Kotirauhan rikkominen
Olin ulkomailla pari viikkoa. Annoin asuntoni avaimen miehelle jonka kanssa seurustelen, tai aloimme juuri seurustelemaan syvemmin. Hän oli luvannut käydä kastelemassa kukkiani (eipä kastellut). Hän oli päättänyt jäädä asuntooni asumaan siksi ajaksi, joka oli minulle ok. Olin hänelle jopa varalle ostanut jääkaappiin kiitokseksi ruokaa.
Nyt sain tietää, että mies oli kutsunut myös ystäviään paikalle useamman kerran eikä ilmoittanut tai kysynyt minulta lupaa. Asia olisi ollut minulle ok, jos hän olisi kysynyt, vaikka olisi kyllä tuntunut oudolta, että täysin vieraat ihmiset olisivat kotonani, kun minä en ole. Enkä ole heitä edes tavannut! Ja siis se tuntuukin oudolta, koska siellä ovat olleet. Sanoin miehelle asiasta ja hän sanoi, että ylireagoin, ei hänen ystävistään ole haittaa. Ei tuntunut ymmärtävän ongelmaa. Ajattelin häntä valaista siasta, mutta en ole varma sopiiko tämä kotirauhan rikkomiseen. Osaako joku sanoa? Kiitos!
Kommentit (24)
Jos olisi kastellut ne kukat, niin voisin harkita, oliko ok että mies jäi asumaan ja kutsui kavereita kylään. Tässä tilanteessa, kun varsinainen asia eli kukkien kastelu oli laiminlyöty, niin miehellä ei mielestäni ole oikeutta yhtään mihinkään.
Harkintapaussin paikka. Jos mies on vastuuton, niin helpommalla pääsee, kun lopettaa suhteen.
Suhteen jatkoa pohdin kyllä, haluaisin vain saada miehen ymmärtämään, että tällainen ei ole ok eikä kyse ole vain siitä, että itse en tykkää siitä, vaan ihan vakavasti ei ok. Olen pyytänyt saada tavata nämä ystävät, mutta ei halua edes esitellä. Nimet tiedän ja Facebookista olen heidät löytänyt, mutta jostain syystä mies ei halua, että tappan heidät.
Palstalakimiestä paikalla? Ap
Olet itse luovuttanut avaimen hänelle. Hän on ollut luvallasi asunnossa. Rikoksen tunnusmerkistö ei täyty. Noin muuten sanoisin että juttu on siinä, ainakin kohdallani olisi. Todella röyhkeää ja tungettelevaa toimintaa mieheltä. Ei käytöstapoja. Ongelmia ja selän takana kikkailua luvassa paljon lisää jos pidät hänet elämässäsi.
Vierailija kirjoitti:
Olet itse luovuttanut avaimen hänelle. Hän on ollut luvallasi asunnossa. Rikoksen tunnusmerkistö ei täyty. Noin muuten sanoisin että juttu on siinä, ainakin kohdallani olisi. Todella röyhkeää ja tungettelevaa toimintaa mieheltä. Ei käytöstapoja. Ongelmia ja selän takana kikkailua luvassa paljon lisää jos pidät hänet elämässäsi.
Entä ystävien osalta? Heillä ei ollut lupaa ja mies ei ole asunnon haltija?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet itse luovuttanut avaimen hänelle. Hän on ollut luvallasi asunnossa. Rikoksen tunnusmerkistö ei täyty. Noin muuten sanoisin että juttu on siinä, ainakin kohdallani olisi. Todella röyhkeää ja tungettelevaa toimintaa mieheltä. Ei käytöstapoja. Ongelmia ja selän takana kikkailua luvassa paljon lisää jos pidät hänet elämässäsi.
Entä ystävien osalta? Heillä ei ollut lupaa ja mies ei ole asunnon haltija?
Mies on asunnon haltija jos hänelle on annettu avain ja lupa tulla asuntoon omistajan poissaollessa.
Vieraiden kutsuminen on tässä tapauksessa vain huonoa käytöstä, ei rikosoikeudellista merkitystä.
Minulle tulee sellainen viba aloituksesta, että et vain ole yhtään perillä siitä kenen kanssa seurustelet. Onko tämä yleistäkin maailmassa että näin heppoisin perustein otetaan seurustelukumppani ja päästetään hänet asuttamaan omaa kämppää? Tämä on näitä palsta-/maailma-ylipäänsä-hetkiä, jotka saavat pudistamaan omaa päätä...
Mistä tä löydätte näitä idiootteja?
Jos olet antanut miehelle luvan asua asunnossasi matkasi ajan etkä erikseen kieltänyt vieraiden kutsumista, niin ei tuossa mikään kotirauhan rikkominen ole kyseessä.
Vierailija kirjoitti:
Jos olet antanut miehelle luvan asua asunnossasi matkasi ajan etkä erikseen kieltänyt vieraiden kutsumista, niin ei tuossa mikään kotirauhan rikkominen ole kyseessä.
Annoin luvan käydä kastelemassa kukkia. Mies omatoimisesti jäi asumaan. Ja se oli ok. Onko oikeasti niin, että kotini on avoin kaikille, jos annan avaimen vaikka lapsenvahdille? Että hänellä on nyt valta päättää kuka siellä saa olla?
Vierailija kirjoitti:
Minulle tulee sellainen viba aloituksesta, että et vain ole yhtään perillä siitä kenen kanssa seurustelet. Onko tämä yleistäkin maailmassa että näin heppoisin perustein otetaan seurustelukumppani ja päästetään hänet asuttamaan omaa kämppää? Tämä on näitä palsta-/maailma-ylipäänsä-hetkiä, jotka saavat pudistamaan omaa päätä...
En taida tuntea, en. Olemme tunteneet jo useamman vuoden, tapailleet vuoden verran ja nyt vuoden alusta virallisesti seurustelleet. Ei mrnnyt valinta nappiin. Ap
Ymmärränkö oikein? Jos annan avaimen siivoojallemme, niin hänellä on oikeus kutsua sinne vieraita? Ilman, että tarvitsee kysyä meiltä? Näin lain silmissä siis, hyvät tavat asia erikseen.
-eri
Tuli mies testattua samalla. Ei jatkoon, kun ei sen vertaa ottanut sua vakavasti että olisi ne kukat kastellut. En myöskään hyväksyisi kotini pitämistä kyläilypaikkana.
Vierailija kirjoitti:
Ymmärränkö oikein? Jos annan avaimen siivoojallemme, niin hänellä on oikeus kutsua sinne vieraita? Ilman, että tarvitsee kysyä meiltä? Näin lain silmissä siis, hyvät tavat asia erikseen.
-eri
Ei se nyt mikään rikos silti ole.
Tulee mieleen ainoastaan jonkinlainen syyte petoksesta. Jos on luvannut olla päästämättä asuntoon ulkopuolisia ja sitten kuitenkin kutsuu ihmisiä asuntoon. Silloinkin tosi vaikea syyttää jos kerran mitään puhetta ulkopuolisten asuntoon päästämisestä ei ole ollut. Puhumattakaan pitävistä todisteista tälläisen sopimuksen olemassaolosta. Käytännössä pitäisi olla kirjallinen sopimus mitä on todistettavasti rikottu ennen kuin siitä voisi lain edessä seurata jotain.
Kotirauhan rikkomista ei ole, kuitenkin äärimmäisen huonoa käytöstä tai yksinkertaisesti ajattelematonta miesystävältäsi. Tuskin pahuuttaan kutsunut asuntoosi vieraitaan, lupa olisi silti ollut fiksua pyytää tai ainakin pahoitella ja pyytää anteeksi käytöstään. Jokainen tekee virheitä ja tämä ei niin ylitsepääsemätön vielä pitäisi olla, jos toisistanne muuten pidätte ja teillä on mukavaa yhdessä. Jokainen ansaitsee toisen mahdollisuuden. On hyvä etukäteen puhua omista rajoistaan ja missä ne ylittyy. Itse laittaisin tämän ajattelemattomuuden piikkiin, joka tuskin toistuu, kunhan puhutte tämän selväksi.
Tästä aasinsiltana vuosia taaksepäin, kun itselläni ja miesystävälle samankaltainen tilanne ja sisareni piipahti äkkiseltään ex-tempore käymässä ja ehti olla asunnossa vielä hetken, kun miesystävä saapui töistä. Oli todella todella vihainen, koska ei ollut vielä ehtinyt aiemmin nähdä sisartani livenä ja sanoi, että en ollut kysynyt lupaa saako tulla käymään hänen kotiinsa ja yht'äkkiä siellä vieras ihminen hänelle, kun tulee kotiin töistä. Hän heitti seuraavana päivänä minut pois asunnostaan, jonne olin jo ehtinyt tavarani viedä ja sinne asettua.
Pelästyin käytöstäni ja häpesin valtavasti. Pyysin anteeksi, mutta tuloksetta. Tein väärin, mutta en saanut anteeksi. Yleensä ajattelen kyllä ensin muita ja kysyn etukäteen eri asioissa lupaa, mutta tämä nopea vierailu tuli niin yllättäen, enkä kehdannut kieltää tulemasta. Oli kuitenkin sisällä vain n. 20 minuuttia, vaikka se ei ole silti mikään puolustus.
Vierailija kirjoitti:
Kotirauhan rikkomista ei ole, kuitenkin äärimmäisen huonoa käytöstä tai yksinkertaisesti ajattelematonta miesystävältäsi. Tuskin pahuuttaan kutsunut asuntoosi vieraitaan, lupa olisi silti ollut fiksua pyytää tai ainakin pahoitella ja pyytää anteeksi käytöstään. Jokainen tekee virheitä ja tämä ei niin ylitsepääsemätön vielä pitäisi olla, jos toisistanne muuten pidätte ja teillä on mukavaa yhdessä. Jokainen ansaitsee toisen mahdollisuuden. On hyvä etukäteen puhua omista rajoistaan ja missä ne ylittyy. Itse laittaisin tämän ajattelemattomuuden piikkiin, joka tuskin toistuu, kunhan puhutte tämän selväksi.
Tästä aasinsiltana vuosia taaksepäin, kun itselläni ja miesystävälle samankaltainen tilanne ja sisareni piipahti äkkiseltään ex-tempore käymässä ja ehti olla asunnossa vielä hetken, kun miesystävä saapui töistä. Oli todella todella vihainen, koska ei ollut vielä ehtinyt aiemmin nähdä sisartani livenä ja sanoi, että en ollut kysynyt lupaa saako tulla käymään hänen kotiinsa ja yht'äkkiä siellä vieras ihminen hänelle, kun tulee kotiin töistä. Hän heitti seuraavana päivänä minut pois asunnostaan, jonne olin jo ehtinyt tavarani viedä ja sinne asettua.
Pelästyin käytöstäni ja häpesin valtavasti. Pyysin anteeksi, mutta tuloksetta. Tein väärin, mutta en saanut anteeksi. Yleensä ajattelen kyllä ensin muita ja kysyn etukäteen eri asioissa lupaa, mutta tämä nopea vierailu tuli niin yllättäen, enkä kehdannut kieltää tulemasta. Oli kuitenkin sisällä vain n. 20 minuuttia, vaikka se ei ole silti mikään puolustus.
No et kyllä toiminut mitenkään erityisemmin väärin - miesystäväsi oli ollut valmis siihen, että hänen kotinsa on myös sinun kotisi - kyllä sinä siskoosi tai ystäväsi myös omaan kotiisi saat kutsua, vaikkei asunnon omistaja häntä olisikaan nähnyt.
Ehkä oli parempi että pääsin tuonkaltaistesta miehestä eroon.
Apn tapauksessa riita on hänen ja miehen välinen - ei ole sen kolmannen osapuolen tehtävä selvittää onko tuolla miehellä sinun lupa pyytää ystävänsä sinne, tai tarvitseeko hän sellaista sinulta.
Tuo mitään kotirauhan rikkomista ole.
Itse olet antanut avaimen ko. henkilölle, tuntematta häntä tarpeeksi hyvin.
Ja tuo aloitus muutenkin tuntuu hyvin tutulta, elikkä se on ollut täällä ennenkin.
Kyllästyttävää samoista asioista keskustelua.
Jos mies kutsuu kavereita minun kotiini eikä edes halua, että tapaan heitä... Mulle tämä tarkoittaisi sitä, ettei suhteella ole yhteistä tulevaisuutta. Jos joku tällainen kaveri olisi, jonka tapaaminen on pois laskuista syystä tai toisesta, niin ei häntä silloin pidä kutsua minun kotiini. Jokin on nyt miehen suhteen pahasti pielessä.
En tunne kotirauhan rikkomisen määritelmää tarpeeksi hyvin. Mutta ei tuo nyt missään nimessä ole OK. Toivottavasti mies ei ole teettänyt kopiota avaimestasi, jos muutenkin on noin rajaton.