Tekeekö miehenne lasten kanssa mitään?
Itseäni ärsyttää kun yhteinen 'laatuhetki' lapsen ja miehen kanssa on sohvalla istuminen puhelimet tai tabletit kädessä... ja tätä jatkuu tuntikausia. Olen kysynyt lapselta mitä tekevät kun olen poissa niin vastaa että ei mitään :( Harmittaa kun mies ei ole oikein kiinnostunut samoista asioista mitä teen lapsemme kanssa.
Kommentit (18)
Hyvin vähän. Miehen lapset tulevat meille joka toinen viikonloppu, ja mies viettää heidän kanssaan aktiivista aikaa 2 h 24 tunnin aikana, jos ei ruokailuja lasketa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että käyvät yhdessä kaupassa ja katsovat leffan. Joskus käyvät HopLopissa tms. Muun ajan lapset ovat oikeastaan omassa huoneessaan.
Aina kun lapset valittavat, ettei mitään tehdä, niin mies aktivoituu ja vuokraa leffan. Se on sitten sitä yhteistä tekemistä. Enää eivät oikein edes valita, kun ovat alistuneita kohtaloonsa.
Totta kai tekee ja tällä hetkellä enemmän kuin minä kun on kotona lasten kanssa ainakin tämän vuoden.
Vierailija kirjoitti:
Hyvin vähän. Miehen lapset tulevat meille joka toinen viikonloppu, ja mies viettää heidän kanssaan aktiivista aikaa 2 h 24 tunnin aikana, jos ei ruokailuja lasketa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että käyvät yhdessä kaupassa ja katsovat leffan. Joskus käyvät HopLopissa tms. Muun ajan lapset ovat oikeastaan omassa huoneessaan.
Aina kun lapset valittavat, ettei mitään tehdä, niin mies aktivoituu ja vuokraa leffan. Se on sitten sitä yhteistä tekemistä. Enää eivät oikein edes valita, kun ovat alistuneita kohtaloonsa.
Tämä on tosi surullista. Meillä tuli päivä, jolloin isä kaipasi tytärtään, mutta nuori (nyt aikuinen) ei enää halunnut käydä vieraaksi jääneellä isällään. Isä ei vieläkään ymmärrä mitä tapahtui.
Hyvä, että lapsilla on sitä joutoaikaakin eikä koko ajan jotain tekemistä ja suorittamista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvin vähän. Miehen lapset tulevat meille joka toinen viikonloppu, ja mies viettää heidän kanssaan aktiivista aikaa 2 h 24 tunnin aikana, jos ei ruokailuja lasketa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että käyvät yhdessä kaupassa ja katsovat leffan. Joskus käyvät HopLopissa tms. Muun ajan lapset ovat oikeastaan omassa huoneessaan.
Aina kun lapset valittavat, ettei mitään tehdä, niin mies aktivoituu ja vuokraa leffan. Se on sitten sitä yhteistä tekemistä. Enää eivät oikein edes valita, kun ovat alistuneita kohtaloonsa.
Tämä on tosi surullista. Meillä tuli päivä, jolloin isä kaipasi tytärtään, mutta nuori (nyt aikuinen) ei enää halunnut käydä vieraaksi jääneellä isällään. Isä ei vieläkään ymmärrä mitä tapahtui.
Tein joskus vuosi-kaksi sitten tästä asiasta aloituksen niin, kirjoitin lähiäidin näkökulmasta sen. Kirjoitin, kuinka pettynyt olen, kun lapset joutuvat olemaan padilla omassa huoneessa.
Sain kamalasti alapeukkuja. Kuinka lähiäitinä odotan, että isä on jokin viihdytyskoneisto. Ja kuinka ydinperheessäkin vain vietetään aikaa, eikä suoriteta. Kuinka lapselle on hyvä oppia turhautumaan. Kuinka yhdessäolo ei ole suorittamista.
Taitaa aina riippua näkökulmasta, mitä mieltä asiasta ollaan...
Ei tehnyt eikä tee. Erottiin, tämä oli yksi syy siinä ettei koskaan vienyt lapsia edes ulos, että olisin voinut hetken saada omaa aikaa. Liikuin paljon lasten kanssa keskenäni, niin että ex sai sitä omaa aikaa itselleen. Ei vaan ymmärtänyt että mä olisin tarvinnut edes joskus hetken että ovat pois kotoa.
Totta kai tekee, nehän on sen omia lapsia. Mikä isä sellainen on, joka ei halua omien lasten kanssa tehdä asioita? Meillä ne käy esim. kirjastossa, näyttelyissä ja konserteissa, pyöräilemässä ja luontoretkillä, joskus lähtevät autoretkelle johonkin lähikaupunkiin. Kotonakin niillä on juttuja esim. musiikin parissa, pelaavat pelejä yhdessä, kokkaavat.
Vierailija kirjoitti:
Totta kai tekee, nehän on sen omia lapsia. Mikä isä sellainen on, joka ei halua omien lasten kanssa tehdä asioita? Meillä ne käy esim. kirjastossa, näyttelyissä ja konserteissa, pyöräilemässä ja luontoretkillä, joskus lähtevät autoretkelle johonkin lähikaupunkiin. Kotonakin niillä on juttuja esim. musiikin parissa, pelaavat pelejä yhdessä, kokkaavat.
Se on isä, joka ei ole isätyyppiä. Joka ei osaa olla lasten kanssa. Eikä se sellaiseksi tule eronkaan jälkeen. Ennen eroa nainen on 98 prosenttisesti yksinhuoltoja. Eron jälkeen nainen on 98 prosenttisesti yksinhuoltaja.
Ei tehnyt, ei vaikka ehdotin monta monituista kertaa, että oman lapsensa kanssa voisi aikaa viettää. Omat harrastukset ja kaverit menivät edelle. Nyt hämmästelee, kun ei aikuinen lapsi ole juuri missään tekemisissä hänen kanssaan.
Tekee paljon enemmän kuin minä. Meillä vielä pienet lapset alle 5-v, mut mies vie noita ulos ja uimaan, kävelylle, kauppaan. Kotonakin jaksaa leikkiä enemmän kuin minä. Onneksi suurin osa jutuista tehdään perheenä yhdessä mutta on ihanaa kun joskus saan olla tunnin yksin kotona.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Totta kai tekee, nehän on sen omia lapsia. Mikä isä sellainen on, joka ei halua omien lasten kanssa tehdä asioita? Meillä ne käy esim. kirjastossa, näyttelyissä ja konserteissa, pyöräilemässä ja luontoretkillä, joskus lähtevät autoretkelle johonkin lähikaupunkiin. Kotonakin niillä on juttuja esim. musiikin parissa, pelaavat pelejä yhdessä, kokkaavat.
Se on isä, joka ei ole isätyyppiä. Joka ei osaa olla lasten kanssa. Eikä se sellaiseksi tule eronkaan jälkeen.
Ja miksiköhän tämmöinen tyyppi sitten ryhtyy isäksi? Tai miksi joku haluaa tällaisen omien lastensa isäksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Totta kai tekee, nehän on sen omia lapsia. Mikä isä sellainen on, joka ei halua omien lasten kanssa tehdä asioita? Meillä ne käy esim. kirjastossa, näyttelyissä ja konserteissa, pyöräilemässä ja luontoretkillä, joskus lähtevät autoretkelle johonkin lähikaupunkiin. Kotonakin niillä on juttuja esim. musiikin parissa, pelaavat pelejä yhdessä, kokkaavat.
Se on isä, joka ei ole isätyyppiä. Joka ei osaa olla lasten kanssa. Eikä se sellaiseksi tule eronkaan jälkeen.
Ja miksiköhän tämmöinen tyyppi sitten ryhtyy isäksi? Tai miksi joku haluaa tällaisen omien lastensa isäksi?
Tavattoman moni mies tekee edelleen lapsia, kun nainen niitä haluaa. Ja naisten perustaa tälläisten miesten kanssa perheen, kun kuvittelevat että lapsi ja hänen(naisen) rakkaus muuttaa kaiken
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Totta kai tekee, nehän on sen omia lapsia. Mikä isä sellainen on, joka ei halua omien lasten kanssa tehdä asioita? Meillä ne käy esim. kirjastossa, näyttelyissä ja konserteissa, pyöräilemässä ja luontoretkillä, joskus lähtevät autoretkelle johonkin lähikaupunkiin. Kotonakin niillä on juttuja esim. musiikin parissa, pelaavat pelejä yhdessä, kokkaavat.
Se on isä, joka ei ole isätyyppiä. Joka ei osaa olla lasten kanssa. Eikä se sellaiseksi tule eronkaan jälkeen.
Ja miksiköhän tämmöinen tyyppi sitten ryhtyy isäksi? Tai miksi joku haluaa tällaisen omien lastensa isäksi?
Omalta osaltani voin vastata, että meillä lasta tahtoi nimenomaan mies. En voinut etukäteen tietää, että ei halua lapsensa kanssa mitään tehdä. Onneksi jäikin sitten siihen yhteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Totta kai tekee, nehän on sen omia lapsia. Mikä isä sellainen on, joka ei halua omien lasten kanssa tehdä asioita? Meillä ne käy esim. kirjastossa, näyttelyissä ja konserteissa, pyöräilemässä ja luontoretkillä, joskus lähtevät autoretkelle johonkin lähikaupunkiin. Kotonakin niillä on juttuja esim. musiikin parissa, pelaavat pelejä yhdessä, kokkaavat.
Se on isä, joka ei ole isätyyppiä. Joka ei osaa olla lasten kanssa. Eikä se sellaiseksi tule eronkaan jälkeen.
Ja miksiköhän tämmöinen tyyppi sitten ryhtyy isäksi? Tai miksi joku haluaa tällaisen omien lastensa isäksi?
Omalta osaltani voin vastata, että meillä lasta tahtoi nimenomaan mies. En voinut etukäteen tietää, että ei halua lapsensa kanssa mitään tehdä. Onneksi jäikin sitten siihen yhteen.
Eikä ihminen välttämättä itsekään tiedä. Minä olen nainen, enkä voinut etukäteen tietää, ettei minusta oikeastaan ole äidiksi. Tykkään kyllä vauvoista, mutta en millään jaksaisi yli 4-vuotiaista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Totta kai tekee, nehän on sen omia lapsia. Mikä isä sellainen on, joka ei halua omien lasten kanssa tehdä asioita? Meillä ne käy esim. kirjastossa, näyttelyissä ja konserteissa, pyöräilemässä ja luontoretkillä, joskus lähtevät autoretkelle johonkin lähikaupunkiin. Kotonakin niillä on juttuja esim. musiikin parissa, pelaavat pelejä yhdessä, kokkaavat.
Se on isä, joka ei ole isätyyppiä. Joka ei osaa olla lasten kanssa. Eikä se sellaiseksi tule eronkaan jälkeen.
Ja miksiköhän tämmöinen tyyppi sitten ryhtyy isäksi? Tai miksi joku haluaa tällaisen omien lastensa isäksi?
Omalta osaltani voin vastata, että meillä lasta tahtoi nimenomaan mies. En voinut etukäteen tietää, että ei halua lapsensa kanssa mitään tehdä. Onneksi jäikin sitten siihen yhteen.
Tahtomistilassa ei ole vielä sitä realistakuvaa mitä luvassa. Niin ja se äidinkin käytös voi vaikuttaa siihen millaista se isyys sitten on. Äiti voi tiettämättän provosoida tilanteen siihen pisteeseen, ettei mies osallistu. esim. omii lapsen kokonaan itselleen, ohjaa, säätelee ja määrittelee millaisten sen isyyden tulisi olla. (en tarkoita tällä sinua)
Jaa. Näistä miehistä sitten erotaan, koska eivät tee lastensa kanssa mitään.
Sitten mies perustaa uusperheen, ja nämä eksät valittavat, kun äitipuoli on tyyliin Riinis, eikä hoida lapsipuoliaan. Äitipuoli on ilkeä ja paha, vaikka kaiken syynä on mies, joka ei tee lastensa kanssa mitään.
Kyllä tekee ja usein paljon enemmän kuin minä.