Meillä on laittaa 500.000 euroa asuntoon ja sillä ei saa helsingistä

Vierailija kirjoitti:

Kaikilla ei todellakaan ole varaa valita työpaikkaa niin monesta vaihtoehdosta, että olisi aina lyhyt ja mukava työmatka! Ihan tavallinen työntekijä joutuu monesti kysymättä vaihtamaan toimipistettä ja siinä pitää tosissaan puntaroida, uskaltaako lähteä hakemaan sen takia uutta työpaikkaa. Saattaa olla pitkä työsuhde takana, hyvät edut, jo vähän enemmän ikää ettei uuden työpaikan saaminen niin vaan onnistu. Tai sitten on niin oman alansa asiantuntija, ettei vastaavaa työtä helposti löydy.

Eli taas varsin ylimielinen tuo kommentti, "pidetään huoli siitä, että jos ja kun vaihdetaan työpaikkaa, niin se on alle 20 minuutin leppoisan pyöräilymatkan päässä kotoa".

Kyse on valinnoista ja rohkeudesta ottaa oma elämänsä haltuun. Miettiä mikä itselle on tärkeää ja tehdä valinnat sen mukaan. Minun valintani on se, että en halua hukata elämääni istumalla autossa/junassa/bussissa 10h viikossa. Jos kävisi niin ikävästi, että järkevän matkan päästä ei löydy työpaikkaa, niin sitten pitää pohtia uudelleen mitä sitten tekisi. Kouluttautuisiko uudelleen vai muuttaisiko kenties pienemmälle paikkakunnalle ja eläisi säästöillä mielekästä rauhallista elämää tai jotain ihan muuta. 

Kuulostaa kauhealta roikkua jossakin vain sen takia, että pelottaa mitä tapahtuu seuraavaksi. Ottakaa elämänne haltuun.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nämä pullistelijat palstalla, jotka halveksivat asumista muualla kuin kaupungin ydinkeskustassa ja kalleimmilla alurilla, ovat siellä aivan varmasti vain vuokralla. Tai puolison perimässä asunnossa, joka koetaan "omaksi".

Kukaan, joka on pärjännyt elämässä niin hyvin, että on varaa ostaa joku 60 m2 kolmio 700 000 eurolla, ei todellakaan ole vauva.fi-palstalla vähättelemässä niitä, joilla ei ole siihen varaa. Kannattaa lukea näitä kirjoituksia täällä kriittisesti...

Ei se, että on varaa asua tuollaisessa asunnossa tarkoita sitä, että tekisi yötä päivää töitä. Kannattaa nimenomaan käyttää asunnon hankintaan vain sen verran, että ei mene talous liian tiukalle ja jää rahaa ja aikaa muuhunkin elämään.

Osalla ihmisistä tuntuu olevan tapana laittaa suurin mahdollinen summa asumiseen ja kuvitella, että sillä saa ostettua itselleen jonkin sortin statuksen, että asuu jollakin tietyllä alueella. Sinulle 500k€ saattaa olla maksimi ja se tarkoittaa sitä, että saat painaa täysipäiväistä duunia vähintään eläkeikään asti. Samaan aikaan naapureilla, jotka asuvat samalla alueella vastaavassa asunnossa, saattaa olla ihan erilainen tilanne. Heille 500k€ saattaa olla suhteessa sama kuin sinulle esim. 100k€.

Tästä esimerkistä oli hyvä juttu joskus lehdessä eräästä designverkkokaupasta... suomalaiset ostavat sen 200€ lampun ja luulevat, että ovat isojakin asiakkaita, vaikka samaan aikaan toinen asiakas tekee tilauksen useilla sadoilla tuhansilla. Kaikki on suhteellista. 

Meinaatko nyt ihan tosissasi, että n 200 000 helsinkiläisellä 500 000 on pikkuraha?

Nämä joiden kommentit palstalla ovat naurettavia.

Nyt täytyy kyllä myöntää, että en yhtään ymmärrä miten luet tuota kommenttiani :D Missä kohtaa väitän, että 200 000 helsinkiläiselle 500k€ on pikkuraha? 

Niin no, ei näytä aloittajakaan valmiilta tekemään valintoja vaan valittaa ettei budjettiin sopivaa kotia löydy heille parhaalla sijainnilla. "Kouluttautuisiko uudelleen vai muuttaisiko kenties pienemmälle paikkakunnalle"