Ystävien tapaaminen on liian kallista, mitä tehdä?
Tyttö/naisporukalla on pidetty yhtä monta vuotta ja tavataan vaihtelevasti; ehkä sellainen maksimissaan kymmenen kertaa vuodessa. Mutta nyt olen alkanut miettiä kuinka kallista se on - pitäisi kaikin puolin olla tuhlaamatta rahaa ja säästää enemmän- Nämä muut ovat suurimmaksi osaksi erittäin varakkaita, joten heille asia ei ole ongelma. Tapaamiset ovat lähes poikkeuksetta ruokaravintoloissa ja aina maksaa kamalasti. Pelkän veden ja salaatin tilaaminen tuntuu ankealta jos muu seurue vetää kolmen ruokalajin setin. Mitä tehdä; jättäytyä pois ja vai yrittää säästää muualta enemmän? Ja erityisesti mitä tehdä tälle jäytävällä ahdistukselle ”turhasta” rahanmenosta?
Kommentit (20)
Voisiko ruokailutapaamiset vaihtaa kahvilassa käymiseen?
Mä näen ystäviäni usein vain kahvitellen omassa tai ystäväni kodissa. Vain joskus käymme ulkona syömässä.
Öh. Jos he ovat ystäviäsi, niin etkö voisi vain avata suutasi ja kertoa rehellisesti, ettei itselläsi ole varaa? Ja jos he pitävät sinua ystävänään, kelpaa heille taatusti esimerkiksi nyyttärimeiningillä toteutetut illanistujaiset, joista kyllä aikuisporukalla saa hyvinkin fiinit, jos sitä kaipaa.
Meillä on tuollainen vanha ystäväporukka. Olimme taannoin saslikin kabinetissa, ja kallista oli. Usein myös Tavataan jonkun luona nytttärimeiningillä. Eli kutsu luoksesi. Tai jättäydy pois.
Ehdota itse sellaista paikkaa johon varasi riittävät.
Olisi kyllä tosi harmi jos joku jättäytyisi porukasta pois eikä missään vaiheessa avaisi suutaan oikeasta syystä. Ystäville voi sanoa!
Voisiko tämä "mitä tehdä" tyyppi lopettaa nämä typerät trollaukset!
Fakta on että tuollainen ystävyys on kovin pinnallista ja tienne vievät kyllä erilleen
Vierailija kirjoitti:
Fakta on että tuollainen ystävyys on kovin pinnallista ja tienne vievät kyllä erilleen
Aika outo väite. Jos minä tapaan ystäviäni ravintolassa, ei ole sen pinnallisempaa kuin se, että menemme yhdessä kävelylle.
Mutta kyllä oma suu pitää saada auki.
Jos he ovat ystäviäsi, voit aivan hyvin sanoa, ettei sulla ole varaa käydä 10 kertaa vuodessa kalliissa ravintolassa ja ehdottaa vaihteeksi jotain muuta. Vähän ihmettelen, että et ole sanonut jo.
Minä voin käydä kalliissakin ravintolassa. Mutta ne kerrat käyn mieheni kanssa. Ystävien kanssa 1-2 krt/ vuosi nykyisin on maksimi.
Sanot rehellisesti että ei oo varaa
Et nyt täysin avannut tilannettasi. Onko siis todella tiukkaa rahasta? Sanot että pitäisi säästää ja että ravintolakäynnit on turhaa rahanmenoa mutta näinhän voi tuntea vaikka olisi ihan kunnolla varaakin käydä ulkona syömässä. Kyllähän oikeille ystäville voi sanoa että nyt on rahasta tiukkaa ja tavataanko vaikka jonkun kotona.
Voi varmasti sanoa. Kaikki ei silti ymmärrä. Itsellä sama tilanne ja syykin tiukkaan tilanteeseen ja osalle ystävistä olen sanonut ja osaa on tavattu mun luona ja osaa kävelyllä. Vaan jos kutsuu kylään pitää silti olla tarjottavat ja toiset odottaa enemmän kuin toiset. Osasta menoja olen sitten vain kiireeseen vedoten jättäytynyt pois. Eipä oikein muu auta. Ja osa ymmärtää osa ei mutta siinäpä se punnitaan.
Meidän ystäväpiirissä on yksi, joka haluaa tavata hyvissä. Yhdet taas eivät, osin rahan takia, osin sen takia, ettei ravintoloissa pysty kunnolla keskustelemaan kuin sen vieruskaverin kanssa. Siksi tapaamme aina yhden pariskunnan kotona.
10 kertaa vuodessa, Saslikin hinnoilla tekee 500-600 €.
Taloudellisten kustannusten lisäksi minua ärsyttäisi myös se, ettei tehdä mitään muuta kuin mässätään jossakin ravintolassa keksimättä muuta kivaa. Jäisin tapaamisista pois jo ihan senkin vuoksi, sillä siinä ei oikeastaan kohtaa ketään kunnolla. Osa istuu toisessa päässä pöytää, ellei peräti eri pöydässä, joten kohtaako siinä yhtään ketään muuta kuin pinnallisen iloisesti moikkaamalla ja mitä kuuluu-hokemisella. Joten jo ihan senkin vuoksi voi aina ehdottaa muutakin elämän elämystä. Keväällä ja kesällä voi pitää nyyttäripiknikin ja loppu kesästä tulistella jossakin laavulla muutaman kilometrin metsälenkin jälkeen. Ihmisistä tulee ihan uusia piirteitä esiin, kun ei pönötetä samoissa raameissa vuosista toisiin.
Eri juttu, miten mukavuudenhaluisia ystäväsi ovat ja haluavatko oikeasti tavata kaikkia silloin, kun sen eteen pitää nähdä vähän vaivaa.
Vierailija kirjoitti:
Et nyt täysin avannut tilannettasi. Onko siis todella tiukkaa rahasta? Sanot että pitäisi säästää ja että ravintolakäynnit on turhaa rahanmenoa mutta näinhän voi tuntea vaikka olisi ihan kunnolla varaakin käydä ulkona syömässä.
Tähän kategoriaan ehkä enemmän; näen sen ravintolasyömisen vain tuhlaamisena/ rahana, joka pitäisi käyttää järkevämmin. Tulotasooni nähden kyllä mulla varmaan jollain mittarilla on rahaa osallistua mutta asuntovelkainen olen vielä pitkään.
Asumme kaikki etäällä toisistamme ja kenenkään kotona tapaaminen ei oikein onnistu helposti; joskus toki on ollut kotitapaamisia tai mökkiviiknloppuja. Mutta tämä ulkona hyvin syöminen on myös osittain tämän porukan ”juttu”. Ja se porukan kanssa jutteleminen on aina kivaa ja virkistävää. Raha on vaikeaa ja ahdistaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Fakta on että tuollainen ystävyys on kovin pinnallista ja tienne vievät kyllä erilleen
Aika outo väite. Jos minä tapaan ystäviäni ravintolassa, ei ole sen pinnallisempaa kuin se, että menemme yhdessä kävelylle.
Mutta kyllä oma suu pitää saada auki.
Kävely ei maksa mitää ,mutta av-mammoillahan kaiken pitää maksaaja mahd paljon🤣
Vaikuttavaa siltä että aloittajan arvomaailmaan ei sovi ravintolassa syöminen. Se on ihan ok, ihmiset ovat erilaisia. Voisiko ajatella ettö ap juttelisi yhden kanssa kerrallaan aiheesta hyvissä ajoin ennen kuin seuraavaa tapaamista aletaan suunnittelemaan. Näin tulisi kartoitettua nauttivatko muut ryhmän jäsenet ravintolakäynneistä ja onko hinta kaikille ok. Samalla voi miettiä mitä voisivat olla vaihtoehtoiset tavat järjestää tapaaminen.
Miten kalleissa ravintoloissa?
Eikö Rosso kelpaa, kuten meille taviksille? Niissä saa kelpo apetta ja pystyy hyvin juttelemaan.