Mitä tehdä kun mies ei halua?
Taidan olla aidosti epätoivoinen kun kyselen asiaa vauvapalstalta...
Ollaan oltu yhdessä viitisen vuotta, mies täytti juuri 50 ja minä olen 10v nuorempi. Kummallakaan ei ole lapsia.
Mies ei nykyään juuri halua seksiä, vaikka sitä on joskus ollut enemmänkin. Nykyinen tilanne on jatkunut jo pari vuotta, nyt se alkaa olla minulle ongelma. Sängyssä olemme ehkä 4 kertaa vuodessa.
Minulle seksi on tärkeää ja olen pärjännyt ”omin käsin”, mutta viime aikoina olen alkanut näkemään märkiä unia mm kollegoista ja melkein kenestä tahansa kadun tallaajasta. Luulen että tämä alkaa kohta vaikuttaa suhteeseen kokonaisvaltaisemmin.
Sängyn ulkopuolella olemme unelmapari: meillä on huumoria, olemme rehellisiä ja puhumme paljon. Harrastamme yhdessä. Rakastan häntä syvästi.
Olen yrittänyt puhua asiasta moneen otteeseen ja ehdottaa ties mitä. Ongelma ei kuulemma ole minussa (tosi kurja jos ei myönnä vaikka se olisikin) vaan hän ei pidä itsestään. Mies on laihduttanut 10kg, on siis nyt normaalipainoinen ja harrastaa liikuntaa - en tiedä mistä kiikastaa. Häneltä en saa vastauksia. Olen ehdottanut että hän kävisi lääkärissä mittauttamassa testosteronit, ei suostu. Ehdotin pariterapiaa, sinne hän ei halua. Ei myöskään suostu ajatukseen että hakisin seuraa avioliiton ulkopuolelta. Salaa en sitä voisi tehdä.
Mitä minä teen? Onko kenelläkään kokemusta? En tahdo erota, muuten meillä on asiat niin hyvin.
Kommentit (4)
Meillä ollut kymmenen vuotta seksitöntä miehen haluttomuuden takia. Kasvettu lopulta aika erillemme henkisesti kun opin tappamaan itsestäni halun ja intohimon. Kuin kämppiksen kanssa asuisi. Tässä tää kai menee loppuelämä. Voisi ehkä olla paremminkin, mutta kai huonomminkin. Entiiä. Masentaa.
Miehenä sanon että kumppanilla on vastuu ja velvollisuus yrittää selvittää asiaa. Ilmeisesti miestä itseään tilanne ei vaivaa, jos ei vaivaudu edes yksinkertaisessa verikokeessa käymään että testosteronitasot saisi selvitettyä? Pariterapiaan menon kynnys on monella korkea. Ehkä hän voisi käydä yksin ensin ja siitä voisitte jatkaa pariterapiaan, tietenkin sillä ajatuksella että sinne mennään ratkomaan ongelmia eikä syyttelemään ketään.
Jos mies ei pysty tulemaan yhtään vastaan, niin aika vähän sulla jää vaihtoehtoja jos seksi on sulle tärkeä osa elämää. Joko hyväksyt sen että kaikkea ei voi saada tai haet sitä jostain muualta ja menetät sitten taas tosi paljon muita asioita elämässäsi. Päätös on lopulta sun. Mitä ikinä teetkin, niin pettäminen ei ole koskaan kestävä ratkaisu.
No johonkinhan se halunsa purkaa.eli porno tai toinen siinähän ne vaihtoehdot.
Auttaa en osaa, mutta symppaan. Meillä melkolailla sama tilanne. Tosin apua on haettu ja lääkärissä käyty, mutta tila johtuu hermovauriosta, selkä rikki ja hermokivut säteilee milloin minnekin, usein ennenkaikkea "sinne". Halua olisi, mutta kivut ja lääkitykset tekee hommasta miltei mahdottoman. En tosiaankaan tiedä miten pitäisi olla. Himot jyllää ja joskus näen niin eläviä unia jostain toisesta, että sen tunteen valtaan jää viikoiksi. Mutta tiedän itseni, en mä kenenkään muun kanssa pystyisi mihinkään, en pettämällä enkä luvallakaan. Molemmat kärsii -minä oon puutteessa, mutta joskus kun mies tsemppaamalla tsemppaa ja toimintaa on, mulle tulee kurja olo, että se vaan nyt minun takia tekee tätä, ei siksi, että hän haluaisi. Rakastetaan toisiamme valtavasti ja ollaan yhteen kasvettu, joten ero ei ole vaihtoehto. Kai tässä vaan on sopeuduttava. Oma kiva on joo omaa kivaa, mutta yhteinen kiva oman rakkaansa kanssa nyt vaan olisi vieläkin kivempaa.