Vegaaniperheen lemmikit?

Onko veganismissa mitään järkeä? Osaako joku selittää sitä?

Määrittelykysymys. Jos ihminen haluaa elää täysin vegaanisesti (tai niin vegaanisesti kuin se ylipäätään on mahdollista), silloin hän ei ota koiraa. Koiran pitoon liittyy aina a) eläimen vangitseminen; b) lihateollisuuden tukeminen koiranruokia ostamalla. Näistä molemmat ovat ristiriidassa veganismin kanssa. 

Se on tietysti mahdollista, että perheessä on ollut koira jo ennen vegaaniksi ryhtymistä. 

Meillä on kaksi 11-vuotiasta kissaa, vegaanisesti olen syönyt 7 vuotta. Kun näistä epeleistä aika jättää niin tuskin otamme muita eläimiä.

Vegaanien eläimet on usein löytöeläintaloista. Eläin on siis jonkun hylkäämä ja sille halutaan antaa hyvä elämä. Ihmettelen tätä jatkuvaa vegaanit sitä ja vegaanit tätä. Vaikuttaa olevan joku ihmisryhmä, jota vegaanius ärsyttää kovasti. Saavatko yöllä nukuttua kun mietityttää vegaanin elämä?

Tavallaan kun miettii mitä vegaanius puhtaimmillaan on niin totta, lemmikit eivät kuulu siihen välttämättä. Mutta mielestäni on vähän outoa miksi vegaaneilta vaaditaan täydellisyyttä kun ei sitä muiltakaan tunnuta vaativan. Tekevät kuitenkin jo paljon ympäristön ja eläinten eteen. Mikä juuri veganismissa tekee että sitä arvioidaan niin kriittisesti?

Vierailija kirjoitti:

Tavallaan kun miettii mitä vegaanius puhtaimmillaan on niin totta, lemmikit eivät kuulu siihen välttämättä. Mutta mielestäni on vähän outoa miksi vegaaneilta vaaditaan täydellisyyttä kun ei sitä muiltakaan tunnuta vaativan. Tekevät kuitenkin jo paljon ympäristön ja eläinten eteen. Mikä juuri veganismissa tekee että sitä arvioidaan niin kriittisesti?

Hyviä huomioita. Ja usein veganismin kritisoijat alkavat saivarrella: "Noi sun avokadot ja soijarouheet kuluttaa paljon enemmän ympäristöä kuin kotimainen liha." Vaikka kritisoija ei välttämättä edes tiedä, syökö kyseinen vegaani avokadoa ja soijaa. Usein saivartelijoiden ja kritisoijien oma johtopäätös tuntuu olevan se, että ympäristön eteen ei kannata tehdä mitään. 

Minä syön lähes vegaanisesti eikä tällä hetkellä ole lemmikkiä, mutta kunhan elämäntilanne taas sallii, niin otan rescue-koiran. Sitä ei ole minua varten kasvatettu tai minun takiani syntynyt tähän maailmaan vaan se on jo olemassa ja tarvitsee kodin. Vaikka minä en tarjoaisi sille ruokaa, niin jostain muualta sen olisi sitä saatava.