En kerta kaikkiaan voi ymmärtää miksi jotkut käy töissä jos siihen ei ole taloudellista tarvetta
Lopettaisin välittömästi työnteon jos voisin! Ärsyttää kun joutuu rahan perässä juoksemaan
Kommentit (26)
Aivan sama, en olisi päivääkään töissä jos ei olisi pakko.
Jotkut saavat harrastuksestaan niin paljon tuloja, että voivat kutsua sitä työksi.
Itse kävisin, jos saisi kiinnostavan työn.
Jotkut haluaa jatkaa töissä yli eläkeiän.
Vaikka voittaisin jättipotin lotossa, kävisin silti töissä ainakin osa-aikaisesti. Pelkillä harrastuksilla en mitenkään saisi aikaa järkevästi kulumaan. Työ tuo kuitenkin päiviin välttämätöntä rytmiä ja järjestystä.
Ilmeisesti et ole koskaan ollut pitkällä sairaslomalla..
Vierailija kirjoitti:
Vaikka voittaisin jättipotin lotossa, kävisin silti töissä ainakin osa-aikaisesti. Pelkillä harrastuksilla en mitenkään saisi aikaa järkevästi kulumaan. Työ tuo kuitenkin päiviin välttämätöntä rytmiä ja järjestystä.
Aika ankeeta jos tuon takia pitää vääntäytyä puuhastelemaan jotain minkä joku muukin voi tehdä. Aivan taatusti saat harrastuksilla ja omilla jutuilla täytettyä päivät. Itse opiskelisin useita kieliä ja kaikenlaista muuta, lukisin, hommaisin personal trainerin, opettelisin uusia taitoja, remontoisin jne. jne.
Oletko amis? Minä ainakin nautin työstäni ja koen sen itsessään palkitsevana
Ilman muuta lopettaisin heti jos ei olisi rahasta kiinni! Todellakin käyttäisin elämäni mieluummin ihan muihin asioihin! En voi käsittää ihmisiä joille työ on niin tärkeä että se menee vapaa-ajan edelle! Vapaa-aika tekee elämästä elämisen arvoista, työ on vaan keino rahoittaa vapaa-aikaa!
Minä tykkään työstäni tosi paljon, ja olen siinä hyvä. Työkaverit on todella mukavia, fiksuja ja hauskoja, menen töihin aina mielelläni. Minun ei olisi pakko käydä töissä rahan takia, mutta en todellakaan haluaisi olla ilman töitä!
Jännä, että työttömiä pitää saada vaikka palkatta töihin, etteivät syrjäydy ja että päivässä on rytmiä. Eikö sama koske kaikkia muitakin?
Vierailija kirjoitti:
Jännä, että työttömiä pitää saada vaikka palkatta töihin, etteivät syrjäydy ja että päivässä on rytmiä. Eikö sama koske kaikkia muitakin?
Totta, tunnen pari surullisesti syrjäytynyttä miljönääriä. Ei vais, eivät töitä kaipaa.
Voin hyvin ymmärtää, että monet työskentelevät, vaikkei olisi pakko. Itse kuitenkin toivoisin jonkinlaista perustuloa Suomeen, että kaltaiseni vähällä toimeentulevat saisivat pysyä kolossaan. Päässä vippaa, muttei tarpeeksi että pääsisin eläkkeelle tai etten kykenisi mihinkään töihin. Sen verran sosiaalisesti ahdistunut, masennukseen ja ahdistukseen taipuvainen introvertti vain, että kärsin siitä että pitää väkisin raahautua jonnekin, missä ei halua olla.
Vierailija kirjoitti:
Jännä, että työttömiä pitää saada vaikka palkatta töihin, etteivät syrjäydy ja että päivässä on rytmiä. Eikö sama koske kaikkia muitakin?
Kuka on sanonut ettei koske? Jokainenhan voi itse valita käykö töissä vai ei, jos on varaa!
Minulla on mielenkiintoinen työ ja miellyttävät työkaverit. Tuskin kokonaan jäisin pois vaikka lotossa onnistaisikin.
Minä kävisin. Jos en kävisi ja taloudellisesti pärjäisinkin, niin minun minun ei ole vaikeaa myöntää, että jossain kohtaa alkaisin juomaan. Elämässä kun saavutta asioiden ja tekemisten tasapainon, niin sitä ei kannata lähteä muuttamaan. Moni haaveilee asioista johon todellisuudessa ei ole valmis. Loppumaton vapaa-aika tuntuu lopulta raskaalta työltä. Minä keksisin itselleni kyllä tekemistä, mutta sellaista paloa kaikkeen ei saavuta niin vain olemalla. Ikävätkin asiat voivat olla hyviä kun ymmärtää, että ne tekee normaaleista asioista mukavampia.
Lopettaisin palkkatyössä juoksemisen, jos olisi tarpeeksi paljon rahaa. 2,5 kk sairausloma vahvisti tunteen. Ei ollut ikävä töihin kuuntelemaan työkavereiden vittuilua.
Minä teen töitä vaikka ei ole rahallisesti pakko. Työni on alunperin harrastukseni ja se on niin mielettömän hienoa ja haastavaa, että en vain malta lopettaa. Kannattaisi sinunkin ap vaikka vaihtaa alaa johonkin mikä olisi lähellä sydäntä.
Jos se työ on intohimo ja/tai kutsumus niin ei kai siitä voi luopua.
Minun työni oli perusduunia jota tein kun oli pakko. Kun elämäntilanne ja talous salli niin lopetin työt heti.
Saman teki mieskin heti kun se oli taloudellisesti mahdollista. Emme saa tai tarvitse mitään tukia.
Ei taida olla ainoa asia mikä tuottaa sinulle ymmärrysvaikeuksia.