Elämme suomalaisten unelmaa: perheellämme tilava omakotitalo Paloheinässä
Niin moni tuskailee pienissä asunnoissa kerrostaloissa. Ei ole oman pihan rauhaa missään. Rivitalossa vain räppänäseinät rajaavat pienen pihan. Naapuri näkyy rakojen lävitse. Ja vähintään yksi seinä on jaettu. Mitäs sen läpi kuuluu? Hyh hyh.
Meidän perheemme elää suomalaisten asuntounelmaa: tilava, moderni omakotalo hyvien liikenneyhteyksien ja palveluiden äärellä lähellä kaupunkia, mutta kuitenkin sopivan kaukana. Ihana Keskuspuisto, Helsingin keuhkot, aivan vieressä. Tuo kaikki on meille totta. Herään joka aamuna niin onnellisena ja vireänä, kuinka hyvin meillä on asiat moneen verrattuna. Me pidetään yhtä. Meidän perhe!
Terveisiä Paloheinästä
Kommentit (34)
Hienoa että aloittaja osaa nauttia onnestaan eikä kitise.
Mutta teiltä on hurjan pitkä matka PowerParkiin 🤔
Ihana viesti. Tunnen perheenne onnen. 💜💙💚💛🧡❤️
Tuttavaperheellä Paloheinässä oli murtovaras sisällä kun tulivat kotiin
Sitten olen varmaan ruotsalainen, kun ok-talossa asuminen ei ole koskaan ollu unelmani.
Vierailija kirjoitti:
Ihana viesti. Tunnen perheenne onnen. 💜💙💚💛🧡❤️
Olemme kyllä ihan heteroja.
Minäkin elän unelmaani. Minulla on pieni sievä omakotitalo metsän reunassa kaukana keskustasta. Helsinki ei lähelläkään.
Odotas kun bensa, - kiinteistö, -sähkö ja kaikki muutkin hallituksen kaavailema verot pomppaa niin taitaa hymy hyytyä. Lisäksi johan ne on jo okt hinnat lähteneet laskuun.
Minäkin elän unelmaani. Mukava kaksio kaikkien palvelujen lähellä ja metroasemalle 700m lenkkipuisto alkaa parkkipaikalta. Ja on rauhallinen ei-kaupungin omistama taloyhtiö.
Vierailija kirjoitti:
Hienoa että aloittaja osaa nauttia onnestaan eikä kitise.
Mutta valitettavasti tulee olo, että hän veetuilee muille. Mutta se voi olla vain minun minun mustan mieleni kuvitelmia. Jos olen ainoa sitä epäilevä, niin silloin olen lukenut rivien välistä liikaa.
Ihan kelvollista varmaankin, mutta ei tuo mikään unelma ole. Keskiluokkainen perustalo keskiluokkaisella perusalueella syvällä korvessa, postimerkin kokoisella tontilla. Jos toiveita listataan, pitäisi olla rantatontti, hienompi kartano ja isot tilukset.
Helsingistä näitä löytyy.
Lapsuuden ja nuoruuden Paloheinäsä viettäneenä en ihan allekirjoita tuota onnea ja ihanuutta...
Parista perheestä tehtiin lasuja; ulkopuitteet kyllä kunnossa mutta vanhemmat huonoja (lasten pahoinpitelyjä, kaappijuoppoutta yms)
Muutamassa perheessä lapsista tuli narkkeja; perheet olivat naapuruksia ja ystävystyivät. Nuoret vei toisiaan hunningolle, vanhemmat piti kosteita illanviettoja samaan aikaan. Rahasta ei ollut pulaa; lapset sai kaiken mitä toivoivat ja vähän enemmänkin, rahaa yms
Ns parempien perheiden lapset oli kiusaajia.
Että sellainen "idylli"
Aloittaja, yksinäinen kiltttimies uneksii onnesta, jota ei saa.
Vierailija kirjoitti:
Sitten olen varmaan ruotsalainen, kun ok-talossa asuminen ei ole koskaan ollu unelmani.
Minä muutuin ruotsalaiseksi kahden omakotitalon jälkeen.
Ohis
Kiva sulle, jos se on sinun unelmasi. Nauti siitä.
Kukin tyylillään.
Asuuko naapurustossanne juoppoja uskovaisia arkkitehteja ja insinöörejä?
En tunne yhtään ok-taloissa asuvia onnellisia ihmisiä. Missä ne kaikki on?
Minä elän unelmaani isossa maalaistalossa, maata 7ha. Lähimpään naapuriin 1km. Saa olla ihan rauhassa.
Vierailija kirjoitti:
Lapsuuden ja nuoruuden Paloheinäsä viettäneenä en ihan allekirjoita tuota onnea ja ihanuutta...
Parista perheestä tehtiin lasuja; ulkopuitteet kyllä kunnossa mutta vanhemmat huonoja (lasten pahoinpitelyjä, kaappijuoppoutta yms)
Muutamassa perheessä lapsista tuli narkkeja; perheet olivat naapuruksia ja ystävystyivät. Nuoret vei toisiaan hunningolle, vanhemmat piti kosteita illanviettoja samaan aikaan. Rahasta ei ollut pulaa; lapset sai kaiken mitä toivoivat ja vähän enemmänkin, rahaa yms
Ns parempien perheiden lapset oli kiusaajia.Että sellainen "idylli"
Jep. Minut kiusattiin itsemurhan partaalle Pakilan yläasteella. Eipä sillä, valitsisin silti Paloheinän/Pakilan jos olisi pakko asua Helsingissä. Onneksi ei ole.
Olen ilmoittanut viestisi asiattomaksi