Onko lapsille/nuorille aikuisille parempi että heillä on elossaoleva, mutta masentunut

Elävä äiti on aina parempi, kun kuollut äiti. Raha on vain rahaa, se ei ole niin tärkeää, että sen takia kannattaisi henkensä menettää. Soita heti huomenna terveyskeskukseen ja kerro itsetuhoisista ajatuksistasi. Saat apua ja alat nähdä maailman valoisampana. Kuulostat masentuneelta. 

Eihän se tuosta riipu vaan siitä millainen suhde vanhemmalla ja lapsella on.

Mä olen miettinyt tätä ihan samaa kysymystä. Mun lapsilla on kuitenkin ihan hyvä isä ja he on jo pian täysi-ikäisiä. Joko minä saan luovuttaa? 

Vierailija kirjoitti:

Elävä äiti on aina parempi, kun kuollut äiti. Raha on vain rahaa, se ei ole niin tärkeää, että sen takia kannattaisi henkensä menettää. Soita heti huomenna terveyskeskukseen ja kerro itsetuhoisista ajatuksistasi. Saat apua ja alat nähdä maailman valoisampana. Kuulostat masentuneelta. 

Meidän elämä ainakin suorastaan helpottaisi kun se niin sanottu isä kuoli. Ei tarvinut enää elää sen arvaamattomasti ihmisen kanssa ja pelätä kotona.

Ymmärrän sua. Ei muuta sanottavaa.

Itsarin tehneen perheellä on suurentunut vaara ajautua samaan.

Vierailija kirjoitti:

Mä olen miettinyt tätä ihan samaa kysymystä. Mun lapsilla on kuitenkin ihan hyvä isä ja he on jo pian täysi-ikäisiä. Joko minä saan luovuttaa? 

Aina depressiovaiheessa mietin samaa.

Niin kauan kun on elämää, on toivoa. <3 

Kyllä mun useaan otteeseen masentuneesta äidistäni on vaikka kuinka paljon iloa mulle <3 Edellisen kerran oli viime talvena osastolla, mutta mikäpä siinä, elämä on lähtökohtasesti paskaa eikä kaikille yhtä helppoo. Me monesti kuvitellaan olevamme toisille raskaampia kuin mitä ne toiset oikeesti kokee, se on vaan meidän omassa päässä. Olis tosi ikävää jos äiti ajattelis että hän on vaan vaivaks meille, no ei ole, vaan paljon häneltä myös saa.

Olisiko sinulle parempi masennukseen sairastunut lapsi vai ei tätä lasta enää ollenkaan? Aivan. 

Masennukseen kuuluu tällainen pohdinta siitä, että on vain haitaksi muille. Masennus on sairaus, jota voi hoitaa. Ota yhteys lääkäriin.

Kuolemasi ei myöskään paranna kenenkään taloutta.

Masennus tekee ihmisestä todella itsekeskeisen. Ette tajua miten tärkeitä olette teidän lapsille, jopa aikuisille lapsille. Hoitakaa itsenne kuntoon. Pahinta, mitä voitte tehdä lapsillenne on, että tapatte itsenne ja lapset jäävät loppuelämäkseen traumatisoituneiksi. He ovat aina ihmisiä, joiden vanhempi on mielummin tappanut itsensä, kun jääneet heidän seuraansa. Lapset syyttävät itseään, kokevat vihaa ja kokevat itsensä arvottomiksi. Masentuneet ihmiset eivät tajua, että he ovat tärkeitä läheisilleen ja poistuessaan hylkäävät läheisensä.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä mun useaan otteeseen masentuneesta äidistäni on vaikka kuinka paljon iloa mulle <3 Edellisen kerran oli viime talvena osastolla, mutta mikäpä siinä, elämä on lähtökohtasesti paskaa eikä kaikille yhtä helppoo. Me monesti kuvitellaan olevamme toisille raskaampia kuin mitä ne toiset oikeesti kokee, se on vaan meidän omassa päässä. Olis tosi ikävää jos äiti ajattelis että hän on vaan vaivaks meille, no ei ole, vaan paljon häneltä myös saa.

Juuri tuolta minusta tuntuu, että olen vain riesaksi ja harmiksi kaikille, lapsillenikin. Samaan aikaan lapseni ovat minulle rakkainta maailmassa. 

Ap.

Entä jos rahasotkujen takia menee perheen koti, mökki ja liki kaikki omaisuus. Haluavatko lapset edelleen pitää perheen elämän pilanneen äidin..

Vierailija kirjoitti:

Entä jos rahasotkujen takia menee perheen koti, mökki ja liki kaikki omaisuus. Haluavatko lapset edelleen pitää perheen elämän pilanneen äidin..

Normaalit ihmiset opettaa lapselleen ettei se omaisuus ole tärkeintä. Vuokralla voi asua ja minä olen elänyt koko elämäni ilman kesämökkiä elän vieläkin vaikka olen yli 50. Seinät eikä mökki elämän iloa takaa. 

Äiti on aina äiti.

Vaihtoehtoja on muitakin kuin kuolema ja masennus. Ei nykyihmistä rajoita oikein mikään. Veikkaan että sinäkin saisit ihan uutta iloa ja ajateltavaa elämään, jos saisit vaikka vuoden hermoloman. Saattaisit ymmärtää ettei ahdinkosi ole sinun vikasi vaan sinua on yliluormitettu ja hyväksikäytetty, jopa pahoinpidelty. Eikä masennukseen olisi aihetta, vaan terveeseen vihaan ja irtiottoon.

Kaikki on mahdollista.

Vierailija kirjoitti:

Masennus tekee ihmisestä todella itsekeskeisen. Ette tajua miten tärkeitä olette teidän lapsille, jopa aikuisille lapsille. Hoitakaa itsenne kuntoon. Pahinta, mitä voitte tehdä lapsillenne on, että tapatte itsenne ja lapset jäävät loppuelämäkseen traumatisoituneiksi. He ovat aina ihmisiä, joiden vanhempi on mielummin tappanut itsensä, kun jääneet heidän seuraansa. Lapset syyttävät itseään, kokevat vihaa ja kokevat itsensä arvottomiksi. Masentuneet ihmiset eivät tajua, että he ovat tärkeitä läheisilleen ja poistuessaan hylkäävät läheisensä.

Ehkä niissä läheisissäkin on jotain vikaa, kun joku heidän yhteisössään voi niin huonosti. Joidenkin koulukuntien mukaan masennusta ei voi nähdä yksilön ongelmana, vaan se on aina täysin sidoksissa ympäristöön ja ympäröiviin ihmisiin.

Vierailija kirjoitti:

Entä jos rahasotkujen takia menee perheen koti, mökki ja liki kaikki omaisuus. Haluavatko lapset edelleen pitää perheen elämän pilanneen äidin..

Me kaikki synnymme tänne vailla pennin hyrrää ja lähdemme ilman pennin hyrrää. Kaikki mistä saamme nauttia siinä välillä, on meille annettua ja ohimenevää. Turha antaa sille sen suurempaa arvoa.

Ei kuolleesta vanhemmasta ole lapsille iloa ikinä.

Vierailija kirjoitti:

Ei kuolleesta vanhemmasta ole lapsille iloa ikinä.

Mutta toisaalta kenelläkään ei ole myöskään velvoitetta olla täällä toisten sylkykuppina ja kuormajuhtana

Asioita voi järjestellä fiksummin, luopua liiasta kuormasta ja vaatia hyvää kohtelua. Näillä pääsee jo pitkälle oman hyvinvointinsa edistämiseksi

Ap ei mainitse lasten isää - onko kuvioissa? Sinun ei tarvitse kantaa yksin miehen lapsia. Varsinkin poikalapset kuuluvat murrosiässä miesten hoivaan, saattavat olla jopa vaaraksi äidilleen

Vaihtoehtoja riittää!