Lue keskustelun säännöt.
Pitäisikö kaikkien sairaanhoitajien irtisanoutua 29.2.2020, jos palkat eivät nouse merkittävästi?
Kovat otteet
14.01.2020 |
Jokaisella sairaanhoitajalla on oikeus irtisanoutua virastaan. Tämä on fakta. Jos jokainen sairaanhoitaja ilmoittaisi tänään kirjallisesti päättävänsä virkasuhteensa päivämäärällä 29.2.2020, voisi liittoneuvotteluihin tulla täysin uusi ääni. :D Silloin ei enää puhuttaisi kympeistä, vaan ehkä jopa tonnin palkankorotuksesta.
Kyllä varmasti sairaanhoitajia piristäisi, jos 3 500 euron kuukausipalkka olisikin jatkossa 4 500 euroa. :)
Kommentit (667)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kaikki laiskat saikuttaja hoitajat voivat irtisanoutua joukolla. Korvataan teidät vuokrafirman työntekijöillä ja lähäreillä. Ja muistskaa että irtisanoutuminen on lopullinen, takaisin ei pääsekään.
T. TyönantajaToivon että sinun umppariasi on leikkaamassa varamispalvelusta otettu koulupudokas.
Miten jollakin voi olla noin idioottimaiset jutut?!?
Hoitajatko nykyään umpparitkin leikkaa?!
Ja sinä puhut muitten idioottimaisista jutuista...
Ohis
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvin näyttää hoitajilla olevan aikaa osallistua keskusteluun kesken työpäivän. Kun on aikaa räplätä sitä puhelinta niin ei kovin kiireiseltä vaikuta se työ. Saa nähdä koska tulee ihan laki joka kieltää älypuhelinten käytön työajalla?
Oletko kuullut vuorotöistä?
No menepä nukkumaan.
Vastahan minä heräsin. Menisit sinäkin töihin. Koikeile edes, jos vaikka tykkäisit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä ne rahat revitään?
En kyllä ymmärrä, mistä me kaikki nämä rahat saadaan kasaan?
Valtion velkaa lisäämällä? Koulumaksuista?
Järkätään lääkärimaksut kaikille?
Kuntatalous on muutenkin ihan kuralla.
Palomiehet vaatii lisää palkkaa, rekkakuskit haluavat enemmän, lastentarhan opettajat...
Mistä sen kaiken rahan pitäisi tulla?
Lopetetaan terveydenhuolto ja jokainen hoitaa syöpänsä ihan itse, niin ei tarvi kenenkään vinkua.
Tämäkö on sinun ääripään ratkaisusi?
Fakta on, että jo nyt sairaanhoitajien palkka rasittaa Suomen valtiota aivan törkeästi. SINÄ maksat siitä veroissasi.
Odottakaapas kun Suomen väkiluku romahtaa miljoonalla boomereiden kuoltua.....
Fakta on se että hoitajilla on länsimaisittain huonot palkat ja toinen fakta on se että Suomi käyttää terveydenhoitoon VÄHÄN rahaa brottokansantuotteeseen verrattuna.
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/terveysmenot-ovat-rajahtaneet-kasvuu…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kaikki laiskat saikuttaja hoitajat voivat irtisanoutua joukolla. Korvataan teidät vuokrafirman työntekijöillä ja lähäreillä. Ja muistskaa että irtisanoutuminen on lopullinen, takaisin ei pääsekään.
T. TyönantajaToivon että sinun umppariasi on leikkaamassa varamispalvelusta otettu koulupudokas.
Miten jollakin voi olla noin idioottimaiset jutut?!?
Hoitajatko nykyään umpparitkin leikkaa?!
Ja sinä puhut muitten idioottimaisista jutuista...
Ohis
No sanopa itse, mitä hoitajat tekee!? Parantaa sairaat!!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kaikki laiskat saikuttaja hoitajat voivat irtisanoutua joukolla. Korvataan teidät vuokrafirman työntekijöillä ja lähäreillä. Ja muistskaa että irtisanoutuminen on lopullinen, takaisin ei pääsekään.
T. TyönantajaToivon että sinun umppariasi on leikkaamassa varamispalvelusta otettu koulupudokas.
Miten jollakin voi olla noin idioottimaiset jutut?!?
Hoitajatko nykyään umpparitkin leikkaa?!
Ja sinä puhut muitten idioottimaisista jutuista...
Ohis
Lääkäreistäkin on pulaa. Sinun umpprin leikkamiseen riittää kuka tahansa pulsu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvin näyttää hoitajilla olevan aikaa osallistua keskusteluun kesken työpäivän. Kun on aikaa räplätä sitä puhelinta niin ei kovin kiireiseltä vaikuta se työ. Saa nähdä koska tulee ihan laki joka kieltää älypuhelinten käytön työajalla?
Oletko kuullut vuorotöistä?
No menepä nukkumaan.
Vastahan minä heräsin. Menisit sinäkin töihin. Koikeile edes, jos vaikka tykkäisit.
Mene takaisin nukkumaan. Kohta pääsee onneksi rähjäämään työmaalle tästä asiasta? Teillähän sitä aikaa on. Räkäisiä räkättäjiä.
Suomen terveydenhuollon menot kansainvälisessä vertailussa kohtuulliset
OECD Health Statistics 2019 -taloustietoja
Julkisen rahoituksen osuus Suomen terveydenhuoltomenoista OECD-maiden keskitasoa
Suomen terveydenhuoltojärjestelmä pohjautuu verorahoitukseen. Julkisen rahoituksen osuus terveydenhuollon käyttömenoista oli 75,2 % vuonna 2017. Kotitalouksien, työnantajien ja muiden tahojen rahoitusosuus Suomen terveydenhuoltomenoista on selvästi suurempi kuin muissa pohjoismaissa. Julkisen rahoituksen osuus vuonna 2017 oli Ruotsissa 83,7, Norjassa 85,5, Tanskassa 84,0 ja Islannissa 81,8 %. USA:ssa julkisen rahoituksen ja pakollisten terveysvakuutusjärjestelmien rahoitusosuus oli kasvanut 84,5 %:iin. Suomessa julkisen rahoituksen osuus on vuosien mittaan muuttunut; vuonna 1990 sen osuus oli 80 % ja 71,2 % vuonna 2000.
Suomen terveydenhuollon menojen bkt-suhde pohjoismaiden alhaisin
Suomen terveydenhuollon käyttötalousmenojen suhde bruttokansantuotteeseen oli 9,2 % vuonna 2017, OECD-maissa keskimäärin 8,8, Ruotsissa 11,0, Norjassa 10,4, Tanskassa 10,1 ja USA:ssa 17,1 %. Eri maiden bkt-osuuksia vertailevia lukuja tarkasteltaessa on tärkeää huomata, että bruttokansantuotesuhde kasvaa, kun bruttokansantuote laskee, vaikka väestölle tuotettaisiin samat palvelut samalla volyymilla kuin aiempina vuosina.
Maamme bruttokansantuotteen supistuminen 8,3 %:lla vuonna 2009 kasvatti terveydenhuollon käyttömenojen bruttokansantuotesuhteen 8,9 prosenttiin. Vuonna 2007 suhde oli 7,8 prosenttia, jolloin bruttokansantuotteen volyymin vuosikasvu oli 5,2 prosenttia. Suomen terveydenhuollon toimintamenojen suhde bruttokansantuotteeseen kasvoi 2,4 prosenttiyksikköä vuodesta 2000 vuoteen 2017. Kasvu selittyy maamme kansantalouden pitkään kestäneestä muita maita huonommasta kehityksestä. Terveydenhuoltomme talouden keskeinen avaintekijä on kansantuotteen kasvu. Vuosien 2017–2018 bkt:n kasvu näkyy ennakkoarvioiden mukaan terveydenhuollon bkt-suhteen vähentymisenä vuonna 2018.
OECD-maista USA, Sveitsi, Ranska, Saksa, Ruotsi, Japani, Kanada, Norja, Itävalta, Belgia, Tanska, Alankomaat ja Iso-Britannia käyttivät vuonna 2017 terveydenhuollon käyttömenoihin suhteessa kansantuotteeseensa enemmän kuin Suomi. Vastaavasti Suomea vähemmän käyttivät OECD-maista Australia, Uusi-Seelanti, Chile, Portugali, Espanja, Italia, Islanti, Slovenia, Kreikka, Korea, Israel, Tšekin tasavalta, Irlanti, Unkari, Slovakian tasavalta, Puola, Liettua, Viro, Latvia, Meksiko, Luxemburg ja Turkki. Luxemburgin alhainen suhdeluku selittyy sillä, että vuonna 2017 sen bruttokansantuote/asukas oli 122 % suurempi kuin OECD-maiden keskimäärin.
Suomen terveydenhuollon käyttömenot/asukas muita pohjoismaita pienemmät
Terveydenhuollon ostovoimapariteetilla korjatut käyttömenot/asukas (US$) vaihtelivat vuonna 2017 USA:n 10 207:stä Meksikon 1 105:een. Suomen käyttömenot/asukas olivat 7 % suuremmat kuin OECD-maiden keskimäärin. Norjan käyttömenot/asukas olivat 47, Ruotsin 28 ja Tanskan 22 % suuremmat kuin Suomen. Mm. terveydenhuollon palkka- ja hintatasot, palvelujen käytön runsaus, palvelujen tuotanto- ja hallintorakenteet, väestön erilainen sairastavuus ja palvelujen tarve, käytössä olevat voimavarat, prosessit, tuottavuus, kansantalouden ja julkistalouden tila, erilaiset rahoitusjärjestelmät, asiakasmaksut palvelujen käyttöhetkellä, jne. selittävät maiden käyttömenojen eroja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvin näyttää hoitajilla olevan aikaa osallistua keskusteluun kesken työpäivän. Kun on aikaa räplätä sitä puhelinta niin ei kovin kiireiseltä vaikuta se työ. Saa nähdä koska tulee ihan laki joka kieltää älypuhelinten käytön työajalla?
Oletko kuullut vuorotöistä?
No menepä nukkumaan.
Mene töihin luuseri.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä ne rahat revitään?
En kyllä ymmärrä, mistä me kaikki nämä rahat saadaan kasaan?
Valtion velkaa lisäämällä? Koulumaksuista?
Järkätään lääkärimaksut kaikille?
Kuntatalous on muutenkin ihan kuralla.
Palomiehet vaatii lisää palkkaa, rekkakuskit haluavat enemmän, lastentarhan opettajat...
Mistä sen kaiken rahan pitäisi tulla?
Lopetetaan terveydenhuolto ja jokainen hoitaa syöpänsä ihan itse, niin ei tarvi kenenkään vinkua.
Tämäkö on sinun ääripään ratkaisusi?
Fakta on, että jo nyt sairaanhoitajien palkka rasittaa Suomen valtiota aivan törkeästi. SINÄ maksat siitä veroissasi.
Odottakaapas kun Suomen väkiluku romahtaa miljoonalla boomereiden kuoltua.....
Fakta on se että hoitajilla on länsimaisittain huonot palkat ja toinen fakta on se että Suomi käyttää terveydenhoitoon VÄHÄN rahaa brottokansantuotteeseen verrattuna.
ROSKAA. Esimerkiksi yhdysvaltalainen ja ruotsalainen sairaanhoitaja tienaa suhteessa vähemmän kuin suomalainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tää hoitsu on ainakin joko humalassa tai muuten tyhmä, on niin paljon kirjoitusvirheitä.
Missä olet hoitajana? Voidaan vältellä!?
Vierailija kirjoitti:
https://www.kuntaliitto.fi/sites/default/files/media/file/OECD%20Health…
Käykääpä lukemassa vähän dataa, ettette puhu paskaa koko ajan.
Huomatkaan yksityisiin toimintoihin perustuvan yhdysvaltojen sijainti kustannuksissa.
Koita nyt tehyläisille saada päähän se, että Suomi kuluttaa aivan järkyttäviä summia jo nyt julkisen terveydenhuollon ylläpitoon.
Kun ei tuo talousjuttu oikein kiinnosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suomen terveydenhuollon menot kansainvälisessä vertailussa kohtuulliset
OECD Health Statistics 2019 -taloustietoja
Julkisen rahoituksen osuus Suomen terveydenhuoltomenoista OECD-maiden keskitasoa
Suomen terveydenhuoltojärjestelmä pohjautuu verorahoitukseen. Julkisen rahoituksen osuus terveydenhuollon käyttömenoista oli 75,2 % vuonna 2017. Kotitalouksien, työnantajien ja muiden tahojen rahoitusosuus Suomen terveydenhuoltomenoista on selvästi suurempi kuin muissa pohjoismaissa. Julkisen rahoituksen osuus vuonna 2017 oli Ruotsissa 83,7, Norjassa 85,5, Tanskassa 84,0 ja Islannissa 81,8 %. USA:ssa julkisen rahoituksen ja pakollisten terveysvakuutusjärjestelmien rahoitusosuus oli kasvanut 84,5 %:iin. Suomessa julkisen rahoituksen osuus on vuosien mittaan muuttunut; vuonna 1990 sen osuus oli 80 % ja 71,2 % vuonna 2000.
Suomen terveydenhuollon menojen bkt-suhde pohjoismaiden alhaisin
Suomen terveydenhuollon käyttötalousmenojen suhde bruttokansantuotteeseen oli 9,2 % vuonna 2017, OECD-maissa keskimäärin 8,8, Ruotsissa 11,0, Norjassa 10,4, Tanskassa 10,1 ja USA:ssa 17,1 %. Eri maiden bkt-osuuksia vertailevia lukuja tarkasteltaessa on tärkeää huomata, että bruttokansantuotesuhde kasvaa, kun bruttokansantuote laskee, vaikka väestölle tuotettaisiin samat palvelut samalla volyymilla kuin aiempina vuosina.
Maamme bruttokansantuotteen supistuminen 8,3 %:lla vuonna 2009 kasvatti terveydenhuollon käyttömenojen bruttokansantuotesuhteen 8,9 prosenttiin. Vuonna 2007 suhde oli 7,8 prosenttia, jolloin bruttokansantuotteen volyymin vuosikasvu oli 5,2 prosenttia. Suomen terveydenhuollon toimintamenojen suhde bruttokansantuotteeseen kasvoi 2,4 prosenttiyksikköä vuodesta 2000 vuoteen 2017. Kasvu selittyy maamme kansantalouden pitkään kestäneestä muita maita huonommasta kehityksestä. Terveydenhuoltomme talouden keskeinen avaintekijä on kansantuotteen kasvu. Vuosien 2017–2018 bkt:n kasvu näkyy ennakkoarvioiden mukaan terveydenhuollon bkt-suhteen vähentymisenä vuonna 2018.
OECD-maista USA, Sveitsi, Ranska, Saksa, Ruotsi, Japani, Kanada, Norja, Itävalta, Belgia, Tanska, Alankomaat ja Iso-Britannia käyttivät vuonna 2017 terveydenhuollon käyttömenoihin suhteessa kansantuotteeseensa enemmän kuin Suomi. Vastaavasti Suomea vähemmän käyttivät OECD-maista Australia, Uusi-Seelanti, Chile, Portugali, Espanja, Italia, Islanti, Slovenia, Kreikka, Korea, Israel, Tšekin tasavalta, Irlanti, Unkari, Slovakian tasavalta, Puola, Liettua, Viro, Latvia, Meksiko, Luxemburg ja Turkki. Luxemburgin alhainen suhdeluku selittyy sillä, että vuonna 2017 sen bruttokansantuote/asukas oli 122 % suurempi kuin OECD-maiden keskimäärin.
Suomen terveydenhuollon käyttömenot/asukas muita pohjoismaita pienemmät
Terveydenhuollon ostovoimapariteetilla korjatut käyttömenot/asukas (US$) vaihtelivat vuonna 2017 USA:n 10 207:stä Meksikon 1 105:een. Suomen käyttömenot/asukas olivat 7 % suuremmat kuin OECD-maiden keskimäärin. Norjan käyttömenot/asukas olivat 47, Ruotsin 28 ja Tanskan 22 % suuremmat kuin Suomen. Mm. terveydenhuollon palkka- ja hintatasot, palvelujen käytön runsaus, palvelujen tuotanto- ja hallintorakenteet, väestön erilainen sairastavuus ja palvelujen tarve, käytössä olevat voimavarat, prosessit, tuottavuus, kansantalouden ja julkistalouden tila, erilaiset rahoitusjärjestelmät, asiakasmaksut palvelujen käyttöhetkellä, jne. selittävät maiden käyttömenojen eroja.
"Suomen terveydenhuollon menojen bkt-suhde pohjoismaiden alhaisin"
"Suomen terveydenhuollon käyttömenot/asukas muita pohjoismaita pienemmät"
Suomen terveydenhuolto on läntisten sivistysmaiden halvimpia. Naurettavaa vedota siihe että Suomella ei olisi varaa asiallisiin terveydenhuollon palkkoihin. Jos tämä maa ei toimi, niin varmaan kannattaa pistää lappuluukulle ja siirtyä jonku osaavamman hallinnon alle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://www.kuntaliitto.fi/sites/default/files/media/file/OECD%20Health…
Käykääpä lukemassa vähän dataa, ettette puhu paskaa koko ajan.
Huomatkaan yksityisiin toimintoihin perustuvan yhdysvaltojen sijainti kustannuksissa.
Koita nyt tehyläisille saada päähän se, että Suomi kuluttaa aivan järkyttäviä summia jo nyt julkisen terveydenhuollon ylläpitoon.
Kun ei tuo talousjuttu oikein kiinnosta.
Onko sinulla ymmärtämisessä suuriakin vaikeuksia? Suomihan on terveydenhoitokuluiltaan Länsieuroopan halvimpia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kaikki laiskat saikuttaja hoitajat voivat irtisanoutua joukolla. Korvataan teidät vuokrafirman työntekijöillä ja lähäreillä. Ja muistskaa että irtisanoutuminen on lopullinen, takaisin ei pääsekään.
T. TyönantajaToivon että sinun umppariasi on leikkaamassa varamispalvelusta otettu koulupudokas.
Miten jollakin voi olla noin idioottimaiset jutut?!?
Hoitajatko nykyään umpparitkin leikkaa?!
Ja sinä puhut muitten idioottimaisista jutuista...
Ohis
Lääkäreistäkin on pulaa. Sinun umpprin leikkamiseen riittää kuka tahansa pulsu.
Ääliö, niin sinunkin, jos siihen mennään. Hoitaja ei kuitenkaan leikkaa.
Ohis
Vierailija kirjoitti:
https://www.kuntaliitto.fi/sites/default/files/media/file/OECD%20Health…
Käykääpä lukemassa vähän dataa, ettette puhu paskaa koko ajan.
Huomatkaan yksityisiin toimintoihin perustuvan yhdysvaltojen sijainti kustannuksissa.
Tuo on muuten 2017 -datalla. Terveysmenothan ovat lähteneet räjähtäneeseen nousuun 2018, mitä tuossa 2018 -odotuksessa ei huomioitu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomen terveydenhuollon menot kansainvälisessä vertailussa kohtuulliset
OECD Health Statistics 2019 -taloustietoja
Julkisen rahoituksen osuus Suomen terveydenhuoltomenoista OECD-maiden keskitasoa
Suomen terveydenhuoltojärjestelmä pohjautuu verorahoitukseen. Julkisen rahoituksen osuus terveydenhuollon käyttömenoista oli 75,2 % vuonna 2017. Kotitalouksien, työnantajien ja muiden tahojen rahoitusosuus Suomen terveydenhuoltomenoista on selvästi suurempi kuin muissa pohjoismaissa. Julkisen rahoituksen osuus vuonna 2017 oli Ruotsissa 83,7, Norjassa 85,5, Tanskassa 84,0 ja Islannissa 81,8 %. USA:ssa julkisen rahoituksen ja pakollisten terveysvakuutusjärjestelmien rahoitusosuus oli kasvanut 84,5 %:iin. Suomessa julkisen rahoituksen osuus on vuosien mittaan muuttunut; vuonna 1990 sen osuus oli 80 % ja 71,2 % vuonna 2000.
Suomen terveydenhuollon menojen bkt-suhde pohjoismaiden alhaisin
Suomen terveydenhuollon käyttötalousmenojen suhde bruttokansantuotteeseen oli 9,2 % vuonna 2017, OECD-maissa keskimäärin 8,8, Ruotsissa 11,0, Norjassa 10,4, Tanskassa 10,1 ja USA:ssa 17,1 %. Eri maiden bkt-osuuksia vertailevia lukuja tarkasteltaessa on tärkeää huomata, että bruttokansantuotesuhde kasvaa, kun bruttokansantuote laskee, vaikka väestölle tuotettaisiin samat palvelut samalla volyymilla kuin aiempina vuosina.
Maamme bruttokansantuotteen supistuminen 8,3 %:lla vuonna 2009 kasvatti terveydenhuollon käyttömenojen bruttokansantuotesuhteen 8,9 prosenttiin. Vuonna 2007 suhde oli 7,8 prosenttia, jolloin bruttokansantuotteen volyymin vuosikasvu oli 5,2 prosenttia. Suomen terveydenhuollon toimintamenojen suhde bruttokansantuotteeseen kasvoi 2,4 prosenttiyksikköä vuodesta 2000 vuoteen 2017. Kasvu selittyy maamme kansantalouden pitkään kestäneestä muita maita huonommasta kehityksestä. Terveydenhuoltomme talouden keskeinen avaintekijä on kansantuotteen kasvu. Vuosien 2017–2018 bkt:n kasvu näkyy ennakkoarvioiden mukaan terveydenhuollon bkt-suhteen vähentymisenä vuonna 2018.
OECD-maista USA, Sveitsi, Ranska, Saksa, Ruotsi, Japani, Kanada, Norja, Itävalta, Belgia, Tanska, Alankomaat ja Iso-Britannia käyttivät vuonna 2017 terveydenhuollon käyttömenoihin suhteessa kansantuotteeseensa enemmän kuin Suomi. Vastaavasti Suomea vähemmän käyttivät OECD-maista Australia, Uusi-Seelanti, Chile, Portugali, Espanja, Italia, Islanti, Slovenia, Kreikka, Korea, Israel, Tšekin tasavalta, Irlanti, Unkari, Slovakian tasavalta, Puola, Liettua, Viro, Latvia, Meksiko, Luxemburg ja Turkki. Luxemburgin alhainen suhdeluku selittyy sillä, että vuonna 2017 sen bruttokansantuote/asukas oli 122 % suurempi kuin OECD-maiden keskimäärin.
Suomen terveydenhuollon käyttömenot/asukas muita pohjoismaita pienemmät
Terveydenhuollon ostovoimapariteetilla korjatut käyttömenot/asukas (US$) vaihtelivat vuonna 2017 USA:n 10 207:stä Meksikon 1 105:een. Suomen käyttömenot/asukas olivat 7 % suuremmat kuin OECD-maiden keskimäärin. Norjan käyttömenot/asukas olivat 47, Ruotsin 28 ja Tanskan 22 % suuremmat kuin Suomen. Mm. terveydenhuollon palkka- ja hintatasot, palvelujen käytön runsaus, palvelujen tuotanto- ja hallintorakenteet, väestön erilainen sairastavuus ja palvelujen tarve, käytössä olevat voimavarat, prosessit, tuottavuus, kansantalouden ja julkistalouden tila, erilaiset rahoitusjärjestelmät, asiakasmaksut palvelujen käyttöhetkellä, jne. selittävät maiden käyttömenojen eroja.
"Suomen terveydenhuollon menojen bkt-suhde pohjoismaiden alhaisin"
"Suomen terveydenhuollon käyttömenot/asukas muita pohjoismaita pienemmät"
Suomen terveydenhuolto on läntisten sivistysmaiden halvimpia. Naurettavaa vedota siihe että Suomella ei olisi varaa asiallisiin terveydenhuollon palkkoihin. Jos tämä maa ei toimi, niin varmaan kannattaa pistää lappuluukulle ja siirtyä jonku osaavamman hallinnon alle.
Ei ole varaa antaa. Nälkä on jo itsellä liian kova.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://www.kuntaliitto.fi/sites/default/files/media/file/OECD%20Health…
Käykääpä lukemassa vähän dataa, ettette puhu paskaa koko ajan.
Huomatkaan yksityisiin toimintoihin perustuvan yhdysvaltojen sijainti kustannuksissa.
Tuo on muuten 2017 -datalla. Terveysmenothan ovat lähteneet räjähtäneeseen nousuun 2018, mitä tuossa 2018 -odotuksessa ei huomioitu.
Eli Suomi on entistäkin korkeammalla tuossa tilastossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://www.kuntaliitto.fi/sites/default/files/media/file/OECD%20Health…
Käykääpä lukemassa vähän dataa, ettette puhu paskaa koko ajan.
Huomatkaan yksityisiin toimintoihin perustuvan yhdysvaltojen sijainti kustannuksissa.
Koita nyt tehyläisille saada päähän se, että Suomi kuluttaa aivan järkyttäviä summia jo nyt julkisen terveydenhuollon ylläpitoon.
Kun ei tuo talousjuttu oikein kiinnosta.
Kannattaisi talousjututkin vähän kiinnostaa, niin et puhelisi noin hölmöjä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://www.kuntaliitto.fi/sites/default/files/media/file/OECD%20Health…
Käykääpä lukemassa vähän dataa, ettette puhu paskaa koko ajan.
Huomatkaan yksityisiin toimintoihin perustuvan yhdysvaltojen sijainti kustannuksissa.
Tuo on muuten 2017 -datalla. Terveysmenothan ovat lähteneet räjähtäneeseen nousuun 2018, mitä tuossa 2018 -odotuksessa ei huomioitu.
Eli Suomi on entistäkin korkeammalla tuossa tilastossa.
Kokoomuksen ja Keskustan sotemokailu on tuonut turhia kustannuksia.
Sinua se kirvelee kun kuset omaan haavaasi.