Lue keskustelun säännöt.
Ketipinorista jotain hyvää sanottavaa
23.01.2020 |
Mulla ollut kolme kuukautta todella pahoja pakkoajatuksia ja siitä seurasi syvä masennus. Sertralinia syön mutta ei apua. On unilääkkeitä ja rauhoittavia. Olo on todella kamala ja itsetuhoinen. Tänään psykiatri määräsi ketipinoria 2x50 Mg. Onko teillä kokemusta tästä, olen tosi epätoivoinen ja haluaisin apua tähän pahaan oloon. Olen sairaslomalla ja kotonakin mistään ei tule mitään
Kommentit (66)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Missä ajassa olet huomannut apua?
Ensimmäisen 25mg napin jälkeen nukuin kun tukki yli 12 h. Mutta 10 vuoden käytön jälkeen ei enää autakkaan.
Mulla annosta piti nostaa koko ajan, jos halusi nukkua silmällistäkään. Lopulta pistin stopin ja lopetin koko lääkkeen, kun annos alkoi olla valtava ja vielä olisi pitänyt nostaa. Eipä sitten vähään aikaan juuri nukuttu...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onko kellään selvästi auttanut mielialaan? Mielialan kohennusta kaipaisin todella kovasti kun masennuslääke ei toimi
Mielialaan ei ole vaikuttanut, paitsi että tietysti pirteänä on paremmalla tuulella. Tosin minähän söin sitä unettomuuteen, enkä masennukseen. Siitä ei ole kokemusta, vaikka kai meitä kaikkia joskus veetuttaa.
25mg -> nukuin 20h/vrk ja 4h hereillä ollessa konttasin jos sängystä erehdyin vessaan tai syömään nousemaan
150mg pitkävaikutteinen -> pyörtyilin, verenpaineet laski todella alas 80/40 ja sairaalassa niitä sitten korjattiin
Melko lyhyet kokeilut olleet nämä. Silti lääkärit aina ensimmäisenä unihäiriöön ja ahdistukseen tarjoavat tätä.
Vierailija kirjoitti:
Oli ihan loistava lääke. Ainoa josta oikeasti hyödyin vaikka kokeiltiin kymmeniä eri lääkkeitä. Minulla oli todella pahoja syömishäiriöön liittyviä pakkoajatuksia, unettomuutta ja vakava masennus. Parantuminen lähti alkuun ketipinorin avulla... tietysti parantuminen vaati paljon muuta työtä, mutta en olisi varmaan koskaan edennyt siihen että kykenin oikeasti työstämään asioita ilman sopivaa lääkettä. Söin 5 vuotta 200mg ja en kokenut lääkkeen lopetusta mitenkään hankalana. Tietysti se tehtiin asteittain annosta vähitellen pienentämällä. En myöskään kokenut oloani mitenkään ”zombiksi” niinkuin joku tuossa aiemmin kuvasi. Enemmänkin olo oli aiempaa parempi kun yöllä sai nukuttua eikä vain ajelehtinut päivästä toiseen kuoleman väsyneenä.
Tuliko susta läski?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oli ihan loistava lääke. Ainoa josta oikeasti hyödyin vaikka kokeiltiin kymmeniä eri lääkkeitä. Minulla oli todella pahoja syömishäiriöön liittyviä pakkoajatuksia, unettomuutta ja vakava masennus. Parantuminen lähti alkuun ketipinorin avulla... tietysti parantuminen vaati paljon muuta työtä, mutta en olisi varmaan koskaan edennyt siihen että kykenin oikeasti työstämään asioita ilman sopivaa lääkettä. Söin 5 vuotta 200mg ja en kokenut lääkkeen lopetusta mitenkään hankalana. Tietysti se tehtiin asteittain annosta vähitellen pienentämällä. En myöskään kokenut oloani mitenkään ”zombiksi” niinkuin joku tuossa aiemmin kuvasi. Enemmänkin olo oli aiempaa parempi kun yöllä sai nukuttua eikä vain ajelehtinut päivästä toiseen kuoleman väsyneenä.
Tuliko susta läski?
Haha... empatian huipentuma kun kerroin olleeni syömishäiriöinen. Mutta vakavissaan painoni nousi lähes 20 kiloa ja olen normaalipainoinen. Jollai painoni olisi noussut en olisi voinut koskaan parantua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Auttaa nukkumiseen. Mä söin 25mg iltaisin. Tainnutuslääke. Auttaa se ahdistukseenkin. Tavallaan olin zombi joka tuijotti seiniä ja oli hyvin tyytyväinen siihen. Jos sinne päähän jokin ajatus tulikin niin ei se siellä pysynyt. Eli helpottihan se kun ei tullut niin murehdittua.
Mutta lukisin tuon mieluummin haitaksi. Mä en olisi kyennyt työelämään siinä kunnossa. En olisi edes kerinnyt työpaikalle aamulla.
Mutta niitä haittoja olikin sitten enemmän. Et niitä kysynyt ja toki se yksilöllistä onkin. Kokeilemalla saat selville miten vaikuttaa. Mut painonnousu oli jotain sellaista jota ei usko ennenkö sen kokee. Painajaiset, todella pahat. Seksi, halut katoaa. Järkyttävät vieroitusoireet. Mutta tuo zombius kyllä vie voiton. Enkä uskonut itse yhtäkään nettikirjoitusta haitoista kun aloitin lääkkeen.
Tuleeko siinä sit kauhea nälän tunne vai miten se lihottaa ?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuleeko siinä sit kauhea nälän tunne vai miten se lihottaa ?
Sitä syö kun sika 🐖
Mulla on ketipinorista vain hyviä kokemuksia. Aloitettiin 25mg illassa. Siitä aika äkkiä 50mg. Sit 100mg. Nykyään syön 100mg ketipinoria plus 10mg triptyliä, enkä pahemmin nuku. Mut ketipinor on ollu mulle hyvä. Aiemmin käytin suurimmillaan 200mg. Mut nyt toi Triptyl kompensoi. Uusi lääkäri ei vissiin tykänny, vaikka olin nukkunut sillä tosi hyvin. Nyt kun on toi Triptyl 10mg ja Ketipinor 100mg, en nuku enää kovin hyvin. En nukahda yhtä nopeasti ja heräilen 4-6 kerta yössä. Ketipinorilla nukahdin hyvin, nukuin lähes heräämättä ja olin virkeä seuraavana päivänä. Lekurille kerroin kontrollissa kaiken, mutta hänhän se on oikeassa, ei se, joka valvoo kohta kolmatta päivää putkeen... Hän uhkasi koko unilääkkeiden pois otolla. Kysyin, et meinaatko olla vastuussa sitten, kun hyppään parvekkeelta? Muutama vuosi sitten ajauduin lähes psykoosiin, kun olin 4vrk nukkumatta. Kuulin ääniä ja aloin nähdä vilahduksia silmäkulmissa. Olin jo tosissani valmis menemään parvekkeelle ja hyppäämään. Onneksi silloinen liikkuva avohoito oli tulossa ja pitäydyin pitämään vaan itsestäni kiinni kylppärinlattialla..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuleeko siinä sit kauhea nälän tunne vai miten se lihottaa ?
Vaikuttaa aineenvaihduntaan hidastaen sitä. Toki yksilöllistä tämäkin mutta mua varoitettiin tästä piirteestä. Joillakin aiheuttaa ahmimista. Ja tuo kehopositiividuus oli varmaan vitsi, mutta allekirjoitan sen. mä en vaan nähnyt itsessäni sitä muutosta. Puntarilla näin painon nousseen mutta mietin mihin ne kilot on muka tullu. Niinpä. Olin hyvin tyytyväinen kun ei pystynyt ahdistumaan tuostakaan.
Ketipinor on varsin tehokas lääke jos tilanne on paha. Huvikseen tuota lääkettä ei kannata syödä. Lääke vähentää tehokkaasti ahdistusta ja auttaa nukkumaan.
Toinen tilanne on vaikea unettomuus jossa tuota lääkettä kannattaa kokeilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Levottomat jalat tulee tästä lääkkeestä. Olen syönyt kymmenisen vuotta. Nyt käytössä enää pieni pilleri 25 mg iltaisin kun enempää ei voi ottaa juurikin levottomien jalkojen takia. Aikoinaan auttoi kauheisiin ahdistuskohtauksiin. 30 kiloa tuli painoa lisää kun söin isommalla annoksella. Eli joo, kehopositiivinen on syytä olla tämän lääkkeen kanssa.
Nalle poh kirjoitti:
Levottomat jalat tulee tästä lääkkeestä. Olen syönyt kymmenisen vuotta. Nyt käytössä enää pieni pilleri 25 mg iltaisin kun enempää ei voi ottaa juurikin levottomien jalkojen takia. Aikoinaan auttoi kauheisiin ahdistuskohtauksiin. 30 kiloa tuli painoa lisää kun söin isommalla annoksella. Eli joo, kehopositiivinen on syytä olla tämän lääkkeen kanssa.
Ei kai pelkkä lääke sinänsä ihan tuollaista painonnousua välttämättä aiheuta? Tietysti jos ruokahalu kasvaa valtavasti, niin sitä kautta voi tulla painoa.
Psyykkisessä hädässä lääke on kuitenkin todella hyvä. Harvoja lääkkeitä jotka ihan kunnolla auttavat. On tilanteita joissa esim. bentsotkaan eivät välttämättä tehoa kovin hyvin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulle määrättiin ahdistuneisuushäiriöön. Pienet annokset.
Korviin jäi pitkäksi aikaa tinnitus ja päähän pitkäaikainen huimauksen tunne. Ahdistus paheni vaan kun luulin tulleeni hulluksi. Ei siis mitään hyvää sanottavaa.
Opamoxit tilalle ja siitä ei koskaan tullut mitään sivuoireita, ja ahdistus loppui muutaman kuukauden sisään.
Vierailija kirjoitti:
Minulle määrättiin ahdistuneisuushäiriöön. Pienet annokset.
Korviin jäi pitkäksi aikaa tinnitus ja päähän pitkäaikainen huimauksen tunne. Ahdistus paheni vaan kun luulin tulleeni hulluksi. Ei siis mitään hyvää sanottavaa.
Opamoxit tilalle ja siitä ei koskaan tullut mitään sivuoireita, ja ahdistus loppui muutaman kuukauden sisään.
Omasta mielestäni lievemmässä ahdistuneisuudessa tai sressin alla opamox tai muu bentso onkin paljon parempi kuin Ketipinor. Mutta todella pahassa tilanteessa, jossa ihminen on todella tuskainen ja psyyke on ihan ylikierroksilla, niin bentsot eivät välttämättä ole kovin tehokkaita (ellei nyt suoraan injektoida suoneen). Ketipinor sen sijaan on tehokas lääke tällaisessakin tilanteessa usein. Se vaikuttaa psyykkeeseen jotenkin ihan eri tavoin.
Toinen tilanne on sitten unettomuus, johon mikään muu ei oikein tunnu auttavan.
Ketipinorin hyvä puoli moniin muihin psyykelääkkeisiin on se, että siitä on melko helppo vierottautua. Noin viikon verran voi olla lieviä oireita mutta monissa muissa lääkkeissä paljon pahemmat vieroitusoireet. Itse lopetin käytön kuin seinään vielä eikä siltikään tullut mitään kovin pahoja oireita.
Nukuin kuin tukki MUTTA lihoin 25 kg ja nyt Ketipinorin lopetettuani kilot eivät lähde mihinään. Läskinä siis loppuelämä, jipii!
Siis oikeestiko täällä ihan oman ketjun voimin puolustellaan ja kehutaan tätä hirveätä lääkettä?! Pysykää kaukana ketipinorista, ei ole mitään hyvää sanottavaa kyseisestä itsemurha pilleristä jonka avulla moni tuttavakin on kuollut
Oli ihan loistava lääke. Ainoa josta oikeasti hyödyin vaikka kokeiltiin kymmeniä eri lääkkeitä. Minulla oli todella pahoja syömishäiriöön liittyviä pakkoajatuksia, unettomuutta ja vakava masennus. Parantuminen lähti alkuun ketipinorin avulla... tietysti parantuminen vaati paljon muuta työtä, mutta en olisi varmaan koskaan edennyt siihen että kykenin oikeasti työstämään asioita ilman sopivaa lääkettä. Söin 5 vuotta 200mg ja en kokenut lääkkeen lopetusta mitenkään hankalana. Tietysti se tehtiin asteittain annosta vähitellen pienentämällä. En myöskään kokenut oloani mitenkään ”zombiksi” niinkuin joku tuossa aiemmin kuvasi. Enemmänkin olo oli aiempaa parempi kun yöllä sai nukuttua eikä vain ajelehtinut päivästä toiseen kuoleman väsyneenä.