harrastamaan ei saa mennä, mutta virusta saa ihan vapaasti levittää. Vielä, kun on myös lapsille harrastuspaikkoja, jotka eivät edelleenkään ole suljettuina, harrastuksen valinnasta on kiinni, kuka saa harrastaa ja kuka ei. Kukaan ei osannut aikoinaan valita sen perusteella harrastusta, että pandemian aikanakin harrastus jatkuisi. 

Jos omalle kohdalle on osunut traumoja lapsena, ei omat kokemukset oikeuta vaatimaan muita elämään samoin kuin itse eli sen trauman leimaaman maailmankuvan kautta. Traumat käsitellään terapiassa eikä vaatien kaikilta muilta kirkasotsaisuutta.

Traumoja en saanut, vaikka perusturvallisuus järkkyikin ja asiat käsittelin. Osaan ehkä siksi laittaa asiat oikeisiin mittasuhteisiin ja arvostaa elämää, sillä tiedän miltä tuntuu kun on vaarassa menettää ne lähimmäiset. Monelle se on nykyään vaikeaa. Pieniinkin vastoinkäymisiin kompastutaan ja tehdään kärpäsistä härkäsiä.

Teet itse nyt nuorten harrastuksista kärpäsestä härkäsen. Oletat että se on elämääkin suurempi asia korona leviämisen osalta, sekä että korona on paljon vaarallisempi kuin se onkaan. Kannattaa osata suhteuttaa asioita, kuten se että korona ei ole ainoa tauti, johon saattaa kuolla. Että fyysisen sairauden lisäksi on psyykkistä ja sekin on todella vakavaa ja saattaa aiheuttaa myös fyysisiä ongelmia. Myös psyykkiset ongelmat ovat joskus myös tappavia. 

En tiedä enää kannattaako tähän edes vastata.

Vakavien psyykkisten sairauksien määrä kuten vakavan masennuksen määrä ei ole lisääntynyt korona-aikana eikä näin ollen se aiheuta ihmisten kuolemia eikä tule edes vakavia sairastumisia. Lievä Masennus kaikenikäisillä tässä tilanteessa on varsin ymmärrettävää. Se ei ole vakavaa eikä lopullista eikä tapa ja kuuluu ajottain joskus lähes jokaisen elämään. Koronan vakavuus tiedetään -se on vaarallinen.

Tässä ei ole mitään mieltä laittaa vastakkain lievää masennusta ja koronaa.

Kyllähän masenus on paljon saata*allisempi, kuin korona. Ei sinua hyväksytä moniin oppilaitoksiinkaan, jos sinulla on ollut  ja siis on masennus, ja tämä on nuoresta alkaen. Harrastuksistakin useat tippuvat saman tein pois.

Kuinka joku nuha voisi tuhota elämän pahemmin kuin masennus, joka aina aiheuttaa pysyviä rajoituksia elämään. Masennuksesta et pääse koskaan eroon, siellä se on vastassa, vaikka yrität piiloitella!

Vierailija
165492/176779 |
28.01.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tussahti äsken housuihi märkä ripulirupsu ja saman tien pitiki juosta vessaan, pönttö täynnä lämmintä lurua. Onkoha tämä ny sitä coronnaa?

Miten jos kokeilisit uusiksi pari kertaa ja sitten hoidat itsesi testiin, en usko että kukaan täällä on ennustaja yhtä hyvin kuin olet.

Nyt alkaa myös jokavuotinen flunssa ja influenssa. Toki mahataudit alkavat myös jyllätä tähän vuoden aikaan. Saattaa olla että ihmiset on jo unohtaneet myös niiden olemasssaolon.

Siis kaikkihan on nykyään koronaa. Ei ole enää normiflunssaa, influenssaa ja vatsatautia, ainoastaan koronaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
165493/176779 |
28.01.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

https://www.iltalehti.fi/koronavirus/a/3eb931bf-b28b-46bb-8f72-4c6db18f…

Koronapiina saattaa jatkua vuoteen 2022 – THL muutti rokotusarviotaan: ”Ei tässä uskalla kauheasti ennustaa”

Suomalaisten rokottaminen kestää näillä näkymin ainakin vuoden 2021 loppupuolelle saakka. Rokotustahti on ollut tuskastuttavan hidas, eikä pikaista helpotusta ole näköpiirissä.

Nyt aletaan vähitellen totuttaa ihmisiä siihen, että tämä vuosi ei vielä tuo muutosta, paitsi pahempaan. Onneksi itselleni ujona yksineläjänä eristäytyminen ei ole yhtä ahdistavaa kuin monille muille ja pystyn tekemään etätyötä. Loppuvuosi voi olla mielenkiintoista ja pelottavaakin aikaa meillä ja muualla Euroopassa. Mellakoita lienee tulevaisuudessa yhä enemmän ja ehkä jopa kymmenien tuhansien mielenterveyden pettämisen seuraukset ovat arvaamattomat.

Olet oikeassa. Nyt on vakava paikka pohtia mikä on inhimillisen kärsimyksen määrä missäkin vaihtoehdossa, eikä tuijottaa yksisilmäsesti jotakin helppoa yksittäistavoitetta. Olennaista on minun mielestäni esimerkiksi se, miten meidän lapset ja nuoret ja perheet selviävät tästä kriisistä. Se on minulle esimerkiksi olennaisempaa kuin se, miten hyvin oma äitini tästä selviää.

Saattaa tuntua julmalta, mutta meidän täytyy pystyä arvioimaan kiihkottomasti erilaisia huonoja vaihtoehtoja sen sijaan, että yritetään pelastaa jokainen yhtä varmasti. Tai jos päädytään yrittämään pelastamaan jokainen ihmishenki, niin katsotaan sitten avoimin silmin sitä muuta kärsimystä, joka siitä on hintana.

Me aikuiset pystymme vaikka minkälaisiin rajoituksiin. Meidän rakkaat lapsukaiset, jotka ottavat ensiaskeliaan luistimilla ja leikkivät ystäviensä kanssa ja opettelevat elämään yhteisessä maailmassamme huolettavat minua enemmän.

Lapsi, joka menettää äitinsä, isänsä tai muun lähisukulaisensa koronalle joutuu kärsimään menetyksestä loppuelämän. Traumasisoituu ja katkeroituu. Lapsi, joka ei muutamaan kuukauteen pääse ohjattuun harrastukseen on ehkä pettynyt -joku jopa helpottunut. Harrastaa kun voi tässä tilanteessa muutenkin. Onneksi uusia tapoja on jo löytynyt. Kavereiden kanssa ulkoillaan, lasketaan pulkalla jne.

Olet hyvin lähellä totuutta. Jos sanoisit äidin sijaan isoäiti ja isän sijaan isoisä, niin olisit vielä lähempänä. Ja jos sanoisit muutaman kuukauden sijaan muutaman vuoden, niin jo koko lailla oikeassa.

Hyvää arvokeskustelua.

Jos lapsi on vielä pieni, ei harrastukset ole vielä kummoisia. Varmaan pulkkailu riittää. Minusta on epäkohteliasta tyrkyttää oman perheen arvomaailmaa muille, koska perheet ovat erilaisia.

Mitä se kertoo ihmisestä tai hänen arvoista kertoo, että tyhmäharrastus, mikä on vain harrastus menee yhdenkään ihmishengen tai vakavan sairastumisen edelle? Se luo turvattomuutta yhteiskuntaan jos arvot ovat näin pielessä.

Kyllä valitettavasti näistä perheellisistä lasten vanhemmistakin eli ikäryhmistä 40-59 vuotta (ja yli 60v) kuolee tarpeeksi paljon ihmisiä jo nyt koronaan saati sitten jos on jokin perussairaus vaikka korkea verenpaine tai astma, mikä ei ole hoitotasapainossa.

Nyt pitää muokata omaa käsitystä harrastamisesta. Harrastaa voi muutenkin kuin ohjatusti ryhmässä. Näin on ollut ennenkin. Älä jää jumiin pulkkailuun!

Kyllä, jokainen elämä on tärkeä!

Joku suhteellisuudentaju kuitenkin. Vai voiko sinusta esim. teljetä 5,5 miljoonaa ihmistä (kuten Kiinassa) kotehinsa, jotta yksikään ihminen ei kuole tiettyyn virukseen?

Näin elämä ja maailma ei toimi. Täyttä kuolemattomuutta ei pystytä saavuttamaan minkään yksittäisen viruksen tai taudin osalta. Emme voi uhrata muiden mielenterveyttä yhden elämän vuoksi.

Ymmärsingö kaiken oikein, siis että niinkuin toi mielenterveys voi tietysti sitää paremmin, mitä enemmän uhrei sile annettaan ?

Et ymmärtänyt ollenkaan oikein. Vaan sitä, että meidän pitää ottaa eri aspekteja huomioon tässä korona-pa**skassa. 

Masennus on lisääntynyt nuorten osalta hälyttävästi, siinä voi meillä olla sellainen pommi edessä, että ruumiita tulee saman verran kuin koronasta konsanaan.

Juuri eilen tuotiin tutkimustuloksia esille radiohaastattelussa kuinka vakavasti psyykkisten oireilevien osuus on pysynyt samana ja ajateltiin, että ehkä sisulla on merkitystä. Toki ymmärtää, että ketä tahansa tämä epidemia pandemia masentaa ja harmittaa -luonnollista. Silti ei ole syytä panikoida lasten tai nuorten mielenterveyden osalta, sillä se ontä hyvässä tai huonossa jamassa kuin ennen ja jokainen voi kotona puhua ja näistä asioista lapsensa kanssa.

Jostain syystä tuo tukimustulos ei kuulosta yhtään samalta kuin muut tutkimukset sekä kentän kokemus.

Vaikka lapselle selittää kuinka hyvin, että meillä on nyt tällainen korona-virus, ja sen vuoksi et saa harrastaa tai mennä kavereille yökylään vuoden ajan, niin ei se paljoa lohduta. Vuosi tai puolikin vuotta on lapsen elämässä ikuisuus.

Tai vaikka oma 18v, tajuaa hyvin riskit ja välttelee kaikkea ylimääräistä. Kavereitakin näkee lähinnä ulkona. Iso osa lukion 2.vuotta ja lähes koko abivuosi on menty etänä. Ymmärtää ymmärtää järjellä, mutta kyllä se tuntuu pahalta ja on masentavaa, iso lovi ns. normaaliin nuoren elämään. Ei ole juhlittu ystävien 18v-synttäreitä, baarissa ei ole käyty koskaan. Ok, se ei ole iso menetys, mutta kertoo omaa kieltään siitä, mitä poikkeusaikaa eletään. Mitä mun puhuminen tähän auttaa? Et taida olla vanhempi kun et ymmärrä :( 

Jos on vaikeaa joillekin aikuisillekin, niin kohtuutonta nuorille, pistää elämä stopille ties kuinka pitkäksi aikaa. Kun pitäisi elää parasta aikaa ja nauttia lisääntyneestä vapaudesta ja aikuistumisesta pikku hiljaa. Pelkään että saadaan kyynistynyt sukupolvi.

Ei, ei se ole kohtuutonta. Kohtuutonta on vaatia, että ihmisten hengen ja terveyden edelle menee ohjatut harrastukset. Lapset ja nuoret ymmärtävät kun heille kerrotaan asiat sopivalla tavalla. Voi kertoa sita-ajasta ja aiemmista vakavista epidemioista. Näyttää kuvia ja kertoa, että tällainen on kuulunut aina ihmisen elämään ja niistä on selvitty. Nyt on tärkeää, että yhdessä noudatamme ohjeistuksia, vaikka tylsää se on. Kukaan ei kuole ohjeistuksen noudattamiseen, mutta moni kuolee jos hälläväliä ja "mä en jaksa" tai ei kiinnosta" asenteen vuoksi niistä suosituksista ja ohjeista ei välitetä.

Jokaisella on vastuu ja velvollisuus tehdä oma osuutensa.

On, on se kyllä kohtuutonta :(

Et ymmärtänyt. Vaikka puhuisit 24/7 kuin Runeberg, se ei sitä lapset tai nuoren tunnekokemusta muuksi muuta. Tottakai fiksut lapset ymmärtää nämä asiat järjellä, mutta nää faktat ei välttämättä estä häntä silti masentumasta.

Loukkaavaa ettet myönnä, että meillä ei ole nyt hyviä vaihtoehtoja. Meillä on kohtuuton ja kohtuuton. Monet vastakkaiset asiat ovat yhtä aikaa kohtuuttomia. 

Teille se on kohtuutonta. Moni muu ymmärtää, että joustaa pitää eikä kaikki pyöri oman navan ympärillä.

Kohtuutonta on menettää oma äiti, isä liian aikaisin. Jo pelkästään se, he joutuisivat sairaalaan tai teholle olisi lapsille järkyttävää.

Muistan hyvin kun oma vanhempi sairastui vakavasti ja joutui sairaalaan, se pysäytti koko nuoren elämän. Perusturvallisuus järkkyi ja muutti lopulta koko elämäni. Se, että ei nyt just 18 vuotiaana pääse bilettämään tai teini harrastukseen aiheuttaa harmistusta, mutta se ei ole shokki siitä, että joutuu pelkämään menettävänsä vanhemman. Asiat oikeisiin mittasuhteisiin. Elämään kuuluu pettymykset ja sinänsä surullisesta, jos jollekin tämä on kohtuutonta. Silloin miettisin vanhempana, että miten saisin nuoren mielessä asiat oikeisiin mittasuhteisiin.

Sun ajattelutapasi perustuu siihen, että lapsi tai nuori tai hänen vanhempansa eivät voi saada koronatartuntaa mistään muualta kuin lapsen harrastuksista. Vanhempi ei sun käsityksesi mukaan voi saada tartuntaa esimerkiksi työpaikaltaan, jossa työkaverit elävät kuin mitään pandemiaa ei olisikaan. Tai bussimatkaltaan töihin tai töistä kotiin, kun samaan aikaan bussissa matkustaa ihmisiä, jotka ovat reissanneet Lapsissa, käyneet baareissa tai ihan vaikka näitä virolaisia työmiehiä, jotka eivät mene testeihin sen vuoksi, että testitulos saattaa olla positiivinen. Tai lapsi tai nuori ei voi saada tartuntaa koulussa kaveriltaan, jonka perhe reissaa ihan kuten ennenkin tai jonka vanhempi istuu viikonloput baareissa. 

Vaikka lapseton olenkin, ymmärrän ihan hyvin, ettei lapsen oikeustajuun oikein istu se, että harrastamaan ei saa mennä, mutta virusta saa ihan vapaasti levittää. Vielä, kun on myös lapsille harrastuspaikkoja, jotka eivät edelleenkään ole suljettuina, harrastuksen valinnasta on kiinni, kuka saa harrastaa ja kuka ei. Kukaan ei osannut aikoinaan valita sen perusteella harrastusta, että pandemian aikanakin harrastus jatkuisi. 

Jos omalle kohdalle on osunut traumoja lapsena, ei omat kokemukset oikeuta vaatimaan muita elämään samoin kuin itse eli sen trauman leimaaman maailmankuvan kautta. Traumat käsitellään terapiassa eikä vaatien kaikilta muilta kirkasotsaisuutta.

Traumoja en saanut, vaikka perusturvallisuus järkkyikin ja asiat käsittelin. Osaan ehkä siksi laittaa asiat oikeisiin mittasuhteisiin ja arvostaa elämää, sillä tiedän miltä tuntuu kun on vaarassa menettää ne lähimmäiset. Monelle se on nykyään vaikeaa. Pieniinkin vastoinkäymisiin kompastutaan ja tehdään kärpäsistä härkäsiä.

Teet itse nyt nuorten harrastuksista kärpäsestä härkäsen. Oletat että se on elämääkin suurempi asia korona leviämisen osalta, sekä että korona on paljon vaarallisempi kuin se onkaan. Kannattaa osata suhteuttaa asioita, kuten se että korona ei ole ainoa tauti, johon saattaa kuolla. Että fyysisen sairauden lisäksi on psyykkistä ja sekin on todella vakavaa ja saattaa aiheuttaa myös fyysisiä ongelmia. Myös psyykkiset ongelmat ovat joskus myös tappavia. 

En tiedä enää kannattaako tähän edes vastata.

Vakavien psyykkisten sairauksien määrä kuten vakavan masennuksen määrä ei ole lisääntynyt korona-aikana eikä näin ollen se aiheuta ihmisten kuolemia eikä tule edes vakavia sairastumisia. Lievä Masennus kaikenikäisillä tässä tilanteessa on varsin ymmärrettävää. Se ei ole vakavaa eikä lopullista eikä tapa ja kuuluu ajottain joskus lähes jokaisen elämään. Koronan vakavuus tiedetään -se on vaarallinen.

Tässä ei ole mitään mieltä laittaa vastakkain lievää masennusta ja koronaa.

https://yle.fi/uutiset/3-11286438

Koronakriisi on lisännyt mielenterveysongelmia entisestään – kriisipuhelimessa ennätysmäärä soittoja, terapialähetteiden määrä kasvaa kovaa vauhtia

Mielenterveysongelmat kasvussa – koronapiikki näkyy kodeissa

Lievä masennus ja perheväkivalta, mutta onneksi ei kasvua vakavissa psyykkisissä sairauksissa. Puolestaan alkoholin ja tupakanköyttö on vähentynyt sekä kasvisten ja hedelmien syönti lisääntynyt. Arkiliikunta osalla lisääntynyt.

Vierailija
165494/176779 |
28.01.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

https://www.iltalehti.fi/koronavirus/a/3eb931bf-b28b-46bb-8f72-4c6db18f…

Koronapiina saattaa jatkua vuoteen 2022 – THL muutti rokotusarviotaan: ”Ei tässä uskalla kauheasti ennustaa”

Suomalaisten rokottaminen kestää näillä näkymin ainakin vuoden 2021 loppupuolelle saakka. Rokotustahti on ollut tuskastuttavan hidas, eikä pikaista helpotusta ole näköpiirissä.

Nyt aletaan vähitellen totuttaa ihmisiä siihen, että tämä vuosi ei vielä tuo muutosta, paitsi pahempaan. Onneksi itselleni ujona yksineläjänä eristäytyminen ei ole yhtä ahdistavaa kuin monille muille ja pystyn tekemään etätyötä. Loppuvuosi voi olla mielenkiintoista ja pelottavaakin aikaa meillä ja muualla Euroopassa. Mellakoita lienee tulevaisuudessa yhä enemmän ja ehkä jopa kymmenien tuhansien mielenterveyden pettämisen seuraukset ovat arvaamattomat.

Olet oikeassa. Nyt on vakava paikka pohtia mikä on inhimillisen kärsimyksen määrä missäkin vaihtoehdossa, eikä tuijottaa yksisilmäsesti jotakin helppoa yksittäistavoitetta. Olennaista on minun mielestäni esimerkiksi se, miten meidän lapset ja nuoret ja perheet selviävät tästä kriisistä. Se on minulle esimerkiksi olennaisempaa kuin se, miten hyvin oma äitini tästä selviää.

Saattaa tuntua julmalta, mutta meidän täytyy pystyä arvioimaan kiihkottomasti erilaisia huonoja vaihtoehtoja sen sijaan, että yritetään pelastaa jokainen yhtä varmasti. Tai jos päädytään yrittämään pelastamaan jokainen ihmishenki, niin katsotaan sitten avoimin silmin sitä muuta kärsimystä, joka siitä on hintana.

Me aikuiset pystymme vaikka minkälaisiin rajoituksiin. Meidän rakkaat lapsukaiset, jotka ottavat ensiaskeliaan luistimilla ja leikkivät ystäviensä kanssa ja opettelevat elämään yhteisessä maailmassamme huolettavat minua enemmän.

Lapsi, joka menettää äitinsä, isänsä tai muun lähisukulaisensa koronalle joutuu kärsimään menetyksestä loppuelämän. Traumasisoituu ja katkeroituu. Lapsi, joka ei muutamaan kuukauteen pääse ohjattuun harrastukseen on ehkä pettynyt -joku jopa helpottunut. Harrastaa kun voi tässä tilanteessa muutenkin. Onneksi uusia tapoja on jo löytynyt. Kavereiden kanssa ulkoillaan, lasketaan pulkalla jne.

Olet hyvin lähellä totuutta. Jos sanoisit äidin sijaan isoäiti ja isän sijaan isoisä, niin olisit vielä lähempänä. Ja jos sanoisit muutaman kuukauden sijaan muutaman vuoden, niin jo koko lailla oikeassa.

Hyvää arvokeskustelua.

Jos lapsi on vielä pieni, ei harrastukset ole vielä kummoisia. Varmaan pulkkailu riittää. Minusta on epäkohteliasta tyrkyttää oman perheen arvomaailmaa muille, koska perheet ovat erilaisia.

Mitä se kertoo ihmisestä tai hänen arvoista kertoo, että tyhmäharrastus, mikä on vain harrastus menee yhdenkään ihmishengen tai vakavan sairastumisen edelle? Se luo turvattomuutta yhteiskuntaan jos arvot ovat näin pielessä.

Kyllä valitettavasti näistä perheellisistä lasten vanhemmistakin eli ikäryhmistä 40-59 vuotta (ja yli 60v) kuolee tarpeeksi paljon ihmisiä jo nyt koronaan saati sitten jos on jokin perussairaus vaikka korkea verenpaine tai astma, mikä ei ole hoitotasapainossa.

Nyt pitää muokata omaa käsitystä harrastamisesta. Harrastaa voi muutenkin kuin ohjatusti ryhmässä. Näin on ollut ennenkin. Älä jää jumiin pulkkailuun!

Kyllä, jokainen elämä on tärkeä!

Joku suhteellisuudentaju kuitenkin. Vai voiko sinusta esim. teljetä 5,5 miljoonaa ihmistä (kuten Kiinassa) kotehinsa, jotta yksikään ihminen ei kuole tiettyyn virukseen?

Näin elämä ja maailma ei toimi. Täyttä kuolemattomuutta ei pystytä saavuttamaan minkään yksittäisen viruksen tai taudin osalta. Emme voi uhrata muiden mielenterveyttä yhden elämän vuoksi.

Ymmärsingö kaiken oikein, siis että niinkuin toi mielenterveys voi tietysti sitää paremmin, mitä enemmän uhrei sile annettaan ?

Et ymmärtänyt ollenkaan oikein. Vaan sitä, että meidän pitää ottaa eri aspekteja huomioon tässä korona-pa**skassa. 

Masennus on lisääntynyt nuorten osalta hälyttävästi, siinä voi meillä olla sellainen pommi edessä, että ruumiita tulee saman verran kuin koronasta konsanaan.

Juuri eilen tuotiin tutkimustuloksia esille radiohaastattelussa kuinka vakavasti psyykkisten oireilevien osuus on pysynyt samana ja ajateltiin, että ehkä sisulla on merkitystä. Toki ymmärtää, että ketä tahansa tämä epidemia pandemia masentaa ja harmittaa -luonnollista. Silti ei ole syytä panikoida lasten tai nuorten mielenterveyden osalta, sillä se ontä hyvässä tai huonossa jamassa kuin ennen ja jokainen voi kotona puhua ja näistä asioista lapsensa kanssa.

Jostain syystä tuo tukimustulos ei kuulosta yhtään samalta kuin muut tutkimukset sekä kentän kokemus.

Vaikka lapselle selittää kuinka hyvin, että meillä on nyt tällainen korona-virus, ja sen vuoksi et saa harrastaa tai mennä kavereille yökylään vuoden ajan, niin ei se paljoa lohduta. Vuosi tai puolikin vuotta on lapsen elämässä ikuisuus.

Tai vaikka oma 18v, tajuaa hyvin riskit ja välttelee kaikkea ylimääräistä. Kavereitakin näkee lähinnä ulkona. Iso osa lukion 2.vuotta ja lähes koko abivuosi on menty etänä. Ymmärtää ymmärtää järjellä, mutta kyllä se tuntuu pahalta ja on masentavaa, iso lovi ns. normaaliin nuoren elämään. Ei ole juhlittu ystävien 18v-synttäreitä, baarissa ei ole käyty koskaan. Ok, se ei ole iso menetys, mutta kertoo omaa kieltään siitä, mitä poikkeusaikaa eletään. Mitä mun puhuminen tähän auttaa? Et taida olla vanhempi kun et ymmärrä :( 

Jos on vaikeaa joillekin aikuisillekin, niin kohtuutonta nuorille, pistää elämä stopille ties kuinka pitkäksi aikaa. Kun pitäisi elää parasta aikaa ja nauttia lisääntyneestä vapaudesta ja aikuistumisesta pikku hiljaa. Pelkään että saadaan kyynistynyt sukupolvi.

Ei, ei se ole kohtuutonta. Kohtuutonta on vaatia, että ihmisten hengen ja terveyden edelle menee ohjatut harrastukset. Lapset ja nuoret ymmärtävät kun heille kerrotaan asiat sopivalla tavalla. Voi kertoa sita-ajasta ja aiemmista vakavista epidemioista. Näyttää kuvia ja kertoa, että tällainen on kuulunut aina ihmisen elämään ja niistä on selvitty. Nyt on tärkeää, että yhdessä noudatamme ohjeistuksia, vaikka tylsää se on. Kukaan ei kuole ohjeistuksen noudattamiseen, mutta moni kuolee jos hälläväliä ja "mä en jaksa" tai ei kiinnosta" asenteen vuoksi niistä suosituksista ja ohjeista ei välitetä.

Jokaisella on vastuu ja velvollisuus tehdä oma osuutensa.

On, on se kyllä kohtuutonta :(

Et ymmärtänyt. Vaikka puhuisit 24/7 kuin Runeberg, se ei sitä lapset tai nuoren tunnekokemusta muuksi muuta. Tottakai fiksut lapset ymmärtää nämä asiat järjellä, mutta nää faktat ei välttämättä estä häntä silti masentumasta.

Loukkaavaa ettet myönnä, että meillä ei ole nyt hyviä vaihtoehtoja. Meillä on kohtuuton ja kohtuuton. Monet vastakkaiset asiat ovat yhtä aikaa kohtuuttomia. 

Teille se on kohtuutonta. Moni muu ymmärtää, että joustaa pitää eikä kaikki pyöri oman navan ympärillä.

Kohtuutonta on menettää oma äiti, isä liian aikaisin. Jo pelkästään se, he joutuisivat sairaalaan tai teholle olisi lapsille järkyttävää.

Muistan hyvin kun oma vanhempi sairastui vakavasti ja joutui sairaalaan, se pysäytti koko nuoren elämän. Perusturvallisuus järkkyi ja muutti lopulta koko elämäni. Se, että ei nyt just 18 vuotiaana pääse bilettämään tai teini harrastukseen aiheuttaa harmistusta, mutta se ei ole shokki siitä, että joutuu pelkämään menettävänsä vanhemman. Asiat oikeisiin mittasuhteisiin. Elämään kuuluu pettymykset ja sinänsä surullisesta, jos jollekin tämä on kohtuutonta. Silloin miettisin vanhempana, että miten saisin nuoren mielessä asiat oikeisiin mittasuhteisiin.

Sun ajattelutapasi perustuu siihen, että lapsi tai nuori tai hänen vanhempansa eivät voi saada koronatartuntaa mistään muualta kuin lapsen harrastuksista. Vanhempi ei sun käsityksesi mukaan voi saada tartuntaa esimerkiksi työpaikaltaan, jossa työkaverit elävät kuin mitään pandemiaa ei olisikaan. Tai bussimatkaltaan töihin tai töistä kotiin, kun samaan aikaan bussissa matkustaa ihmisiä, jotka ovat reissanneet Lapsissa, käyneet baareissa tai ihan vaikka näitä virolaisia työmiehiä, jotka eivät mene testeihin sen vuoksi, että testitulos saattaa olla positiivinen. Tai lapsi tai nuori ei voi saada tartuntaa koulussa kaveriltaan, jonka perhe reissaa ihan kuten ennenkin tai jonka vanhempi istuu viikonloput baareissa. 

Vaikka lapseton olenkin, ymmärrän ihan hyvin, ettei lapsen oikeustajuun oikein istu se, että harrastamaan ei saa mennä, mutta virusta saa ihan vapaasti levittää. Vielä, kun on myös lapsille harrastuspaikkoja, jotka eivät edelleenkään ole suljettuina, harrastuksen valinnasta on kiinni, kuka saa harrastaa ja kuka ei. Kukaan ei osannut aikoinaan valita sen perusteella harrastusta, että pandemian aikanakin harrastus jatkuisi. 

Jos omalle kohdalle on osunut traumoja lapsena, ei omat kokemukset oikeuta vaatimaan muita elämään samoin kuin itse eli sen trauman leimaaman maailmankuvan kautta. Traumat käsitellään terapiassa eikä vaatien kaikilta muilta kirkasotsaisuutta.

Traumoja en saanut, vaikka perusturvallisuus järkkyikin ja asiat käsittelin. Osaan ehkä siksi laittaa asiat oikeisiin mittasuhteisiin ja arvostaa elämää, sillä tiedän miltä tuntuu kun on vaarassa menettää ne lähimmäiset. Monelle se on nykyään vaikeaa. Pieniinkin vastoinkäymisiin kompastutaan ja tehdään kärpäsistä härkäsiä.

Teet itse nyt nuorten harrastuksista kärpäsestä härkäsen. Oletat että se on elämääkin suurempi asia korona leviämisen osalta, sekä että korona on paljon vaarallisempi kuin se onkaan. Kannattaa osata suhteuttaa asioita, kuten se että korona ei ole ainoa tauti, johon saattaa kuolla. Että fyysisen sairauden lisäksi on psyykkistä ja sekin on todella vakavaa ja saattaa aiheuttaa myös fyysisiä ongelmia. Myös psyykkiset ongelmat ovat joskus myös tappavia. 

En tiedä enää kannattaako tähän edes vastata.

Vakavien psyykkisten sairauksien määrä kuten vakavan masennuksen määrä ei ole lisääntynyt korona-aikana eikä näin ollen se aiheuta ihmisten kuolemia eikä tule edes vakavia sairastumisia. Lievä Masennus kaikenikäisillä tässä tilanteessa on varsin ymmärrettävää. Se ei ole vakavaa eikä lopullista eikä tapa ja kuuluu ajottain joskus lähes jokaisen elämään. Koronan vakavuus tiedetään -se on vaarallinen.

Tässä ei ole mitään mieltä laittaa vastakkain lievää masennusta ja koronaa.

https://yle.fi/uutiset/3-11286438

Koronakriisi on lisännyt mielenterveysongelmia entisestään – kriisipuhelimessa ennätysmäärä soittoja, terapialähetteiden määrä kasvaa kovaa vauhtia

Mielenterveysongelmat kasvussa – koronapiikki näkyy kodeissa

Lievä masennus ja perheväkivalta, mutta onneksi ei kasvua vakavissa psyykkisissä sairauksissa. Puolestaan alkoholin ja tupakanköyttö on vähentynyt sekä kasvisten ja hedelmien syönti. Arkiliikunta osalla lisääntynyt.

No eihän se sitten mitään, jos kyseessä on vain masennus ja perheväkivalta !???? 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
165495/176779 |
28.01.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tussahti äsken housuihi märkä ripulirupsu ja saman tien pitiki juosta vessaan, pönttö täynnä lämmintä lurua. Onkoha tämä ny sitä coronnaa?

Miten jos kokeilisit uusiksi pari kertaa ja sitten hoidat itsesi testiin, en usko että kukaan täällä on ennustaja yhtä hyvin kuin olet.

Nyt alkaa myös jokavuotinen flunssa ja influenssa. Toki mahataudit alkavat myös jyllätä tähän vuoden aikaan. Saattaa olla että ihmiset on jo unohtaneet myös niiden olemasssaolon.

Ruskeat terveiset kaikille.

Vierailija
165496/176779 |
28.01.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kyllä verenpaine nousi taas huippulukemiin, päässä suhisee... Lapsen musiikkiopistosta tuli kirje, siirrymme lähiopetuksen, peskää käsiä.

..

No järjen käyttö on sallittua. Hki.

Tartunnat nousussa, luki ylessä.

Vierailija
165497/176779 |
28.01.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

https://www.iltalehti.fi/koronavirus/a/3eb931bf-b28b-46bb-8f72-4c6db18f…

Koronapiina saattaa jatkua vuoteen 2022 – THL muutti rokotusarviotaan: ”Ei tässä uskalla kauheasti ennustaa”

Suomalaisten rokottaminen kestää näillä näkymin ainakin vuoden 2021 loppupuolelle saakka. Rokotustahti on ollut tuskastuttavan hidas, eikä pikaista helpotusta ole näköpiirissä.

Nyt aletaan vähitellen totuttaa ihmisiä siihen, että tämä vuosi ei vielä tuo muutosta, paitsi pahempaan. Onneksi itselleni ujona yksineläjänä eristäytyminen ei ole yhtä ahdistavaa kuin monille muille ja pystyn tekemään etätyötä. Loppuvuosi voi olla mielenkiintoista ja pelottavaakin aikaa meillä ja muualla Euroopassa. Mellakoita lienee tulevaisuudessa yhä enemmän ja ehkä jopa kymmenien tuhansien mielenterveyden pettämisen seuraukset ovat arvaamattomat.

Olet oikeassa. Nyt on vakava paikka pohtia mikä on inhimillisen kärsimyksen määrä missäkin vaihtoehdossa, eikä tuijottaa yksisilmäsesti jotakin helppoa yksittäistavoitetta. Olennaista on minun mielestäni esimerkiksi se, miten meidän lapset ja nuoret ja perheet selviävät tästä kriisistä. Se on minulle esimerkiksi olennaisempaa kuin se, miten hyvin oma äitini tästä selviää.

Saattaa tuntua julmalta, mutta meidän täytyy pystyä arvioimaan kiihkottomasti erilaisia huonoja vaihtoehtoja sen sijaan, että yritetään pelastaa jokainen yhtä varmasti. Tai jos päädytään yrittämään pelastamaan jokainen ihmishenki, niin katsotaan sitten avoimin silmin sitä muuta kärsimystä, joka siitä on hintana.

Me aikuiset pystymme vaikka minkälaisiin rajoituksiin. Meidän rakkaat lapsukaiset, jotka ottavat ensiaskeliaan luistimilla ja leikkivät ystäviensä kanssa ja opettelevat elämään yhteisessä maailmassamme huolettavat minua enemmän.

Lapsi, joka menettää äitinsä, isänsä tai muun lähisukulaisensa koronalle joutuu kärsimään menetyksestä loppuelämän. Traumasisoituu ja katkeroituu. Lapsi, joka ei muutamaan kuukauteen pääse ohjattuun harrastukseen on ehkä pettynyt -joku jopa helpottunut. Harrastaa kun voi tässä tilanteessa muutenkin. Onneksi uusia tapoja on jo löytynyt. Kavereiden kanssa ulkoillaan, lasketaan pulkalla jne.

Olet hyvin lähellä totuutta. Jos sanoisit äidin sijaan isoäiti ja isän sijaan isoisä, niin olisit vielä lähempänä. Ja jos sanoisit muutaman kuukauden sijaan muutaman vuoden, niin jo koko lailla oikeassa.

Hyvää arvokeskustelua.

Jos lapsi on vielä pieni, ei harrastukset ole vielä kummoisia. Varmaan pulkkailu riittää. Minusta on epäkohteliasta tyrkyttää oman perheen arvomaailmaa muille, koska perheet ovat erilaisia.

Mitä se kertoo ihmisestä tai hänen arvoista kertoo, että tyhmäharrastus, mikä on vain harrastus menee yhdenkään ihmishengen tai vakavan sairastumisen edelle? Se luo turvattomuutta yhteiskuntaan jos arvot ovat näin pielessä.

Kyllä valitettavasti näistä perheellisistä lasten vanhemmistakin eli ikäryhmistä 40-59 vuotta (ja yli 60v) kuolee tarpeeksi paljon ihmisiä jo nyt koronaan saati sitten jos on jokin perussairaus vaikka korkea verenpaine tai astma, mikä ei ole hoitotasapainossa.

Nyt pitää muokata omaa käsitystä harrastamisesta. Harrastaa voi muutenkin kuin ohjatusti ryhmässä. Näin on ollut ennenkin. Älä jää jumiin pulkkailuun!

Kyllä, jokainen elämä on tärkeä!

Joku suhteellisuudentaju kuitenkin. Vai voiko sinusta esim. teljetä 5,5 miljoonaa ihmistä (kuten Kiinassa) kotehinsa, jotta yksikään ihminen ei kuole tiettyyn virukseen?

Näin elämä ja maailma ei toimi. Täyttä kuolemattomuutta ei pystytä saavuttamaan minkään yksittäisen viruksen tai taudin osalta. Emme voi uhrata muiden mielenterveyttä yhden elämän vuoksi.

Ymmärsingö kaiken oikein, siis että niinkuin toi mielenterveys voi tietysti sitää paremmin, mitä enemmän uhrei sile annettaan ?

Et ymmärtänyt ollenkaan oikein. Vaan sitä, että meidän pitää ottaa eri aspekteja huomioon tässä korona-pa**skassa. 

Masennus on lisääntynyt nuorten osalta hälyttävästi, siinä voi meillä olla sellainen pommi edessä, että ruumiita tulee saman verran kuin koronasta konsanaan.

Juuri eilen tuotiin tutkimustuloksia esille radiohaastattelussa kuinka vakavasti psyykkisten oireilevien osuus on pysynyt samana ja ajateltiin, että ehkä sisulla on merkitystä. Toki ymmärtää, että ketä tahansa tämä epidemia pandemia masentaa ja harmittaa -luonnollista. Silti ei ole syytä panikoida lasten tai nuorten mielenterveyden osalta, sillä se ontä hyvässä tai huonossa jamassa kuin ennen ja jokainen voi kotona puhua ja näistä asioista lapsensa kanssa.

Jostain syystä tuo tukimustulos ei kuulosta yhtään samalta kuin muut tutkimukset sekä kentän kokemus.

Vaikka lapselle selittää kuinka hyvin, että meillä on nyt tällainen korona-virus, ja sen vuoksi et saa harrastaa tai mennä kavereille yökylään vuoden ajan, niin ei se paljoa lohduta. Vuosi tai puolikin vuotta on lapsen elämässä ikuisuus.

Tai vaikka oma 18v, tajuaa hyvin riskit ja välttelee kaikkea ylimääräistä. Kavereitakin näkee lähinnä ulkona. Iso osa lukion 2.vuotta ja lähes koko abivuosi on menty etänä. Ymmärtää ymmärtää järjellä, mutta kyllä se tuntuu pahalta ja on masentavaa, iso lovi ns. normaaliin nuoren elämään. Ei ole juhlittu ystävien 18v-synttäreitä, baarissa ei ole käyty koskaan. Ok, se ei ole iso menetys, mutta kertoo omaa kieltään siitä, mitä poikkeusaikaa eletään. Mitä mun puhuminen tähän auttaa? Et taida olla vanhempi kun et ymmärrä :( 

Jos on vaikeaa joillekin aikuisillekin, niin kohtuutonta nuorille, pistää elämä stopille ties kuinka pitkäksi aikaa. Kun pitäisi elää parasta aikaa ja nauttia lisääntyneestä vapaudesta ja aikuistumisesta pikku hiljaa. Pelkään että saadaan kyynistynyt sukupolvi.

Ei, ei se ole kohtuutonta. Kohtuutonta on vaatia, että ihmisten hengen ja terveyden edelle menee ohjatut harrastukset. Lapset ja nuoret ymmärtävät kun heille kerrotaan asiat sopivalla tavalla. Voi kertoa sita-ajasta ja aiemmista vakavista epidemioista. Näyttää kuvia ja kertoa, että tällainen on kuulunut aina ihmisen elämään ja niistä on selvitty. Nyt on tärkeää, että yhdessä noudatamme ohjeistuksia, vaikka tylsää se on. Kukaan ei kuole ohjeistuksen noudattamiseen, mutta moni kuolee jos hälläväliä ja "mä en jaksa" tai ei kiinnosta" asenteen vuoksi niistä suosituksista ja ohjeista ei välitetä.

Jokaisella on vastuu ja velvollisuus tehdä oma osuutensa.

On, on se kyllä kohtuutonta :(

Et ymmärtänyt. Vaikka puhuisit 24/7 kuin Runeberg, se ei sitä lapset tai nuoren tunnekokemusta muuksi muuta. Tottakai fiksut lapset ymmärtää nämä asiat järjellä, mutta nää faktat ei välttämättä estä häntä silti masentumasta.

Loukkaavaa ettet myönnä, että meillä ei ole nyt hyviä vaihtoehtoja. Meillä on kohtuuton ja kohtuuton. Monet vastakkaiset asiat ovat yhtä aikaa kohtuuttomia. 

Teille se on kohtuutonta. Moni muu ymmärtää, että joustaa pitää eikä kaikki pyöri oman navan ympärillä.

Kohtuutonta on menettää oma äiti, isä liian aikaisin. Jo pelkästään se, he joutuisivat sairaalaan tai teholle olisi lapsille järkyttävää.

Muistan hyvin kun oma vanhempi sairastui vakavasti ja joutui sairaalaan, se pysäytti koko nuoren elämän. Perusturvallisuus järkkyi ja muutti lopulta koko elämäni. Se, että ei nyt just 18 vuotiaana pääse bilettämään tai teini harrastukseen aiheuttaa harmistusta, mutta se ei ole shokki siitä, että joutuu pelkämään menettävänsä vanhemman. Asiat oikeisiin mittasuhteisiin. Elämään kuuluu pettymykset ja sinänsä surullisesta, jos jollekin tämä on kohtuutonta. Silloin miettisin vanhempana, että miten saisin nuoren mielessä asiat oikeisiin mittasuhteisiin.

Sun ajattelutapasi perustuu siihen, että lapsi tai nuori tai hänen vanhempansa eivät voi saada koronatartuntaa mistään muualta kuin lapsen harrastuksista. Vanhempi ei sun käsityksesi mukaan voi saada tartuntaa esimerkiksi työpaikaltaan, jossa työkaverit elävät kuin mitään pandemiaa ei olisikaan. Tai bussimatkaltaan töihin tai töistä kotiin, kun samaan aikaan bussissa matkustaa ihmisiä, jotka ovat reissanneet Lapsissa, käyneet baareissa tai ihan vaikka näitä virolaisia työmiehiä, jotka eivät mene testeihin sen vuoksi, että testitulos saattaa olla positiivinen. Tai lapsi tai nuori ei voi saada tartuntaa koulussa kaveriltaan, jonka perhe reissaa ihan kuten ennenkin tai jonka vanhempi istuu viikonloput baareissa. 

Vaikka lapseton olenkin, ymmärrän ihan hyvin, ettei lapsen oikeustajuun oikein istu se, että harrastamaan ei saa mennä, mutta virusta saa ihan vapaasti levittää. Vielä, kun on myös lapsille harrastuspaikkoja, jotka eivät edelleenkään ole suljettuina, harrastuksen valinnasta on kiinni, kuka saa harrastaa ja kuka ei. Kukaan ei osannut aikoinaan valita sen perusteella harrastusta, että pandemian aikanakin harrastus jatkuisi. 

Jos omalle kohdalle on osunut traumoja lapsena, ei omat kokemukset oikeuta vaatimaan muita elämään samoin kuin itse eli sen trauman leimaaman maailmankuvan kautta. Traumat käsitellään terapiassa eikä vaatien kaikilta muilta kirkasotsaisuutta.

Traumoja en saanut, vaikka perusturvallisuus järkkyikin ja asiat käsittelin. Osaan ehkä siksi laittaa asiat oikeisiin mittasuhteisiin ja arvostaa elämää, sillä tiedän miltä tuntuu kun on vaarassa menettää ne lähimmäiset. Monelle se on nykyään vaikeaa. Pieniinkin vastoinkäymisiin kompastutaan ja tehdään kärpäsistä härkäsiä.

Teet itse nyt nuorten harrastuksista kärpäsestä härkäsen. Oletat että se on elämääkin suurempi asia korona leviämisen osalta, sekä että korona on paljon vaarallisempi kuin se onkaan. Kannattaa osata suhteuttaa asioita, kuten se että korona ei ole ainoa tauti, johon saattaa kuolla. Että fyysisen sairauden lisäksi on psyykkistä ja sekin on todella vakavaa ja saattaa aiheuttaa myös fyysisiä ongelmia. Myös psyykkiset ongelmat ovat joskus myös tappavia. 

En tiedä enää kannattaako tähän edes vastata.

Vakavien psyykkisten sairauksien määrä kuten vakavan masennuksen määrä ei ole lisääntynyt korona-aikana eikä näin ollen se aiheuta ihmisten kuolemia eikä tule edes vakavia sairastumisia. Lievä Masennus kaikenikäisillä tässä tilanteessa on varsin ymmärrettävää. Se ei ole vakavaa eikä lopullista eikä tapa ja kuuluu ajottain joskus lähes jokaisen elämään. Koronan vakavuus tiedetään -se on vaarallinen.

Tässä ei ole mitään mieltä laittaa vastakkain lievää masennusta ja koronaa.

https://yle.fi/uutiset/3-11286438

Koronakriisi on lisännyt mielenterveysongelmia entisestään – kriisipuhelimessa ennätysmäärä soittoja, terapialähetteiden määrä kasvaa kovaa vauhtia

Mielenterveysongelmat kasvussa – koronapiikki näkyy kodeissa

Ja tämä on vasta alkua. Niitä työkyvyttömiä ja ruumiita tulee lisää , kun itsemurhat lisääntyy.

Aivan samoin kuin masennus, korona ei ole yhtä vaarallinen kaikille. Ei voi odottaa, että terveet ihmiset alkavat elää kuin riskiryhmäläiset. Varovaisuutta voi osoittaa monella tavoin. Jos virusta ei päästettäisi ylipäänsä enää maahan, nuoret voisivat elää normaalimpaa elämää. Ei heidän pidä maksaa hallituksen virheistä.

Vierailija
165498/176779 |
28.01.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Onko teillä tämän keskustelun jälkipää jumissa?

Vierailija
165499/176779 |
28.01.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mielenterveysongelmat kasvussa – koronapiikki näkyy kodeissa[/quote]

Lievä masennus ja perheväkivalta, mutta onneksi ei kasvua vakavissa psyykkisissä sairauksissa. Puolestaan alkoholin ja tupakanköyttö on vähentynyt sekä kasvisten ja hedelmien syönti. Arkiliikunta osalla lisääntynyt.[/quote]

No eihän se sitten mitään, jos kyseessä on vain masennus ja perheväkivalta !???? [/quote]

Niin ei pahemmin.

Ihmiset tupakoivat ja käyttävät alkoholia vähemmän, osa arkiliikkuu enemmän ja syövät enemmän hedelmiä kasviksia . Aika hyvä.

Lievää masennusta varmasti ilmenee, ahdistusta siitä kun itse tai läheinen sairastuu tai menettää läheisen. Pelko yms. Ymmärrettäviä asioita ja hyvä, että niistä voi puhua. Tietenkin se näkyy. Nyt kun uusi virusmuunnos vielä hivenen tappavampi, niin näkyy varman myös ihmisten mielenterveydessä.

Kotiväkivalta toki ikävää oli korona tai ei.

Vierailija
165500/176779 |
28.01.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Oikeasti useimmat paikkoja auki vaativat ajattelevat vain rahaa.

Tienaavat esimerkiksi sillä, että nuorten harrastukset pyörivät. Tekosyynä sitten se, että nuoret muka masentuvat.

Nuoria on aina masentunut.

Nuoria masentuisi myös silloin erityisen paljon, jos koronan annettaisiin levitä vapaana.

Ketju on lukittu.