Mitä sulle tulee mieleen ihmisestä jolla on asunto tässä kunnossa:

Vierailija kirjoitti:

Niin, tota mulle koti on paikka, jossa olen rennosti. On sekaista, pölyistä, pyykkivuoret ja imuroinnin tarve. Jättääkö miesystäväni mut niiden takia, vaikka viihdytään hyvin yhdessä.

Ei, mikäli miesystäväsi viihtyy ympäristössä, missä on pölyistä, sekaista ja pyykkivuoria ympäriinsä. Aika moni ei viihdy.

Kaikissa maksullisissa vapaa-ajanviettopaikoissa ravintoloista kylpylöihin on siistiä. Miksiköhän? 

Nuorempana kuurasin kaikki paikat asunnossa tyyliin hammasharjan kanssa, nyt lähes 50-kymppisenä olen hellittänyt, normaali perus siisteys riittää, tiskit heti koneeseen, imurointi kerta viikkoon ja wc: n pesu. Riittää mulle.

Ei kiinnosta arkiset asiat ja elämä täytyy muista asioista kuin kotityöt ja siksi joku siivous ei voisi vähempää kiinnostaa, vaan elämän tarkoitus ja ilo tulee muista asioista.

Minulla on tänään vapaapäivä ja koti kuin pommin jäljiltä, enkä voi edes palkata siivoojaa, kun pitäisi sitä ennen siivota. Pyykit sentään saan heitettyä jätesäkkiin ja sieltä pesulaan.

Heräsin tänään kahdeksan paikkeilla ja siitä asti olen ollut musiikin parissa, harjoitellut eri soittimella ja kuunnellut musiikki. Nyt oli ruokahetken aika. Ja tänäänkin jää siivous, kun muut mielenkiintoiset asiat kutsuvat. Ja saa paheksua julkisesti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eli siis on likaista ja sotkuista? Pahalta masennukseltahan se kuulostaa.

Allekirjoitan, minun koti on tuommoinen. Itkettää. Jospa kevät lievittäisi tätä peevelin masennusta. Nyt onneksi sain jätettyä joka viikkoisen viinipullon helkkariin ja lenkilläkin olen käynyt. Pitäkää peukkuja että toivun. Kiitos!

Ulkoile.

Kiitos, olen jo saanut voimia aloittaa. Silloin kun mieli on mustin ei ole voimia lähteä, ei vaikka haluakin olisi.

Kodin siisteys on yliarvostettua ja ehkä jotkut naiset pönkittävät sillä itsetuntoa ja yrittävät saada arvostusta. Sori vaan.

Ja jos joku nainen ei tähän halua, saa muilta naisilta suurta paheksuntaa.

Näin on ollut kautta historian esim. Minna Canthia paheksuttiin suuresti, kun hän laittoi uran kotitöiden edelle. Tai joku Hertta Kuusinen.

Mieleen tulee ihminen, joka käyttää ainutkertaisen elämänsä ja vapaa-aikansa, mielekkäämpään temiseen kuin siivous ja kodin ylläpito esim. työuraan, kulttuuriin, käsillä tekemiseen jne.

Näin miehet ovat tehneet maailman sivun.

Tulee mieleen että jotain häikkää on päässä.

Olin itse nuorempana hetken aikaa työtön ja masentunut, ja kämppä pääsi kauheaan kuntoon. Vaikka aloin sitten toipumaan masennuksesta ja pääsin töihinkin, se kämpän sekaisuus ja likaisuus hävetti ja lamaannutti kotona ollessa, enkä saanut sille oikeen mitään tehtyä, ja kaaos vain paheni.

Tähän liittyi myös henkisesti taloushuolet ja pieni palkka, ja olin jotenkin jumissa, en kokenut pystyväni tekemään asialle mitään, vaikka töissä kävin normaalisti ja sosiaalista elämää vietin, tosin kotini ulkopuolella.Sitä kaaosta ehti kestää pari vuotta, kun päätin että nyt se saa loppua. Halusin hallinnantunteen takaisin, halusin elää "avoimesti" ilman, että kotia täytyy piilotella. Sovin kuukauden päähän kaveriporukan illanvieton luokseni, ensimmäistä kertaa pitkään aikaan. Olin kyllä edelleen aika lamaantunut, ja välttelin siivouksen aloittamista.

Sitten edellisen päivän, melkein seuraavan yön, ja päivän ennen illanvieton iltaa siivosin, raivasin, putsasin "paniikissa", koska peruminen ei ollut enää vaihtoehto. Sain jotenkuten valmista, vaikkakin kaapit, sängynaluset jne oli aivan kaaoksessa, ja pintojen puhtaus ei mitään huippuluokkaa. Kuitenkin sen verran siistiä, että pystyi päästämään ihmiset sisään, ja pahoittelemaan etten ollut ehtinyt kauheasti siivota :D

Kun illanvietto oli vietetty, ja olin yksin omassa raivatussa kodissani, olin niin onnellinen. Tuntui uskomattomalta, että se kaaos mikä oli ollut vuorokauden aikasemmin, oli nyt poissa. Tunsin valtavaa onnea, helpotusta ja voimaa, halinnantunnetta omasta elämästä. 

Mietin, miksen ollut tarttunut jo aiemmin toimeen. Olin alistunut sekasotkun keskelle useammaksi vuodeksi, vaikka se oli vuorokaudessa selätetty, ja ihan vain omin voimin. Mietin silloin, että kunpa olisin aloittanut edes vähän kerralla, vaikka vartin päivässä. Kun sain kotini kuntoon, aloin innostua sisustuksesta, ja nykyään teen sen parissa töitä. Kotini siivoan säännöllisesti viikottain, ja päivittäin teen ylläpitävää siivousta. Nykyään puhdas ja kaunis koti on valtava voimavara, mikä auttaa rentoutumaan kaiken kiireen keskellä. Siivoominen on pakollinen välttämättömyys, mutta toisaalta fyysinen tekeminen ja tulosten näkeminen ja niistä nauttiminen on parasta terapiaa.

Tällä kokemuksella voin rohkaista kaikkia sotkusta kärsiviä tarttumaan toimeen, se todella on sen arvoista. Joko vähän kerrallaan joka päivä, tai sitten verta, hikeä ja kyyneliä vaativa kertarykäisy, joka on lopulta kuitenkin pieni panostus parempaan henkiseen vointiin. Tsemppiä kaikille asian kanssa painiville! :)

Väsymys.

Mulla on tommonen kämppä. Ulkoinen olemus siisti, töissä olen tehokas, mutta kotona en vaan jaksa, kukaan muu ei tunnu kotona sotkusta välittävän, ja vaikka jaksaisin aloittaa, huomaan että toisesta päästä kaaos ehtii edelleni, eli harvoin edes aloitan.

Tulee mieleen että heidän kannattaa kokeilla säännöllistä siivouspäivärytmiä ja sen jälkeen sitten joku hemmottelupalkkiorytmi. Opiskeluaikoina kimppakämpässä pistettiin lappuja kulhoon missä piti tehdä kaikenlaisia stuntteja mitä lapussa luki, mm. "kierrä nämä ja nämä korttelit pelkät alusvaatteet päällä" tai "katso teletappien ensimmäiset 4 kautta läpi maratoonina". Sieltä kulhosta piti ottaa lappu jos laisti Torstain siivouspäivästä.

Jännityksen lisäämiseksi joka kolmannessa lapussa luki jotain hemmottelua esim. "kämppäkaverit kustantaa sulle mäkkäriaterian". Mutta kukaan ei uskaltanut ottaa riskiä ja vaikka muuten perusopiskeluelämää ryyppäjäisineen sun muineen oli ja tuli, kämppä pysyi siistinä.

Vierailija kirjoitti:

Mulla on tommonen kämppä. Ulkoinen olemus siisti, töissä olen tehokas, mutta kotona en vaan jaksa, kukaan muu ei tunnu kotona sotkusta välittävän, ja vaikka jaksaisin aloittaa, huomaan että toisesta päästä kaaos ehtii edelleni, eli harvoin edes aloitan.

Entäs perheen yhteiset pelisäännöt siisteyden ylläpitämisestä, ja yhteisistä siivoushetkistä? Eihän yksi ihminen voi olla pelkästään vastuussa siivouksesta kodissa, missä asuu muitakin!

Vakava masennus vie aika hyvin mehut kotina, vaikka muualla jaksaisi esittää tervettä.

Vierailija kirjoitti:

Ei kiinnosta arkiset asiat ja elämä täytyy muista asioista kuin kotityöt ja siksi joku siivous ei voisi vähempää kiinnostaa, vaan elämän tarkoitus ja ilo tulee muista asioista.

Minulla on tänään vapaapäivä ja koti kuin pommin jäljiltä, enkä voi edes palkata siivoojaa, kun pitäisi sitä ennen siivota. Pyykit sentään saan heitettyä jätesäkkiin ja sieltä pesulaan.

Heräsin tänään kahdeksan paikkeilla ja siitä asti olen ollut musiikin parissa, harjoitellut eri soittimella ja kuunnellut musiikki. Nyt oli ruokahetken aika. Ja tänäänkin jää siivous, kun muut mielenkiintoiset asiat kutsuvat. Ja saa paheksua julkisesti.

Kyllä voit palkata siivoojan, kunhan varmistat ottavasi sellaisen, jolle sopii tehdä vaihtelevia tehtäviä eikä listasta katsoen viikkosiivousta. Näin sain itse niskalenkin surun takia syntyneestä kaaoksesta.

Vierailija kirjoitti:

Nuorempana kuurasin kaikki paikat asunnossa tyyliin hammasharjan kanssa, nyt lähes 50-kymppisenä olen hellittänyt, normaali perus siisteys riittää, tiskit heti koneeseen, imurointi kerta viikkoon ja wc: n pesu. Riittää mulle.

Mä ajattelin heittää elämäni ihan risaiseksi 50-kymppisenä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No siis mikä kellekin on kaaos? Tarkoittaako kaaos vaikka vaatteita ympäriinsä, mutta sinänsä ihan puhdasta? Astioita tiskipöydällä? Vai homeisia astioita keittiö levällään, imuroitu viimeksi 3v sitten jne?

Ei nyt kovin puhdasta kun ei mahdu siivoamaan.

                                                                      EPÄSIISTI,PASKIAINEN,PIITTAAMATON LUONNE.SITTISONTIAINEN.

Perheellinen. Pikkulapsia

Vierailija kirjoitti:

Mietin silloin, että kunpa olisin aloittanut edes vähän kerralla, vaikka vartin päivässä.

En halua väheksyä tätä neuvoa, mutta... Nekin, joilla on siistiä, joutuvat siivoamaan. Aika moni heistä käyttää myös tuon vartin päivässä. Eli onhan se ihan selvää, että jos sotkuisessa asunnossa elävä käyttää 15-30 min siivoamiseen niin asunto oikeastaan pysyy entisessä kuosissaan, muttei sotkeudu enää lisää. (mikä sinänsä on arvo, totta kai). 

Minulla itselläni on kaaoskämppä ja ihan selvää on, että jos teen sen minimin, minkä siistien kotien ihmiset tekevät (mitä sitten tekevätkään, pyyhkivät pinnat/imuroivat tms.) niin ei kaaos pienene yhtään. Sotkukämpän omistavan pitää tehdä enemmän kuin minimin, jos haluaa muutosta. Ei varttia auta, jos se tarkoittaa eteisen järjestämistä samalla kun keittiössä roskapinot jatkavat kasvuaan. 

Turha haukkua, olen aivan poikki kaikesta kokemastani.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mietin silloin, että kunpa olisin aloittanut edes vähän kerralla, vaikka vartin päivässä.

En halua väheksyä tätä neuvoa, mutta... Nekin, joilla on siistiä, joutuvat siivoamaan. Aika moni heistä käyttää myös tuon vartin päivässä. Eli onhan se ihan selvää, että jos sotkuisessa asunnossa elävä käyttää 15-30 min siivoamiseen niin asunto oikeastaan pysyy entisessä kuosissaan, muttei sotkeudu enää lisää. (mikä sinänsä on arvo, totta kai). 

Minulla itselläni on kaaoskämppä ja ihan selvää on, että jos teen sen minimin, minkä siistien kotien ihmiset tekevät (mitä sitten tekevätkään, pyyhkivät pinnat/imuroivat tms.) niin ei kaaos pienene yhtään. Sotkukämpän omistavan pitää tehdä enemmän kuin minimin, jos haluaa muutosta. Ei varttia auta, jos se tarkoittaa eteisen järjestämistä samalla kun keittiössä roskapinot jatkavat kasvuaan. 

Ei sinänsä pidä paikkaansa. Koska kaaoskämpässä asuvat eivät "elä ja sotke" enää kauheasti enempää, koska ei ole tilaa eikä voimia siihen. Jos kaaoskämpässä on kaikki kaikki pyykit likaisena, kaikki astiat likaisena, kaikki pinnat täynnä tavaraa jne, ei sitä sotkua synny enää muualta kuin ehkä roskista. Sitäpaitsi kaaoskämpissä elävät eivät "elä", he makaavat sohvalla/sängyssä 24/7.

Jos sellaista kämppää alkaa raivaa 15 min päivässä, syntyy aika piankin tuloksia. Nythän en puhu puhtautta ylläpitävästä päiväsiivouksesta, koska kaaoskämpissä ei voida vielä edes ottaa huomioon koko puhtauspuolta, kun ensin pitäis saada raivattua kaaos. Se kaaoksen raivaus, eli tavarat pois lattioilta, tiskien ja pyykkien pesu ja kaappiin laitto, roskien vieminen, tavaroiden karsiminen, on se ensimmäinen asia, ja kun ne on kunnossa, voidaan alkaa vasta puhuun tästä siivouspuolesta = puhtaanapito.

Jos on pieniä lapsia ja kämppä kaaoksessa tai epäsiisti kannattanee miettiä mitä kaikki pieneliöitä ja bakteereja kämpästä saattaa löytyä jossain kohtaa. Esim. sokeritoukkia tai muita öttiäisiä. Tai pinnoilla elää koko ajan e.coli/candidabakteerit. Hyvä jos voit itse elää noiden asioiden kanssa mutta haluatko oikeasti altistaa lapsesi näille?

Muuten se wc-pytyn kansi kannattaisi sulkea kun sen vetää: tiedän tapauksen jossa henkilön keuhkoista on löytynyt e.coli-bakteeria kun tämä asia ei ole ollut kunnossa. Toki tällä tyypillä on myös wc:n ovi aivan auki koko ajan ja kyseessä on todella pieni asunto. Tällaiset esimerkin kannustavat ainakin minua pitämään huolta asuntoni siisteydestä.