Onko masentuneena pakko nähdä ystäviään?
Toivoisin että saisin olla vain rauhassa. En jaksa esittää normaalia muille ihmisille kun oma oloni on niin kamala. Haluaisin vaan olla rauhassa. Työt ja koulu on pakko hoitaa, siihen kuluu kaikki energiani enkä vaan jaksa muuta, oon niin vihanen ja ärtynyt koko ajan enkä halua et satutan muita ihmisiä.
Kommentit (9)
Ei ole pakko.
EI myöskään ole pakko vaikka ET olisi masentunut.
Tsemppiä ja voimia oloihisi, mikään ei ole pakollista paitsi se minkä itse pakolliseksi miellät.
Vierailija kirjoitti:
ei mutta kaverit menettää jos peruu aina
No jos ystävät eivät tilannetta ymmärrä, ja sen takia häipyvät niin ei ne kyllä mitään oikeita ystäviä silloin olekaan.
Ei ole, mutta mikset voisi kertoa tilanteestasi ystävillesi? Näin he voisivat olla tukenakin. Ja ymmärtäisivät sinua paremmin.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole, mutta mikset voisi kertoa tilanteestasi ystävillesi? Näin he voisivat olla tukenakin. Ja ymmärtäisivät sinua paremmin.
Olen yrittänyt selittää. He vain jauhavat miten hyvää tekee kun näkee muita ihmisiä ja ystäviään, eivät oikeasti ymmärrä tuskaani tai syitä tähän olotilaani. Tälle on syy mitä tapahtui vuosi sitten. Välillä on parempia päiviä mutta sitten tämä paha olo syöksyy taas sisimmistä enkä halua nähdä ketään.
Apua ei saa, terapia on käyty aikaisemmin. En tiedä miten selviän tästä.
Haluaisin perustaa perheen, olla onnellinen.
Ole iloinen siitä että ystäväsi välittävät sinusta. Moni ns ystävistäni jätti minut yksin kun masennuin. Minusta ei enää ollut heille hyötyä kun olin aiemmin ollut viihdyttäjä ja aina hyväntuulinen ja hyvä ystävä. Muutama tosi ystävä jäi onneksi rinnalleni. Yritä silti nähdä muita ettet käperry kokonaan itseesi. Muiden seurasta saa voimaa.
Pahimpien kausien aikana itseensä käpertyminen ja voimattomuus on minulla kyllä niin vahvaa että tapaamiset jäävät. "Onneksi" tätä on tapahtunut jo vuosia ja ystäväni tietävät missä mennään. Kun taas alkaa päivä vähän paistaa, yhteydenpito tihenee ja muuttaa muotoaan.
Masennuksen hoitoon kuuluu armeliaisuuden oppiminen itseään kohtaan, mm. se että vaikka sosiaalinen kanssakäyminen onkin hyvä asia niin joskus kannattaa hyväksyä että nyt ei yksinkertaisesti pysty.
7 jatkaa: kun oloni on paha, valitsen aika tarkkaan kenen kanssa olen tekemisissä. On paljon ihmisiä jotka eivät ymmärrä tai joita ei kiinnosta ymmärtää että välillä olen yksinkertaisesti "pois päältä". Muutaman lähimmäisen kanssa on tosi hankalaa: he pitävät yhteyttä mutten voi kertoa heille todellisesta olostani. Tällaiset ihmissuhteet ovat erittäin raskaita nimenomaan silloin kun itsellä on vaikeaa.
Jos selittää avoimesti ettäolen masentunut enkä vain kyllästynyt kaveriin niin eiköhän ymmärrä.
ei mutta kaverit menettää jos peruu aina