Lue keskustelun säännöt.
Corona-virus paljon huhuttua levittyneempi?
Kommentit (176779)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Toki nuorikin voi saada vaikean tautimuodon, mutta se hyvin harvinaista. Nuori voi saada monta muutakin vakavaa sairautta, mutta sekin on erittäin harvinaista. Lapset voivat varsin turvallisin mielin käydä koulua. Mikään tutkimus, missään maassa ei todista toista.
Mielestäni on erittäin epäinhimillistä, että monia sairauksia jää hoitamatta koronan takia. Liian kovat rajoitukset luovat nekin paljon inhimillistä hätää ja kurjuutta, mutta se ei näitä koronauskovaisia liikuta. Viruksen täydellinen tukahduttaminen ei ole onnistunut missään, ei edes Uudessa-Seelannissa. Lockdownin haitat ovat paljon hyötyjä suuremmat.
Kuolemien osuus suhteessa tartuntoihin on vähentynyt kaikkialla. Virus on siis muuntunut. Ruotsilla ei oikeasti ole mitään hätää koronan takia.
Parhaimmillaan pystymme pitämään taudin hallinnassa ja toistaiseksi siinä on onnistuttu Suomessa varsin hyvin. Yhteiskuntaa ei voi enää sulkea näinkin vaarattoman taudin takia. Koronan kanssa on vaan pystyttävä elämään kuten influenssaepidemioiden kanssa. Meillä ei ole mitään absoluuttista turvallisuutta minkään asian suhteen. Ketä pelkää, pysyköön kotona. Se on kaikkien kannalta paras ratkaisu.
Unohdetaanko alustavat tutkimustulokset lievänkin koronan aiheuttamista elinvaurioista ja tutkijoiden vakavat varoitukset mahdollisesta koronan vuoksi kroonisesti sairaiden epidemiasta?
1100 karanteeniin Norjassa
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/jattikaranteenit-norjassa-yli-1100-…
Vierailija kirjoitti:
Hyvä pointti se, että superlevittäjät ovat todennäköisesti paitsi oireettomia, myös jatkuvasti äänessä olevia selittäjiä, jotka puhuvat ja puhuvat ja puhuvat.
Onneksi nämä on ihmisinä niin super-rasittavia, että ilman koronaakin nämä tulee kierrettyä kaukaa.. Sitä jatkuvaa turhaa selostusta ei vaan jaksa kukaan kuunnella.
Vierailija kirjoitti:
Toki nuorikin voi saada vaikean tautimuodon, mutta se hyvin harvinaista. Nuori voi saada monta muutakin vakavaa sairautta, mutta sekin on erittäin harvinaista. Lapset voivat varsin turvallisin mielin käydä koulua. Mikään tutkimus, missään maassa ei todista toista.
Mielestäni on erittäin epäinhimillistä, että monia sairauksia jää hoitamatta koronan takia. Liian kovat rajoitukset luovat nekin paljon inhimillistä hätää ja kurjuutta, mutta se ei näitä koronauskovaisia liikuta. Viruksen täydellinen tukahduttaminen ei ole onnistunut missään, ei edes Uudessa-Seelannissa. Lockdownin haitat ovat paljon hyötyjä suuremmat.
Kuolemien osuus suhteessa tartuntoihin on vähentynyt kaikkialla. Virus on siis muuntunut. Ruotsilla ei oikeasti ole mitään hätää koronan takia.
Parhaimmillaan pystymme pitämään taudin hallinnassa ja toistaiseksi siinä on onnistuttu Suomessa varsin hyvin. Yhteiskuntaa ei voi enää sulkea näinkin vaarattoman taudin takia. Koronan kanssa on vaan pystyttävä elämään kuten influenssaepidemioiden kanssa. Meillä ei ole mitään absoluuttista turvallisuutta minkään asian suhteen. Ketä pelkää, pysyköön kotona. Se on kaikkien kannalta paras ratkaisu.
Ehdotan, että luet vähän koronasta enemmän. Vaikka siitä, miten se vaikuttaa pojilla lisääntymiskykyyn ja miten se vaurioittaa sydäntä. Ei kuolema ole ainoa vakavan taudin mittapuu. Jos kyseessä olisi näin vaaraton tauti kuten yrität väittää, siihen ei reagoitaisi näin tiukasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Uusi koronavirus voi tarttua, vaikka tartuttajalla ei olisikaan oireita. Tartunnan saanut voi olla oireeton jopa 14 vuorokautta ja silti tartuttaa muita.
Vierailija kirjoitti:
Toki nuorikin voi saada vaikean tautimuodon, mutta se hyvin harvinaista. Nuori voi saada monta muutakin vakavaa sairautta, mutta sekin on erittäin harvinaista. Lapset voivat varsin turvallisin mielin käydä koulua. Mikään tutkimus, missään maassa ei todista toista.
Mielestäni on erittäin epäinhimillistä, että monia sairauksia jää hoitamatta koronan takia. Liian kovat rajoitukset luovat nekin paljon inhimillistä hätää ja kurjuutta, mutta se ei näitä koronauskovaisia liikuta. Viruksen täydellinen tukahduttaminen ei ole onnistunut missään, ei edes Uudessa-Seelannissa. Lockdownin haitat ovat paljon hyötyjä suuremmat.
Kuolemien osuus suhteessa tartuntoihin on vähentynyt kaikkialla. Virus on siis muuntunut. Ruotsilla ei oikeasti ole mitään hätää koronan takia.
Parhaimmillaan pystymme pitämään taudin hallinnassa ja toistaiseksi siinä on onnistuttu Suomessa varsin hyvin. Yhteiskuntaa ei voi enää sulkea näinkin vaarattoman taudin takia. Koronan kanssa on vaan pystyttävä elämään kuten influenssaepidemioiden kanssa. Meillä ei ole mitään absoluuttista turvallisuutta minkään asian suhteen. Ketä pelkää, pysyköön kotona. Se on kaikkien kannalta paras ratkaisu.
1700 nuorta on altistettu kouluissa ja oppilaitoksissa koronalle, pelkästään pk seudulla, hki, Espoo, Vantaa. Kyse on yleisvaarallisessa tartuntataudista. Asiasta uutisoi Yle eilen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
1100 karanteeniin Norjassa
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/jattikaranteenit-norjassa-yli-1100-…
Eikös nuokin yli 1000 norjan karanteeniin laitettua ollut koululaisia ja opiskelijoita?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hengityskone ei paranna potilasta vaan sillä pyritään turvaamaan potilaalle lisäaikaa toipumiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1100 karanteeniin Norjassa
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/jattikaranteenit-norjassa-yli-1100-…
Eikös nuokin yli 1000 norjan karanteeniin laitettua ollut koululaisia ja opiskelijoita?
Taisi olla uskovaisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lakisääteinen työtapaturma- ja ammattitautivakuutus korvaa työn tekemiseen liittyviä työtapaturmia ja ammattitauteja.
Ammattitautina korvataan sairaus, joka on todennäköisesti pääasiallisesti aiheutunut fysikaalisesta, kemiallisesta tai biologisesta tekijästä työssä, työntekopaikan alueella tai työhön liittyvässä koulutuksessa.
Jos työntekijällä todetaan koronaviruksen aiheuttama sairaus ja altistuminen on todennäköisesti ja pääasiallisesti tullut yllä kuvatuissa olosuhteissa, viruksen aiheuttama sairaus korvataan biologisen tekijän aiheuttamana ammattitautina.
Jotta koronavirustartunta korvattaisiin ammattitautina, tartuntalähde ja -olosuhde on pystyttävä selvittämään. Altistumisen on pitänyt tapahtua työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisessa olosuhteessa:
- työnteon yhteydessä
- työtehtävästä johtuvan matkustamisen yhteydessä
- työntekopaikan alueella
- työhön liittyvässä koulutustilaisuudessaKoronaviruksen aiheuttaman sairauden korvaaminen ammattitautina edellyttää siis, että tartuntalähde on yksilöitävissä esimerkiksi työnteon yhteydessä tapahtuneeksi.
Ammattitautikorvaus edellyttää diagnosoitua sairautta. Pelkkä altistuminen koronavirukselle ei ole ammattitauti eikä sen perusteella saa korvauksia.
Epäillystä ammattitaudista tehtävä vahinkoilmoitus on täytettävä huolella. Korvauksen saaminen ammattitautina edellyttää tarkkaa ja yksityiskohtaista kuvausta tartunnasta ja sairastumisesta sekä siitä, ettei tartunta ole tullut vapaa-ajalla. Hengityssuojaimet ja muut suojavälineet pienentävät tartuntariskiä töissä, mutta niiden antama suoja ei ole täydellinen. Varsinkin kirurgisten hengityssuojaimien ja kangasmaskien antama suoja tartuntaa vastaan on puutteellinen. Vakuutusyhtiöt voivat pyytää lisätietoja mahdollisista muista tartuntalähteistä. Mikäli muu kuin työssä saatu tartunta on todennäköisempi, ei korvausta ammattitaudista makseta.
Lääkäriliitto
Tulee juristeille hirveästi töitä tulevaisuudessa , kun työnantajia ja kouluja aletaan vetämään oikeuteen koronan levittämisestä, kun työskentelyolisuhteissa on tauti päässyt leviämään ja altustujsen on saannut työpaikalla tai koulussa.
Ehkä Suomeenkin kehittyy ryhmäkanne kulttuuri?
Paljonko on korvaussummat, jos nuori esim. invaliidisoituu tai saa elivaurion koulutartunnasta? Tai tulee hedelmättömäksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toki nuorikin voi saada vaikean tautimuodon, mutta se hyvin harvinaista. Nuori voi saada monta muutakin vakavaa sairautta, mutta sekin on erittäin harvinaista. Lapset voivat varsin turvallisin mielin käydä koulua. Mikään tutkimus, missään maassa ei todista toista.
Mielestäni on erittäin epäinhimillistä, että monia sairauksia jää hoitamatta koronan takia. Liian kovat rajoitukset luovat nekin paljon inhimillistä hätää ja kurjuutta, mutta se ei näitä koronauskovaisia liikuta. Viruksen täydellinen tukahduttaminen ei ole onnistunut missään, ei edes Uudessa-Seelannissa. Lockdownin haitat ovat paljon hyötyjä suuremmat.
Kuolemien osuus suhteessa tartuntoihin on vähentynyt kaikkialla. Virus on siis muuntunut. Ruotsilla ei oikeasti ole mitään hätää koronan takia.
Parhaimmillaan pystymme pitämään taudin hallinnassa ja toistaiseksi siinä on onnistuttu Suomessa varsin hyvin. Yhteiskuntaa ei voi enää sulkea näinkin vaarattoman taudin takia. Koronan kanssa on vaan pystyttävä elämään kuten influenssaepidemioiden kanssa. Meillä ei ole mitään absoluuttista turvallisuutta minkään asian suhteen. Ketä pelkää, pysyköön kotona. Se on kaikkien kannalta paras ratkaisu.
Ehdotan, että luet vähän koronasta enemmän. Vaikka siitä, miten se vaikuttaa pojilla lisääntymiskykyyn ja miten se vaurioittaa sydäntä. Ei kuolema ole ainoa vakavan taudin mittapuu. Jos kyseessä olisi näin vaaraton tauti kuten yrität väittää, siihen ei reagoitaisi näin tiukasti.
No mitenkäs se vaikuttaa lisääntymiskykyyn? Kyllpä on nopeasti tällaista saatu tutkittua, täytyy sanoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta on hirveä määrä, kun seitsemän Tampereen yliopiston opiskelijaa on saanut koronatartunnan
Kauhea paniikki nuhasta. Onneksi meillä ollaan viimein Ruotsin kanssa lähdössä maltilliselle ja järkevälle linjalle.
40 altistunutta kurikan terveyskeskus ketjussa
Päättäjien epäselvä retoriikka vaikeuttaa epidemian torjuntaa
Hallituksen ja viranomaisten viestintä yrittää luoda vaikutelmaa ennakoivasta toiminnasta, vaikka toimet ovat olleet reaktiivisia.
Suomen koronavirusstrategiaa johdetaan ja pannaan toimeen säädösten ja ohjeiden avulla, mutta käytännössä toimien tehokkuuteen vaikuttaa myös hallinnon eri toimijoille, medialle ja kansalaisille suunnattu viranomaispuhe. Koronaviruskriisin aikana poliittisen johdon ja viranomaisten viestintä on ollut epäselvää.
Koronavirusta ja covid-19-tautia koskeva tutkimustieto lisääntyy ennennäkemätöntä vauhtia, samoin tieto vaikutuksista ja toimista eri maissa. Silti Suomen viranomaiset ovat toistuvasti kertoneet tulleensa ”yllätetyiksi”.
Epäselvä viranomaispuhe on seurausta siitä, etteivät päättäjät ja viranomaiset kanna heille kuuluvaa vastuuta kriisin johtamisesta. Nykyinen strategia ja tiekartta eivät sisällä selkeitä tavoitteita.
VIRANOMAISPUHEESSA käytetään käsitteitä, joiden tarkoitus on tuottaa vaikutelma ennakoivasta toiminnasta, mutta varsinaiset toimenpiteet ovat olleet lähes yksinomaan reaktiivisia.
Alusta saakka on ollut epäselvää, onko tavoitteena estää koronaviruksen leviäminen – tukahduttaa tai eliminoida covid-19-tauti kokonaan – vai ainoastaan hillitä viruksen leviämistä. Jälkimmäisellä tavalla ilmaistun tavoitteen voi myös ymmärtää monella tavalla: se voi tarkoittaa covid-19-taudin hallittua leviämistä terveydenhuollon kantokyky turvaten, hybridistrategiaa tai jopa laumasuojatavoitetta, joka sopii paremmin influenssan torjuntaan.
Hallitus on ilmoittanut toimien noudattavan niin sanottua hybridistrategiaa, jonka perustana on maailmalta lainattu hokema ”testaa, jäljitä, eristä ja hoida”. Hoitoa lukuun ottamatta näillä ulottuvuuksilla ei kuitenkaan ole pystytty toimimaan tavoitteellisesti ja saatu riittävän hyviä tuloksia. Jotta hybridistrategialla olisi edellytyksiä onnistua, siihen liitettyjen toimien tulee toteutua täysimääräisinä. Kaikki altistuneet on jäljitettävä, testattava ja asetettava karanteeniin. Kaikki tartunnan saaneet on eristettävä. Hybridistrategiasta puhuminen ilman täysimääräistä sitoutumista sen tavoitteisiin on pelkkää sanahelinää...jatkuu
Saas nähdä tehohoitopaikkojen lisääntymisen, kun tartunnan saaneet nuoria opiskelijoita.
Päättäjien epäselvä retoriikka vaikeuttaa epidemian torjuntaa
jatkoa...Epäselvästi on viestitty myös pandemian vakavuudesta, maskisuosituksesta, omaehtoisen karanteenin merkityksestä, lasten tartuttavuudesta ja sairastumisesta, taudin aerosolivälitteisyydestä ja pitkäaikaisvaikutuksista, rokotesuunnitelmista, toimista rajanylityspaikoilla ja kokoontumisrajoituksista. Tämä on heikentänyt alueellisten ja paikallisten viranomaisten toimintaedellytyksiä, tehnyt kansalaisista aiempaa epävarmempia, vaikeuttanut ohjeisiin sitoutumista ja lisännyt siten riskikäyttäytymistä.
Viranomaiset eivät ole kyenneet muuttamaan näkemyksiään karttuvan tiedon pohjalta. He eivät ole myöskään perustelleet muuttuneita tulkintojaan ja ohjeistuksiaan vakuuttavasti ja täsmällisesti.
Kriisiviestinnän pitää olla täsmällistä. Kun poliitikot ja virkamiehet käyttävät käsitteitä epätäsmällisesti, he välttävät sitoutumisen selviin, läpinäkyviin ja mitattaviin tavoitteisiin.
Konkreettisia tavoitteita epidemian mahdollisen voimistumisen varalle ei ole asetettu. Kevään laajoilla sulkutoimilla päästiin rauhalliseen vaiheeseen, mutta nyt epidemia on Suomessa jälleen kiihtynyt.
Selvien tavoitteiden toteuttamiseen pyrkivien toimien sijaan on tyydytty onttoon retoriikkaan. Kansalaiset, yhteisöt ja yritykset eivät kykene arvioimaan strategian onnistumista ja siten suunnittelemaan tulevaisuutta.
Meillä on vielä mahdollisuus tukahduttaa koronavirusepidemia siten, että voimme elää verraten normaalia arkea. Jos tämä tilaisuus jää vaikeiden valintojen pelossa käyttämättä, edessä voi jälleen olla yhteiskunnan täydellinen sulkeminen. Aikaa ei pidä haaskata siihen, että pelkästään haetaan konsensusta ja työnnetään pää pensaaseen.
Koronaviruskriisin ratkaiseminen edellyttää mitattavia tavoitteita ja vastuullista, täsmällistä viestintää.
Diktatuureissa hallinnon toimintakyvyttömyydestä vaietaan. Suomessa ongelma on kääritty epätäsmällisen retoriikan sumuverhoon.
Elina Laamanen ja Henri Lampikoski
Laamanen on julkishallinnon retoriikkaa tutkinut hallintotieteen tohtori. Lampikoski on korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri ja Eroon koronasta -vapaaehtoisryhmän perustajajäsen.
Ketju on lukittu.
Sehän on kuitenkin jännä, että se nuori sairastaa kotona, tartuttaa perheensä ja aikuiset voivat saada vaikean tautimuodon. Ovat monesti yläasteikäisillä 40-50 -vuotiaita.