Lue keskustelun säännöt.
En suosittele parisuhteessa pitämään salaisia rahakätköjä. Morjens muutamalle sadalle eurolle !
13.01.2020 |
Vanhan puhelimen kotilossa oon salassa pitänyt muutamaa sataa euroa tuhlailevalta puolisolta sukan varteen pahan päivän varalle. Vaan pahempi päivä koittikin tänään ukon antaessa tuon vanhan puhelimeni kaverilleen. "Ethän sä sillä enää mitään tehnyt" - Voi vee kun vetuttaa! Käskin äijää pyytämään puhelinta takaisin mutta saa nähdä onko se enää rahoineen vai ei. Joo tyhmä olin, tiiän.
Kommentit (46)
Vierailija kirjoitti:
Hih!
Muistuu mieleen eräs pitkäaikainen kumppani, joka ilmeisen säännöllisesti varasti minulta rahaa pitkällä aikajaksolla.
Säästin kotona sellaiseen kannelliseen muovikeppoon (emme asuneet silloin yhdessä vielä) käteistä, johon pistin aina puolet rahasta joka oli tilillä jäljellä kun seuraava palkka tuli. Oli siis sekalaista seteliä, 10-20-50€ suurusluokkaa aikamoinen nippu kertyneenä.
Pidin tätä "salassa" tai lähinnä en puhunut tästä tai lisännyt/ottanut sieltä rahaa muutoin kuin yksin ollessani.
Keppo oli vielä jemmattuna jääkaapin yllä olevaan kaappiin, jossa keppo oli vielä yleisen hamstraus-sälän alla/takana jemmassa, eli ei missään nimessä näkyvissä ilman että kaapin myllää täysin. Eikä kaapissa ollut mitään arkisesti käytettävää, vaan taktisesti juurikin sälää näkyvissä.
Olimme jo seurustelleet jonkin aikaa, viettäneet toistemme kodeissakin aikaa yksin jos kumppani lähti aiemmin töihin tai asioille tms.
Eli luottamusta oli jo.
Useamman kerran kun lisäilin keppoon rahaa kuukausien varrella, oli hieman outo fiilis siitä että "enkös laittanut tuonne viimeksi 3kpl 50e seteliä? Ja nyt päällimmäisenä on vain 1kpl ja sitten 20€ seteleitä?"
Pistin ensin tämän täysin harmittomana unohtelun ja vain hajamielisyyden piikkiin, en siis säästänyt mihinkään tiettyyn tai pitänyt sen tarkemmin laskua kuinka paljon säästössä on, mutta jossain vaiheessa kävin tilitietojani läpi erään laskun maksua etsien, ja sieltä näkyi tuo tavanomainen käteisnostoni palkkapäivää edeltävältä päivältä. Olin nostanut 200€, ja muistin ne tulivat 50€ setelinä (4kpl), sillä tästä oli vain jokunen päivä aikaa.
Kävin piruuttani katsomassa keppoon, ja hupsista, siellähän oli 2 kpl 50€ seteliä, ja heti niiden alla 1kpl 10€ seteli. Ja 200€ ei tästä yhtälöstä tulisi vaikka väärin muistaisin setelien koot.
Tästä aloin sitten syynäämään asiaa hieman tarkemmin tilitiedoista. Keposta en siis siinä vaiheessa ollut itse ottanut latiakaan, ja ero siihen mitä olin nostanut ja laittanut keppoon sivuun, verrattuna siihen mitä kepossa sillä hetkellä oli, oli yli 2000€.
Otin asian puheeksi ko. neidon kanssa ja hän kielsi asian loppuun asti. En voinut muuta kuin erota hänestä siihen paikkaan, sillä kukaan muu ei luonani ollut viettänyt aikaa niin että olisi päässyt keppoon säännöllisesti käsiksi, tai ollut yksin kotonani ilman että olisin tällaisen huomannut.
Sinnepä menivät säästöni, ja olenkin siitä lähtien pitänyt tarkkaa kirjaa paljonko säästän (edelleen samaan keppoon :D ) kuukausittain, ja minkä kokoisina seteleinä. Keppo on toki nykyään erikseen pienessä kassakaapissa vaatehuoneessa, pultattuna hyllyyn kiinni.
Ai saameri kun ärsyttää sun puolesta. Mulla puoliso käy nyysimässä rahaa mun jemmasta ja se vatuttaa ihan suunnattomasti. Itse asiassa niin paljon että olen miettinyt eroa. Asiasta on riidelty. En enää laita rahaa siihen paikkaan vaan jemmaan muualle. Yleensä kertoo kun on käynyt ottamassa sieltä jotain. Oli siis pitkällä saikulla ja nyt on työtön. Kohta jos ei mene töihin ja ala osallistumaan muutenkin talouden kuluihin niin lemppaan pihalle. Odotan vielä vähän aikaa. Ei siis ole pitkään aikaan hoitanut rahallista osuuttaan mistään. Minä hoitanut kaikki laksut ja talon kulut. Olen niin ärsyyntynyt ylipäätään tuohon asenteeseen että saatan erota silti, vaikka saisikin pian töitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hih!
Muistuu mieleen eräs pitkäaikainen kumppani, joka ilmeisen säännöllisesti varasti minulta rahaa pitkällä aikajaksolla.
Säästin kotona sellaiseen kannelliseen muovikeppoon (emme asuneet silloin yhdessä vielä) käteistä, johon pistin aina puolet rahasta joka oli tilillä jäljellä kun seuraava palkka tuli. Oli siis sekalaista seteliä, 10-20-50€ suurusluokkaa aikamoinen nippu kertyneenä.
Pidin tätä "salassa" tai lähinnä en puhunut tästä tai lisännyt/ottanut sieltä rahaa muutoin kuin yksin ollessani.
Keppo oli vielä jemmattuna jääkaapin yllä olevaan kaappiin, jossa keppo oli vielä yleisen hamstraus-sälän alla/takana jemmassa, eli ei missään nimessä näkyvissä ilman että kaapin myllää täysin. Eikä kaapissa ollut mitään arkisesti käytettävää, vaan taktisesti juurikin sälää näkyvissä.
Olimme jo seurustelleet jonkin aikaa, viettäneet toistemme kodeissakin aikaa yksin jos kumppani lähti aiemmin töihin tai asioille tms.
Eli luottamusta oli jo.
Useamman kerran kun lisäilin keppoon rahaa kuukausien varrella, oli hieman outo fiilis siitä että "enkös laittanut tuonne viimeksi 3kpl 50e seteliä? Ja nyt päällimmäisenä on vain 1kpl ja sitten 20€ seteleitä?"
Pistin ensin tämän täysin harmittomana unohtelun ja vain hajamielisyyden piikkiin, en siis säästänyt mihinkään tiettyyn tai pitänyt sen tarkemmin laskua kuinka paljon säästössä on, mutta jossain vaiheessa kävin tilitietojani läpi erään laskun maksua etsien, ja sieltä näkyi tuo tavanomainen käteisnostoni palkkapäivää edeltävältä päivältä. Olin nostanut 200€, ja muistin ne tulivat 50€ setelinä (4kpl), sillä tästä oli vain jokunen päivä aikaa.
Kävin piruuttani katsomassa keppoon, ja hupsista, siellähän oli 2 kpl 50€ seteliä, ja heti niiden alla 1kpl 10€ seteli. Ja 200€ ei tästä yhtälöstä tulisi vaikka väärin muistaisin setelien koot.
Tästä aloin sitten syynäämään asiaa hieman tarkemmin tilitiedoista. Keposta en siis siinä vaiheessa ollut itse ottanut latiakaan, ja ero siihen mitä olin nostanut ja laittanut keppoon sivuun, verrattuna siihen mitä kepossa sillä hetkellä oli, oli yli 2000€.
Otin asian puheeksi ko. neidon kanssa ja hän kielsi asian loppuun asti. En voinut muuta kuin erota hänestä siihen paikkaan, sillä kukaan muu ei luonani ollut viettänyt aikaa niin että olisi päässyt keppoon säännöllisesti käsiksi, tai ollut yksin kotonani ilman että olisin tällaisen huomannut.
Sinnepä menivät säästöni, ja olenkin siitä lähtien pitänyt tarkkaa kirjaa paljonko säästän (edelleen samaan keppoon :D ) kuukausittain, ja minkä kokoisina seteleinä. Keppo on toki nykyään erikseen pienessä kassakaapissa vaatehuoneessa, pultattuna hyllyyn kiinni.
Mitäs olit salakähmäinen ja jemmailit selän takana rahoja. Sen siitä saa.
Salakähmäisyys ei ole rikos, varastaminen sen sijaan on. Aika kepposen teki nainen juu.
Luottamuksesta on kyse, ei rikollisuudesta. Jos pitkäaikaiselta kumppanilta salassa jemmailee rahoja, on se tuolle kumppanille melkoinen luottamuspulan osoitus. Asiasta tulee äkkiä norsu olohuoneessa. Siitä ei puhuta mutta se kalvaa suhteen pohjaa. Jos olisi avoin ja rehellinen ja kertoisi säästävänsä yläkaapin keppoon pahan päivän varoja, toinen tietäisi ja itse tietäisi toisen tietävän, touhu olisi avointa ja luottamuksen ilmapiiri säilyisi.
No onhan se tietysti luottamuspulan osoitus, koska luottamusta ei ole. Toisaalta, mitä se sitä toista haittaa, missä toinen rahojaan jemmaa. Ja aika outoa reagoida tuohon "luottamuspulaan" vielä erikseen pettää sekin luottamus viemällä ne rahat.
Vierailija kirjoitti:
Salaisuudet parisuhteessa tosiaan ovat huono idea.
Kyllä salaisuuksia saa olla!
Epärehellisyyttä ei!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hih!
Muistuu mieleen eräs pitkäaikainen kumppani, joka ilmeisen säännöllisesti varasti minulta rahaa pitkällä aikajaksolla.
Säästin kotona sellaiseen kannelliseen muovikeppoon (emme asuneet silloin yhdessä vielä) käteistä, johon pistin aina puolet rahasta joka oli tilillä jäljellä kun seuraava palkka tuli. Oli siis sekalaista seteliä, 10-20-50€ suurusluokkaa aikamoinen nippu kertyneenä.
Pidin tätä "salassa" tai lähinnä en puhunut tästä tai lisännyt/ottanut sieltä rahaa muutoin kuin yksin ollessani.
Keppo oli vielä jemmattuna jääkaapin yllä olevaan kaappiin, jossa keppo oli vielä yleisen hamstraus-sälän alla/takana jemmassa, eli ei missään nimessä näkyvissä ilman että kaapin myllää täysin. Eikä kaapissa ollut mitään arkisesti käytettävää, vaan taktisesti juurikin sälää näkyvissä.
Olimme jo seurustelleet jonkin aikaa, viettäneet toistemme kodeissakin aikaa yksin jos kumppani lähti aiemmin töihin tai asioille tms.
Eli luottamusta oli jo.
Useamman kerran kun lisäilin keppoon rahaa kuukausien varrella, oli hieman outo fiilis siitä että "enkös laittanut tuonne viimeksi 3kpl 50e seteliä? Ja nyt päällimmäisenä on vain 1kpl ja sitten 20€ seteleitä?"
Pistin ensin tämän täysin harmittomana unohtelun ja vain hajamielisyyden piikkiin, en siis säästänyt mihinkään tiettyyn tai pitänyt sen tarkemmin laskua kuinka paljon säästössä on, mutta jossain vaiheessa kävin tilitietojani läpi erään laskun maksua etsien, ja sieltä näkyi tuo tavanomainen käteisnostoni palkkapäivää edeltävältä päivältä. Olin nostanut 200€, ja muistin ne tulivat 50€ setelinä (4kpl), sillä tästä oli vain jokunen päivä aikaa.
Kävin piruuttani katsomassa keppoon, ja hupsista, siellähän oli 2 kpl 50€ seteliä, ja heti niiden alla 1kpl 10€ seteli. Ja 200€ ei tästä yhtälöstä tulisi vaikka väärin muistaisin setelien koot.
Tästä aloin sitten syynäämään asiaa hieman tarkemmin tilitiedoista. Keposta en siis siinä vaiheessa ollut itse ottanut latiakaan, ja ero siihen mitä olin nostanut ja laittanut keppoon sivuun, verrattuna siihen mitä kepossa sillä hetkellä oli, oli yli 2000€.
Otin asian puheeksi ko. neidon kanssa ja hän kielsi asian loppuun asti. En voinut muuta kuin erota hänestä siihen paikkaan, sillä kukaan muu ei luonani ollut viettänyt aikaa niin että olisi päässyt keppoon säännöllisesti käsiksi, tai ollut yksin kotonani ilman että olisin tällaisen huomannut.
Sinnepä menivät säästöni, ja olenkin siitä lähtien pitänyt tarkkaa kirjaa paljonko säästän (edelleen samaan keppoon :D ) kuukausittain, ja minkä kokoisina seteleinä. Keppo on toki nykyään erikseen pienessä kassakaapissa vaatehuoneessa, pultattuna hyllyyn kiinni.
Mitäs olit salakähmäinen ja jemmailit selän takana rahoja. Sen siitä saa.
Salakähmäisyys ei ole rikos, varastaminen sen sijaan on. Aika kepposen teki nainen juu.
Luottamuksesta on kyse, ei rikollisuudesta. Jos pitkäaikaiselta kumppanilta salassa jemmailee rahoja, on se tuolle kumppanille melkoinen luottamuspulan osoitus. Asiasta tulee äkkiä norsu olohuoneessa. Siitä ei puhuta mutta se kalvaa suhteen pohjaa. Jos olisi avoin ja rehellinen ja kertoisi säästävänsä yläkaapin keppoon pahan päivän varoja, toinen tietäisi ja itse tietäisi toisen tietävän, touhu olisi avointa ja luottamuksen ilmapiiri säilyisi.
No onhan se tietysti luottamuspulan osoitus, koska luottamusta ei ole. Toisaalta, mitä se sitä toista haittaa, missä toinen rahojaan jemmaa. Ja aika outoa reagoida tuohon "luottamuspulaan" vielä erikseen pettää sekin luottamus viemällä ne rahat.
Eihän sellaista luottamusta voi pettää, jota ei edes ole. Teko on siis seuraamuusneutraali. Tässä on ihan sama efekti kuin siinä, että jos puoliso epäilee toista pettämisestä jatkuvasti, lopulta epäilty pettää, koska joka tapauksessa saa siitä syyt niskoilleen, teki sitä tai ei. Jos kumppani ei luota, se loukkaa. Toisaalta miksi edes olla ihmisen kanssa, johon ei luota. Jos ei osaa luottaa, seuraukset on vähän niinkuin tilattu.
Aloittajalle suosittelen oman pankkitilin avaamista, tietenkään et anna käyttöoikeutta tyhmällä äijällesi.
Oma puoliso ei menisi lahjoittamaan mun kamoja eteenpäin kysymättä. Kuten en minäkään lahjoittaisi hänen maisuuttaan. En näe itseäni parisuhteessa jossa toinen osapuoli tekee päätökset siitä mitä saan omistaa jne. Olisi aika ahdistavaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos todella haluat jemmata niin laita rahat veikkauksen pelitilille. Siellä voi pitää 20 000e asti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Salaisuudet parisuhteessa tosiaan ovat huono idea.
Kyllä salaisuuksia saa olla!
Epärehellisyyttä ei!
Kertomatta jättäminenkin on epärehellisyyttä. Olipa kyse rahojen kätkemisestä tai salarakkaasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen kommentti 15 kirjoittaja.
useampi on tarttunut siihen ettei pitäisi olla salaisuuksia, ja joku vääräleuka vielä oli sitä mieltä että ihan ansaittua kun teen jotain kumppanin selän takana.
Tarkennuksena tähän, meillä oli molemmilla omat kodit, omat elämät ja omat rahat.
Seurustelimme kyllä, mutta ei oltu siinä vaiheessa että olisi yhteisiä tilejä, tai yhteisiä menoja.
Joten se että minä säästin rahaa ei ollut omasta mielestäni mitenkään epärehellistä, vaikka en siitä hänelle puhunut. Hän ilmeisesti toki tästä tiesi, kun sieltä tiesi rahaa varastaakin....
Se että pitää itsellään hätävararahaa kertomatta siitä muille on jokaisen oikeus, eikä mitään salailua tai valehtelua. Eihän sekään ole valehtelua ette ikerro fb:n salasanaa kumppanille?
Paikka kannattaa tosiaan valita hyvin. Koskaan ei voi tietää mitä elämä tullessaan tuo, joten jos siihen voi näin pinenellä teolla varauta, niin se ehdottomasti kannattaa tehdä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hih!
Muistuu mieleen eräs pitkäaikainen kumppani, joka ilmeisen säännöllisesti varasti minulta rahaa pitkällä aikajaksolla.
Säästin kotona sellaiseen kannelliseen muovikeppoon (emme asuneet silloin yhdessä vielä) käteistä, johon pistin aina puolet rahasta joka oli tilillä jäljellä kun seuraava palkka tuli. Oli siis sekalaista seteliä, 10-20-50€ suurusluokkaa aikamoinen nippu kertyneenä.
Pidin tätä "salassa" tai lähinnä en puhunut tästä tai lisännyt/ottanut sieltä rahaa muutoin kuin yksin ollessani.
Keppo oli vielä jemmattuna jääkaapin yllä olevaan kaappiin, jossa keppo oli vielä yleisen hamstraus-sälän alla/takana jemmassa, eli ei missään nimessä näkyvissä ilman että kaapin myllää täysin. Eikä kaapissa ollut mitään arkisesti käytettävää, vaan taktisesti juurikin sälää näkyvissä.
Olimme jo seurustelleet jonkin aikaa, viettäneet toistemme kodeissakin aikaa yksin jos kumppani lähti aiemmin töihin tai asioille tms.
Eli luottamusta oli jo.
Useamman kerran kun lisäilin keppoon rahaa kuukausien varrella, oli hieman outo fiilis siitä että "enkös laittanut tuonne viimeksi 3kpl 50e seteliä? Ja nyt päällimmäisenä on vain 1kpl ja sitten 20€ seteleitä?"
Pistin ensin tämän täysin harmittomana unohtelun ja vain hajamielisyyden piikkiin, en siis säästänyt mihinkään tiettyyn tai pitänyt sen tarkemmin laskua kuinka paljon säästössä on, mutta jossain vaiheessa kävin tilitietojani läpi erään laskun maksua etsien, ja sieltä näkyi tuo tavanomainen käteisnostoni palkkapäivää edeltävältä päivältä. Olin nostanut 200€, ja muistin ne tulivat 50€ setelinä (4kpl), sillä tästä oli vain jokunen päivä aikaa.
Kävin piruuttani katsomassa keppoon, ja hupsista, siellähän oli 2 kpl 50€ seteliä, ja heti niiden alla 1kpl 10€ seteli. Ja 200€ ei tästä yhtälöstä tulisi vaikka väärin muistaisin setelien koot.
Tästä aloin sitten syynäämään asiaa hieman tarkemmin tilitiedoista. Keposta en siis siinä vaiheessa ollut itse ottanut latiakaan, ja ero siihen mitä olin nostanut ja laittanut keppoon sivuun, verrattuna siihen mitä kepossa sillä hetkellä oli, oli yli 2000€.
Otin asian puheeksi ko. neidon kanssa ja hän kielsi asian loppuun asti. En voinut muuta kuin erota hänestä siihen paikkaan, sillä kukaan muu ei luonani ollut viettänyt aikaa niin että olisi päässyt keppoon säännöllisesti käsiksi, tai ollut yksin kotonani ilman että olisin tällaisen huomannut.
Sinnepä menivät säästöni, ja olenkin siitä lähtien pitänyt tarkkaa kirjaa paljonko säästän (edelleen samaan keppoon :D ) kuukausittain, ja minkä kokoisina seteleinä. Keppo on toki nykyään erikseen pienessä kassakaapissa vaatehuoneessa, pultattuna hyllyyn kiinni.
Mitäs olit salakähmäinen ja jemmailit selän takana rahoja. Sen siitä saa.
Salakähmäisyys ei ole rikos, varastaminen sen sijaan on. Aika kepposen teki nainen juu.
Luottamuksesta on kyse, ei rikollisuudesta. Jos pitkäaikaiselta kumppanilta salassa jemmailee rahoja, on se tuolle kumppanille melkoinen luottamuspulan osoitus. Asiasta tulee äkkiä norsu olohuoneessa. Siitä ei puhuta mutta se kalvaa suhteen pohjaa. Jos olisi avoin ja rehellinen ja kertoisi säästävänsä yläkaapin keppoon pahan päivän varoja, toinen tietäisi ja itse tietäisi toisen tietävän, touhu olisi avointa ja luottamuksen ilmapiiri säilyisi.
No onhan se tietysti luottamuspulan osoitus, koska luottamusta ei ole. Toisaalta, mitä se sitä toista haittaa, missä toinen rahojaan jemmaa. Ja aika outoa reagoida tuohon "luottamuspulaan" vielä erikseen pettää sekin luottamus viemällä ne rahat.
Eihän sellaista luottamusta voi pettää, jota ei edes ole. Teko on siis seuraamuusneutraali. Tässä on ihan sama efekti kuin siinä, että jos puoliso epäilee toista pettämisestä jatkuvasti, lopulta epäilty pettää, koska joka tapauksessa saa siitä syyt niskoilleen, teki sitä tai ei. Jos kumppani ei luota, se loukkaa. Toisaalta miksi edes olla ihmisen kanssa, johon ei luota. Jos ei osaa luottaa, seuraukset on vähän niinkuin tilattu.
Olet varmaan trolli, mutta väännetään nyt ratakiskosta.
En usko, että kukaan ilman syytä alkaa jemmaamaan rahaa kotona. Eli ap:lla on varmasti taustalla yksi tai useampi tilanne, jolloin rahan käytöstä on valehdeltu. Eli tilanne olisi hieman sama kuin kerran pettänyttä puolisoa "epäiltäisiin".
No, vaikka ei olisikaan mitään tuollaista historiaa, ei sen rahajemman edelleenkään pitäisi häiritä yhtään ketään. Ne rahat olisivat voineet olla säästötilillä, rahastossa tai ihan missä vaan. Tuo mustasukkaiseen puolisoon vertaaminen olisi lähinnä se, että on itse käyttänyt rahansa lompakosta ja alkaa syyttämään puolisoa siitä, että hän on ne vienyt.
Ja mitä tulee tuohon "pettämiseen ajamiseen", se nyt on vähintään yhtä sekopäistä kuin sairaalloinen mustasukkaisuus. Jos puolisoni esittäisi perusteettomia syytöksiä pettämisestä, saattaisin hetken aikaa menoa katsella, mutta kyllä se olisi aika nopeasti lusikat jakoon.
Vierailija kirjoitti:
Olen kommentti 15 kirjoittaja.
useampi on tarttunut siihen ettei pitäisi olla salaisuuksia, ja joku vääräleuka vielä oli sitä mieltä että ihan ansaittua kun teen jotain kumppanin selän takana.
Tarkennuksena tähän, meillä oli molemmilla omat kodit, omat elämät ja omat rahat.
Seurustelimme kyllä, mutta ei oltu siinä vaiheessa että olisi yhteisiä tilejä, tai yhteisiä menoja.
Joten se että minä säästin rahaa ei ollut omasta mielestäni mitenkään epärehellistä, vaikka en siitä hänelle puhunut. Hän ilmeisesti toki tästä tiesi, kun sieltä tiesi rahaa varastaakin....
No se vähän muuttaa näkökantaa. Puhuit pitkäaikaisesta kumppanista ja siitä että kumpikin erikseen olitte yksin asunnossa, mikä antaa ilmiselvästi kuvan yhteisestä taloudesta eli vähintäänkin avoliitosta. Olen siis se "vääräleuka" mutta vastasin ihan eri tilanteeseen kuin omasi näemmä oli. Jos ollaan yhteistaloudessa, tuollainen salajemmailu on loukkaavaa ja vaikuttaa välistävetämiseltä tai jonkin äkkilähdön valmistelulta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hih!
Muistuu mieleen eräs pitkäaikainen kumppani, joka ilmeisen säännöllisesti varasti minulta rahaa pitkällä aikajaksolla.
Säästin kotona sellaiseen kannelliseen muovikeppoon (emme asuneet silloin yhdessä vielä) käteistä, johon pistin aina puolet rahasta joka oli tilillä jäljellä kun seuraava palkka tuli. Oli siis sekalaista seteliä, 10-20-50€ suurusluokkaa aikamoinen nippu kertyneenä.
Pidin tätä "salassa" tai lähinnä en puhunut tästä tai lisännyt/ottanut sieltä rahaa muutoin kuin yksin ollessani.
Keppo oli vielä jemmattuna jääkaapin yllä olevaan kaappiin, jossa keppo oli vielä yleisen hamstraus-sälän alla/takana jemmassa, eli ei missään nimessä näkyvissä ilman että kaapin myllää täysin. Eikä kaapissa ollut mitään arkisesti käytettävää, vaan taktisesti juurikin sälää näkyvissä.
Olimme jo seurustelleet jonkin aikaa, viettäneet toistemme kodeissakin aikaa yksin jos kumppani lähti aiemmin töihin tai asioille tms.
Eli luottamusta oli jo.
Useamman kerran kun lisäilin keppoon rahaa kuukausien varrella, oli hieman outo fiilis siitä että "enkös laittanut tuonne viimeksi 3kpl 50e seteliä? Ja nyt päällimmäisenä on vain 1kpl ja sitten 20€ seteleitä?"
Pistin ensin tämän täysin harmittomana unohtelun ja vain hajamielisyyden piikkiin, en siis säästänyt mihinkään tiettyyn tai pitänyt sen tarkemmin laskua kuinka paljon säästössä on, mutta jossain vaiheessa kävin tilitietojani läpi erään laskun maksua etsien, ja sieltä näkyi tuo tavanomainen käteisnostoni palkkapäivää edeltävältä päivältä. Olin nostanut 200€, ja muistin ne tulivat 50€ setelinä (4kpl), sillä tästä oli vain jokunen päivä aikaa.
Kävin piruuttani katsomassa keppoon, ja hupsista, siellähän oli 2 kpl 50€ seteliä, ja heti niiden alla 1kpl 10€ seteli. Ja 200€ ei tästä yhtälöstä tulisi vaikka väärin muistaisin setelien koot.
Tästä aloin sitten syynäämään asiaa hieman tarkemmin tilitiedoista. Keposta en siis siinä vaiheessa ollut itse ottanut latiakaan, ja ero siihen mitä olin nostanut ja laittanut keppoon sivuun, verrattuna siihen mitä kepossa sillä hetkellä oli, oli yli 2000€.
Otin asian puheeksi ko. neidon kanssa ja hän kielsi asian loppuun asti. En voinut muuta kuin erota hänestä siihen paikkaan, sillä kukaan muu ei luonani ollut viettänyt aikaa niin että olisi päässyt keppoon säännöllisesti käsiksi, tai ollut yksin kotonani ilman että olisin tällaisen huomannut.
Sinnepä menivät säästöni, ja olenkin siitä lähtien pitänyt tarkkaa kirjaa paljonko säästän (edelleen samaan keppoon :D ) kuukausittain, ja minkä kokoisina seteleinä. Keppo on toki nykyään erikseen pienessä kassakaapissa vaatehuoneessa, pultattuna hyllyyn kiinni.
https://www.google.com/search?q=keppo&rlz=1C1AVFC_enFI877FI877&source=l…
Vierailija kirjoitti:
Hyvässä provossa sen keksijä kehittelee juonta lisää sitä mukaa kuin häneltä kysellään asiasta. Nämä, joissa paukkuja riittää vain typerään avaukseen, ovat kaikkein huonoimpia.
Mutta kyllä näissäkin ihmetyttää, että kuinka käsittämättömän tylsä elämä pitää ihmisellä olla, jotta hän käyttää aikansa keksimällä juttuja. Eikö hänelle oikeasti tapahdu mitään?
Mä olen monta avausta tälle palstalle kirjoittanut, ihan oikean elämän juttuja, ei mitään keksittyjä stooreja, mutta niin vain käyt sinäkin näihin vastaamassa etkä seim. minun juttuihini, jotka eivät keksittyjä ole. Näoin ollen nämä porvoot saavat lukijoita ja kommentteja satoja, kun minulle ei niitä koskaan tule yhtään.
Pitäisikö sinun siis itse miettiä mihin vastaat, ja mitä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jännä ettei kenellekään tule mieleen miksi sitä rahaa kannattaa olla säästössä nimen omaan rahana jemmasa, eikä missään pankkitilillä. Minulle tulee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen kommentti 15 kirjoittaja.
useampi on tarttunut siihen ettei pitäisi olla salaisuuksia, ja joku vääräleuka vielä oli sitä mieltä että ihan ansaittua kun teen jotain kumppanin selän takana.
Tarkennuksena tähän, meillä oli molemmilla omat kodit, omat elämät ja omat rahat.
Seurustelimme kyllä, mutta ei oltu siinä vaiheessa että olisi yhteisiä tilejä, tai yhteisiä menoja.
Joten se että minä säästin rahaa ei ollut omasta mielestäni mitenkään epärehellistä, vaikka en siitä hänelle puhunut. Hän ilmeisesti toki tästä tiesi, kun sieltä tiesi rahaa varastaakin....
No se vähän muuttaa näkökantaa. Puhuit pitkäaikaisesta kumppanista ja siitä että kumpikin erikseen olitte yksin asunnossa, mikä antaa ilmiselvästi kuvan yhteisestä taloudesta eli vähintäänkin avoliitosta. Olen siis se "vääräleuka" mutta vastasin ihan eri tilanteeseen kuin omasi näemmä oli. Jos ollaan yhteistaloudessa, tuollainen salajemmailu on loukkaavaa ja vaikuttaa välistävetämiseltä tai jonkin äkkilähdön valmistelulta.
Niin vaikuttaa JOS on vain yhteinen tili, ja molemmat tuo omat palkkansa kotiin yhteiskäyttöön. Niin kauan sen sijaan kun on omat tilit, niin ne on omat rahat, ja niistä voi säästää miten parhaaksi näkee.
On rääkkäystä säilyttää rahoja kotilossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen kommentti 15 kirjoittaja.
useampi on tarttunut siihen ettei pitäisi olla salaisuuksia, ja joku vääräleuka vielä oli sitä mieltä että ihan ansaittua kun teen jotain kumppanin selän takana.
Tarkennuksena tähän, meillä oli molemmilla omat kodit, omat elämät ja omat rahat.
Seurustelimme kyllä, mutta ei oltu siinä vaiheessa että olisi yhteisiä tilejä, tai yhteisiä menoja.
Joten se että minä säästin rahaa ei ollut omasta mielestäni mitenkään epärehellistä, vaikka en siitä hänelle puhunut. Hän ilmeisesti toki tästä tiesi, kun sieltä tiesi rahaa varastaakin....
No se vähän muuttaa näkökantaa. Puhuit pitkäaikaisesta kumppanista ja siitä että kumpikin erikseen olitte yksin asunnossa, mikä antaa ilmiselvästi kuvan yhteisestä taloudesta eli vähintäänkin avoliitosta. Olen siis se "vääräleuka" mutta vastasin ihan eri tilanteeseen kuin omasi näemmä oli. Jos ollaan yhteistaloudessa, tuollainen salajemmailu on loukkaavaa ja vaikuttaa välistävetämiseltä tai jonkin äkkilähdön valmistelulta.
Niin vaikuttaa JOS on vain yhteinen tili, ja molemmat tuo omat palkkansa kotiin yhteiskäyttöön. Niin kauan sen sijaan kun on omat tilit, niin ne on omat rahat, ja niistä voi säästää miten parhaaksi näkee.
Tili ei ole sama asia kuin talous.
Miksi kukaan nostaa käteistä säästöön? Säilyyhän ne siellä käyttötililläkin, ja voi laittaa sijoitustilille jos muuten mällää kaiken.
Mulle käteisestä on vaan vaivaa. Sitä säännöllisesti kerääntyy nurkkiin kun esim. myy jotain arvokkaampaa. Sitten sitä pitäisi muistaa käyttää poiskin mutta koskaan ei muista ottaa niitä tukkoja mukaan kun menee isommille ostoksille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen kommentti 15 kirjoittaja.
useampi on tarttunut siihen ettei pitäisi olla salaisuuksia, ja joku vääräleuka vielä oli sitä mieltä että ihan ansaittua kun teen jotain kumppanin selän takana.
Tarkennuksena tähän, meillä oli molemmilla omat kodit, omat elämät ja omat rahat.
Seurustelimme kyllä, mutta ei oltu siinä vaiheessa että olisi yhteisiä tilejä, tai yhteisiä menoja.
Joten se että minä säästin rahaa ei ollut omasta mielestäni mitenkään epärehellistä, vaikka en siitä hänelle puhunut. Hän ilmeisesti toki tästä tiesi, kun sieltä tiesi rahaa varastaakin....
No se vähän muuttaa näkökantaa. Puhuit pitkäaikaisesta kumppanista ja siitä että kumpikin erikseen olitte yksin asunnossa, mikä antaa ilmiselvästi kuvan yhteisestä taloudesta eli vähintäänkin avoliitosta. Olen siis se "vääräleuka" mutta vastasin ihan eri tilanteeseen kuin omasi näemmä oli. Jos ollaan yhteistaloudessa, tuollainen salajemmailu on loukkaavaa ja vaikuttaa välistävetämiseltä tai jonkin äkkilähdön valmistelulta.
Niin vaikuttaa JOS on vain yhteinen tili, ja molemmat tuo omat palkkansa kotiin yhteiskäyttöön. Niin kauan sen sijaan kun on omat tilit, niin ne on omat rahat, ja niistä voi säästää miten parhaaksi näkee.
Voi, mutta silti salailu ja luottamuspula on ongelmana. Itse ainakin sanoisin puolisolle, että siellä kaapin ylähyllyllä on sit mun pahan päivän jemma, älä ota sieltä rahaa jos ei ole ihan pakko. Asia olisi sillä selvä luottamuksellisesti ja avoimesti.
Porvoossa säästöt pannaan käteisenä piiloon.
Meillä säästöt on pankissa ja kortti lompakossa.
Miksi olla parisuhteessa, jos ei voi luottaa kumppaniin raha-asioissa?