Lue keskustelun säännöt.
Ihanaa olla työtön
24.01.2020 |
Olen ollut työttömänä nyt lähes kaksi vuotta. Tämä aika on ollut ihanaa hermolepoa. Olen peruspäivärahalla, lisäksi saan asumis- ja toimeentulotukea. Tänä aikana olen saanut laitatettua itselleni hammasproteesit ja hankittua uudet silmälasit, jotka Kela on maksanut - mikä ei töissä ollessa olisi tullut kuuloonkaan. Vaikka taloudellisesti on tiukkaa, niin kyllä tämä on sentään ihanaa kun jatkuva stressi on poissa.
Kommentit (82)
Vierailija kirjoitti:
Mä olin kaksi vuotta työttömänä ja mukavaa oli ehkä ensimmäinen vuosi. sitten alkoi v***ttamaan tosi paljon ja masensi koko ajan. Onneksi sain töitä (suhteilla) ja ensi viikolla ensimmäinen palkka pitkästä aikaa. Ihanaa olla töissä ja tuntea taas normaaliksi itsensä.
Miten muuten onko sosiaalinen elämä palanut takaisin, vai polttiko työelämä sillat peruuttamattomasti.
Itseni piti uudistaa koko oma sosiaalinen elämä. Työelämä poltti sillat takaa jopa omiin vanhempiin. Ei vaan yksinkertaisesti riittänyt voima lähteä viikonloppuisin (joskus viikonloput kiinni töissä) kenellekään.
Iltaisin ei kerennyt edes jutella puhelimella kenellekään.
Ainoat ihmiskontaktit oli työkaverit ja nyreä työnjohto.
Nyt minulla on taas uusia ystäviä ja tunnen oloni raikkaaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihanaa olla töissä! Olen yrittäjä ja työni on minulle enemmänkin harrastus, josta saa todella hyvin rahaakin, enemmän kuin ehdin käyttää. Asiakkaani ovat ihania, työajat olen laittanut suurinpiirtein koululaisten kouluaikojen mukaan ja lomia pidän kun haluan ja niin pitkään kuin on hyvä. On mukava olla tärkeä ja arvostettu, myös lapseni ovat saaneet hyvän roolimallin minusta ja tietenkin myös miehestäni, jolla on oma yrityksensä.
Hammasproteeseja en muuten tarvitse, koska minulla on kauniit hyvin hoidetut ikiomat hampaani suussa ja silmälasejakaan en tarvitse. :)
Muuten ihan kiva mutta olet sietämätön ihmisenä, typerä, omahyväinen ja mieleltäsi sysiruma. Niinhän se tässä maailmassa on, että osa ihmisistä on inhottavia, kuten sinä olemassaolollasi todistat.
Aijai, nauroin oikein kunnon röhönaurut viestillesi! …...
Jos juttelisin kanssasi vaikka kohta kaupassa, niin luulen, että pitäisit minua oikein kelpo tyyppinä, mutta periaatteessa sinun mielipiteesi on ihan se ja sama. :)
Taisi ottaa aika koville, kun sait negatiivista palautetta itsekehuisen viestisi jälkeen. Todennäköisesti röhönaurat tyhjästä sen verran usein, ettei kukaan pidä sinua erityisen mukavana.
Parisuhde pelastui kun menin työttömäksi.
Menin tai pääsin tai jouduin. Saatte itse valita muodon.
Nyt jaksaa tyydyttää puolisonsakin. Eikä sohvan kautta nukkumaan.
Hyviä etuja työttömyydessä.
Jännä miten näitä itseään kehuvia työttömiä ei kasvokkain tunnu olevan olemassakaan mutta anonyymisti kehutaan kun olisi asiat jollain tavalla hyvin. Tietämäni työttömät kyllä häpeävät rooliaan yhteiskunnassa ja etsivät töitä. En tosin asu lähiössä ja olen asiantuntijatyössä. Näistä ympäristöistä myös tuttavapiirini koostuu.
Vierailija kirjoitti:
Työttömyydessä on myös se hyvä juttu että on aikaa siivota ja koti näyttää aina sellaiselle että sosiaalinen elämä on mahdollista.
Ai jaa. Minä olin yli vuoden työttömänä ja oli paljon parempaakin tekemistä kuin siivoaminen.
Pitääkö sosiaalisen elämäsi tapahtua vain kotonasi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Riippuu geeneistäkin kenellä ne mammaskalustot kestävät kuuskymppiseen asti sillä ennen ihmiset eivät eläneet niin pitkään kuin nykyään. Eläkeläiset saisivat mennä yksityisille sillä rahaa niillä ovat mutta pihtaavat ruuhkauttamalla kunnallista hammashoitoa. Ei hitto että hyvällä eläkkeellä voi mennä kunnalliseen. Se on väärin.
Minkä ikäinen olet kun et ole eläkkeellä ja ja pitää olla hammsproteesit. Etkö ole hoitanut ja pessyt hampaitsi. Ne sossun maksamat halvimmat silmälasit ovat kamalan näköisiä eivätkä sovi naamaan ollenkaan kun olen niitä sossun asiakkailla nähnyt. Minulle ne eivät kelpaisi. Tosi tyylittömiä.
Vierailija kirjoitti:
Jännä miten näitä itseään kehuvia työttömiä ei kasvokkain tunnu olevan olemassakaan mutta anonyymisti kehutaan kun olisi asiat jollain tavalla hyvin. Tietämäni työttömät kyllä häpeävät rooliaan yhteiskunnassa ja etsivät töitä. En tosin asu lähiössä ja olen asiantuntijatyössä. Näistä ympäristöistä myös tuttavapiirini koostuu.
Missä tavataan? Minä olen elävä esimerkki ihmisestä, joka puhui aina kaikkialla työttömyydestä enkä hävennyt pätkääkään. Saatoin sanoa vaikka kaupan kassalla "kiva kun pääsee keskipäivällä kauppaan näin työttömänä", tai jos joku tuntematon kysyi lomastani, niin sanoin, että "työttömänä on kivaa kun on koko ajan loma".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eka viikko työttömänä on ihanaa, sit alkaa tylsistyminen.
Sulle käy sitten samoin eläkkeelle siirryttyäsi. Ikävää sinulle.
Monilla taas on harrastuksia ja muuta tekemistä, joista saa paljon iloa. Kerrankin on aikaa tehdä kaikkea kivaa!
Jos tykkää harrastella paljon ja pärjää pienemmillä masseilla kuten minä, niin työttömyys voi olla unelmaelämää.
Käyn kerran tai pari päivässä tunnin-2 tunnin kävelylenkeillä ja silti ehdin päivän aikana pelailemassa pallopelejä, himassa tai kavereilla pleikkaa, surffailemaan netissä mielin määrin, nostelemaan välillä puntteja olkkarissa ja vielä viettämään aikaa kanin, kissojen ja jopa emännänkin seurassa. Työelämässä ollessani ei olisi ehtinyt nauttimaan kuin max. yhdestä tai kahdesta asiasta illassa, kun piti jo käydä nukkumaan seuraavaa työpäivää varten. Eikä olisi raskaan jälkeen kattohommissa jaksanutkaan samalla tavalla harrastaa.
Ei enää ikinä töihin.
M35
Mikään ei ole kamalampaa kuin kamalassa työssä sinnittely kuukaudesta ja vuodesta toiseen. Sitä on kuin elävä kuollut koko ajan. Sata kertaa mielummin työttömänä kuin hirveässä duunissa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jännä miten näitä itseään kehuvia työttömiä ei kasvokkain tunnu olevan olemassakaan mutta anonyymisti kehutaan kun olisi asiat jollain tavalla hyvin. Tietämäni työttömät kyllä häpeävät rooliaan yhteiskunnassa ja etsivät töitä. En tosin asu lähiössä ja olen asiantuntijatyössä. Näistä ympäristöistä myös tuttavapiirini koostuu.
Kun sanot jännä niin pidätkö purkkaa posken ja hampaiden välissä sillee "jännästi".
Jos et, niin pidä mun mieliksi ja ota rento asento. Rentouta lonkka ja laske toinen jalka koukkuun.
Esittele sitten asiantuntijana ja asiantuntijatehtävissä olevana asiantuntijana tuo asiasi meille.
Me kuule istutaan aidalla ja nauretaan sulle kuin harakat.
Siinä sulle pureskeltavaa. Voit katsoa välillä maahan ja jatkaa sen sitkeen purkan jauhantaa. Toivottavasti kestät elää tän kanssa.
Mä oon kovis. Lähden kohta baariin, kun sä vasta pääset töistä. .
T: Hoobojen kanssa baariin hei
Me makaamme aina lauantai-iltaisin saunan ja puoli yhdeksän uutisten jälkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Työkkärin kuulustelut on riittävä syy hakea töitä.
Mitkä kuulustelut? kyllä työkkärintädit on yhtä kyllästyneitä nykyaikaan kuten me muutkin, ei nykypäivän työkkärintätiä kiinnosta p-askaakaan alkaa kysellä mitään kun tietää itsekkin mistä on kyse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työttömyydessä on myös se hyvä juttu että on aikaa siivota ja koti näyttää aina sellaiselle että sosiaalinen elämä on mahdollista.
Ai jaa. Minä olin yli vuoden työttömänä ja oli paljon parempaakin tekemistä kuin siivoaminen.
Pitääkö sosiaalisen elämäsi tapahtua vain kotonasi?
Joo. Tykkään kutsua kotiin ihmisiä ja harrastaa heidän kanssa seksiä.
Jos vessanpöntön laidat on kusesta keltaiset ja paskasta pinttyneet, niin kyllähän se vaikuttaa aika selvästi haluihin. Naiset tykkää siisteydestä.
Tälläisen olen havainnut.
Ei varmasti pidä ihan kaikkien kohdalla paikkansa, mutta tänäänkin ajattelin harrastaa seksiä kotona ja kutsua vieraita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun olin jäämässä erittäin epämiellyttävästä työstä pois jossa oli kiusaamista ja jokapäiväistä ilkeilyä niin huvitti miten töihin jäävät työkaverit tenttasivat joka päivä olenko haenko moneenko työpaikkaan ja jauhoivat keskenään miten työttömät ottavat heitä päähän kun elävät heidän kustannuksellaan samalla minua silmäillen. Nyt tätä ihanaa vapautta takana viisi kuukautta, yhteenkään työpaikkaan en ole hakenut enkä hae muuta kuin jos työkkäri käskyttää. Oikein nautin joka päivä kun muistelen ex työkavereiden ilkeilyjä miten he raatavat töissä ja minä nautin :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eka viikko työttömänä on ihanaa, sit alkaa tylsistyminen.
Sulle käy sitten samoin eläkkeelle siirryttyäsi. Ikävää sinulle.
Monilla taas on harrastuksia ja muuta tekemistä, joista saa paljon iloa. Kerrankin on aikaa tehdä kaikkea kivaa!Jos tykkää harrastella paljon ja pärjää pienemmillä masseilla kuten minä, niin työttömyys voi olla unelmaelämää.
Käyn kerran tai pari päivässä tunnin-2 tunnin kävelylenkeillä ja silti ehdin päivän aikana pelailemassa pallopelejä, himassa tai kavereilla pleikkaa, surffailemaan netissä mielin määrin, nostelemaan välillä puntteja olkkarissa ja vielä viettämään aikaa kanin, kissojen ja jopa emännänkin seurassa. Työelämässä ollessani ei olisi ehtinyt nauttimaan kuin max. yhdestä tai kahdesta asiasta illassa, kun piti jo käydä nukkumaan seuraavaa työpäivää varten. Eikä olisi raskaan jälkeen kattohommissa jaksanutkaan samalla tavalla harrastaa.
Ei enää ikinä töihin.
M35
Alle nelikymppisen on hävettävää olla työtön. Mulla mies 57 v ja jaksaa käydä työssä ja silti jää vapaa aikaakin. Minä en emäntänä katselisi mitään kotona harrastelevaa miestä vaikka nostelisi mitä puntteja. Yököttäisi luuseri mies ja kotona päivät pitkät makaava tai jotain harrasteleva. Olette ilmeisesti sossun pummeja jotka pummaavat veronmaksajilta koko iloisen elämänsä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eka viikko työttömänä on ihanaa, sit alkaa tylsistyminen.
Sulle käy sitten samoin eläkkeelle siirryttyäsi. Ikävää sinulle.
Monilla taas on harrastuksia ja muuta tekemistä, joista saa paljon iloa. Kerrankin on aikaa tehdä kaikkea kivaa!Jos tykkää harrastella paljon ja pärjää pienemmillä masseilla kuten minä, niin työttömyys voi olla unelmaelämää.
Käyn kerran tai pari päivässä tunnin-2 tunnin kävelylenkeillä ja silti ehdin päivän aikana pelailemassa pallopelejä, himassa tai kavereilla pleikkaa, surffailemaan netissä mielin määrin, nostelemaan välillä puntteja olkkarissa ja vielä viettämään aikaa kanin, kissojen ja jopa emännänkin seurassa. Työelämässä ollessani ei olisi ehtinyt nauttimaan kuin max. yhdestä tai kahdesta asiasta illassa, kun piti jo käydä nukkumaan seuraavaa työpäivää varten. Eikä olisi raskaan jälkeen kattohommissa jaksanutkaan samalla tavalla harrastaa.
Ei enää ikinä töihin.
M35
Alle nelikymppisen on hävettävää olla työtön. Mulla mies 57 v ja jaksaa käydä työssä ja silti jää vapaa aikaakin. Minä en emäntänä katselisi mitään kotona harrastelevaa miestä vaikka nostelisi mitä puntteja. Yököttäisi luuseri mies ja kotona päivät pitkät makaava tai jotain harrasteleva. Olette ilmeisesti sossun pummeja jotka pummaavat veronmaksajilta koko iloisen elämänsä.
No ärsyttäisikö sinua vähemmän minun laatuelämäni, jos viettäisin vielä enemmän aikaa pois himasta? Jos vaikka kalastaisin ja vaeltelisin luonnossa. Kelpaisiko vai olisinko mielestäsi edelleenkin vastenmielinen luuseri?
Vierailija kirjoitti:
Kun olin jäämässä erittäin epämiellyttävästä työstä pois jossa oli kiusaamista ja jokapäiväistä ilkeilyä niin huvitti miten töihin jäävät työkaverit tenttasivat joka päivä olenko haenko moneenko työpaikkaan ja jauhoivat keskenään miten työttömät ottavat heitä päähän kun elävät heidän kustannuksellaan samalla minua silmäillen. Nyt tätä ihanaa vapautta takana viisi kuukautta, yhteenkään työpaikkaan en ole hakenut enkä hae muuta kuin jos työkkäri käskyttää. Oikein nautin joka päivä kun muistelen ex työkavereiden ilkeilyjä miten he raatavat töissä ja minä nautin :)
Mulla kans kokemuksia työkavereista, jotka ovat alkaneet minun kuullen jauhamaan halveksivasti työttömistä. Ovat itse oksettavaa porukkaa.
Laitan kovilla pakkasilla aamuisin herätyskellon soimaan ja menen nauttimaan kuumasta kaakaosta, samalla ikkunasta katsellen kun naapurit raaputtaa näpit jäässä auton ikkunoista panssarijäätä, että pääsevät tekemään töitä. Onhan se hyvä, että joku muu kuin minä mahdollistaa nämä ilmaiset aamukaakaot. Lämmin kiitos kaikille veronmaksajille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eka viikko työttömänä on ihanaa, sit alkaa tylsistyminen.
Sulle käy sitten samoin eläkkeelle siirryttyäsi. Ikävää sinulle.
Monilla taas on harrastuksia ja muuta tekemistä, joista saa paljon iloa. Kerrankin on aikaa tehdä kaikkea kivaa!Jos tykkää harrastella paljon ja pärjää pienemmillä masseilla kuten minä, niin työttömyys voi olla unelmaelämää.
Käyn kerran tai pari päivässä tunnin-2 tunnin kävelylenkeillä ja silti ehdin päivän aikana pelailemassa pallopelejä, himassa tai kavereilla pleikkaa, surffailemaan netissä mielin määrin, nostelemaan välillä puntteja olkkarissa ja vielä viettämään aikaa kanin, kissojen ja jopa emännänkin seurassa. Työelämässä ollessani ei olisi ehtinyt nauttimaan kuin max. yhdestä tai kahdesta asiasta illassa, kun piti jo käydä nukkumaan seuraavaa työpäivää varten. Eikä olisi raskaan jälkeen kattohommissa jaksanutkaan samalla tavalla harrastaa.
Ei enää ikinä töihin.
M35
Alle nelikymppisen on hävettävää olla työtön. Mulla mies 57 v ja jaksaa käydä työssä ja silti jää vapaa aikaakin. Minä en emäntänä katselisi mitään kotona harrastelevaa miestä vaikka nostelisi mitä puntteja. Yököttäisi luuseri mies ja kotona päivät pitkät makaava tai jotain harrasteleva. Olette ilmeisesti sossun pummeja jotka pummaavat veronmaksajilta koko iloisen elämänsä.
Sinä oletkin tuollainen kaakki-lammas.
Vähän nuorempi kuin omat vanhempani.
Katselin aikani omia vanhempia ja heidän aherrusta työelämässä. Katselin sitä itseasiassa 17-vuotta.
Aluksi hieroin silmiä että mitä vittua ja hei oikeesti NYT pahvit.
Joka aamu viideltä ylös ja hirvee valitus illalla kun selkään koskee ja ei ole työterveyttä ja ei ole vakuutuksia töissä. Isältäkin meni lonkkanivel.
Jatkuvaa valitusta työelämästä, mutta ei uskalleta hypätä työttömyyteen.
Ei mitään korvattu. Tuhosi lonkan raksalla muutamalla eurolla tunti.
Eikä Verot siitä pois ja ei terveyskeskus vain lähettelee laskuja perään (vaikka pitäisi olla maksuton terveydenhuolto).
Työssä käyvät edelleen ja sama laulu soi.
Auton on ukko itselleen saanut. Sai sen säästettyä 20-vuotta.
Ei silti silloin kun olin pieni tyttö. Harmi.
Olisi voinut viedä mut lintsille tai oltaisi voitu matkustaa jonnekin.
Hankki auton nelikymppisenä.
En minä halua samaa kuin omat vanhempani. En halua lapsia ja en halua antaa elämästäni valoisinta aikaa päivästä sillä kuudella kympillä, tai edes parilla sadallakaan.
Pärjään vähällä ja mulla on ihan erilaiset arvot kuin ne luterilaiset kärsimyksen ihannoinnin arvot.
En koe mitään järkeä siitä että pitää herätä ennen kymmentä väsyneenä kiroilemaan liikenteeseen.
Tykkään harjata rauhassa hampaat ja langata ne. Meikata rauhassa ja lähteä kirjastoon.
Muutenkaan ei ole töitä tarjolla ja pätkiä en tee. Ei kiinnosta huutavat räkänokat ja kurjat sijaisten työedut. Ei kiitos.
Luulen et vanhemmat uskoo pääsevänsä taivaaseen kun ovat kärsineet niin pitkään ja rikastuttaneet jotain porvaria.
Mitään omaa kotia eivät ole saaneet, ei ole mökkiä.
Kurja auto vain. Ja sillä ajellaan töihin.
Jos tuo on parasta mitä työelämä antaa kannustimena, niin en yhtään, en yhtään ihmettele että ei ihmisiä kiinnosta duunailu.
Mikäs siinä jos viihtyy. Huomaan itsekin ajattelevani joskus "downshiftaamista". Olen IT-alalla ohjelmistosuunnittelijana & asiantuntijana. Joskus tulee 60 -70 tuntisia viikkoja. Jos sitä vaan ottaisi loparit ja muuttaisi johon kerrostaloyksiöön kittaamaan kaljaa. En minä oikeasti tarvitse tätä rahamäärää mihinkään.
Työttömyydessä on myös se hyvä juttu että on aikaa siivota ja koti näyttää aina sellaiselle että sosiaalinen elämä on mahdollista.
On pinnat puhtaat pölystä ja täynnä tarmoa. Kun koti kiiltää on yleisesti parempi mieli.
Kun olin työelämässä niin saattoi vuosikin mennä siivoilematta. Viikonloput meni levossa.