Sairaanhoitajan puheenvuoro
Valmistuin sairaanhoitajaksi 90-luvun puolessa välissä. Tuolloin ei juurikaan ollut hoitajille töitä ja meitä työttömiä sairaanhoitajia kyykytettiin mennen tullen. Parin päivän pätkiä jatkuvalla syötöllä. Esimiehet, varsinkin ylihoitajat, olivat ylimielisiä ja kehoittivat hakeutumaan muualle töihin. Olin vuosikausia erään sairaalan heittopussina. Sain ensimmäisen kerran kokonaiset lomat työskenneltyäni hoitajana melkein 7 vuotta. Siihen asti vedin ilman lomia, koska määräyskirja tuli aina pieninä pätkinä. Mitään ei voinut sopia, koska tuolloin vielä naiivisti uskoin, että menemällä töihin aina kun tarve vaatii (jouluaattona, juhannuksena yms) niin saisin vakituisen viran. No, niin ei koskaan tapahtunut, vaan vakituiseen toimeen otettiin aina ulkopuolisia. Oman kaupungin sijaiset haluttiin pitää pelinappuloina (= Vakkarisijaisina). Heti kun vaihdoin paikkakuntaa, sain vakituisen työn ihan omana itsenäni enkä kenenkään "silmää tekevän" tuttuna tai sukulaisena. Nämä ylihoitajat tekivät jo tuolloin pohjatyön tälle kaikelle mitä nyt hoitoalalla tapahtuu. Eli hoitajat kyllästyivät tuohon jatkuvaan kyykytykseen ja vaihtoivat alaa. Nyt on jatkuvasti pulaa osaavista henkilökunnasta.
Jatkuu...
Kommentit (39)
Olen tavannut kaikenlaisia hoitajia niin sairaalan osastolla kuin erkoissairaanhoidossa ja terkkarissa. Minua häiritsee se että terkkarissa aina joutuu lätisemään turhia hoitajien vastaanotoilla sen sijaan että pääsisi suoraan lääkäriin, mielellään suomenkielentaitoiselle. Kun näin ei käynyt siirsin diabeteskäyntini yksityiselle lääkäriasemalle erikoislääkärin vastaanotolle. En pidä siitä että hoitajat puhuvat lääkkeistä ja vieläpä tuputtavat niitä tietämättä edes taudin hoitotasapainosta. Eräs hoitaja mittasi jopa vyötärönympärysmittani 12cm isommaksi kuin se todellisuudessa oli. Huomautin kyllä että ei tainnut mennä ihan kohdilleen mutta ei hän siitä välittänyt ja oli muutenkin ylimielinen joka asiassa. Parin terkkarikäynnin jälkeen kontrollini siirtyivät yksityiselle ja nyt on hyvä tilanne ja hoitotasapaino eikä tarvitse ärsyyntyä mistään pahveista. Erikoissairaanhoidossa olen kohdannut hyviä ja asiallisia ammattilaisia.
Vierailija kirjoitti:
Paljasta nyt se paljon esillä ollut palkkasikin, niin saa koko kuvan ? Kiitos etukäteen. Brutto/netto, onko vuorotyölisiä jne?
Teen päivätyötä. Peruspalkkani on 2445 euroa ja siihen päälle täysi kokemuslisä (tulee 10 vuoden jälkeen) 195 euroa eli 2640 on kk-palkkani. Käteen jää aika tarkalleen 2000. Työkokemusta reilut 20 vuotta.
Ap
Yksi todellinen epäkohta hoitoalan sisällä on myös se, että eri yksiköiden palkat eivät eroa millään tavalla toisistaan. Saat käytännössä lähes saman palkan riippumatta siitä missä olet töissä. Peruspalkoissa on naurettavat muutamien kymmenien eurojen erot. Vanhainkodissa nimenomaan siinä pillerinkiikuttajan roolissa parhaimmillaan peruspalkka voi jonkun yksittäisen tehtäväkohtaisen lisän vuoksi olla suurempi kuin teho-osaston sairaanhoitajan, vaikka vanhainkodin vaativimpia töitä on muistaa vaihtaa kipulaastarit kerran viikossa oikeaan aikaan ja pitää kirjaa siitä, ketkä on käyneet suihkussa ja ketkä ei. Tämä on kärjistetty esimerkki, mutta tällaisiakin paikkoja on ihan pilvin pimein. Näiden kohdalla nämä jutut pillerinkiikuttaja-sh:sta ovat ihan oikeutettuja ja tietyssä määrin oikeassa.
Sitten on se skaalan toinen pää. Päivystyspoliklinikka, erikoissairaanhoidon yksiköt (vuodeosastot, leikkaussali, teho-osasto, synnytyssalit, keskola) joissa vaaditaan huomattavasti enemmän erikoisosaamista ja vastuunottoa kun em. vanhuspuolen yksiköissä. Miten tämä näkyy palkassa? Peruspalkka ainakin omassa sairaanhoitopiirissäni on 26 euroa suurempi, kun mitä sain vanhainkodissa. Vanhainkodissa sain erästä tehtäväkohtaista lisää (johon piti käydä istumassa tunnin luento sairaalan luentosalissa ja tehdä pari rastiruutuun-koetta) 100e/kk, jolloin peruspalkkani vanhainkodin sairaanhoitajana oli 74 euroa suurempi, kun teho-osastolla. Päivystyspoliklinikan palkat ovat käsittääkseni samassa vaativuusluokassa, kun teho-osasto, joten se menee samaan laskuun. Terveyskeskuksen vuodeosastoilla on muistaakseni sitten pykälää alempi palkkaluokka, joka on tyyliin kympin enemmän kuin vanhainkodin sairaanhoitajana.
Sen hyvin pienen pintaraapaisun mitä sairaanhoitajakoulutukseni kautta leikkaussalihoitajien työstä tiedän, soisin heille tonnin palkankorotuksen työstään. Vanhuspuolen sairaanhoitajat saavat ihan riittävän korvauksen ainakin julkisella puolella työstään. Jostain syystä alalla ei ole minkäänlaista todellista tehtäväkuvan arvioinnin mukaista palkkausta, vaan mielestäni se kannustaa hakeutumaan mahdollisimman helppoihin hommiin koska niistä jostain syystä maksetaan absoluuttisesti enemmän kuin vaativampaa ja spesifimpää osaamista vaativista töistä. En itse sairaanhoitajana vain kykene ymmärtämään mistä tämä johtuu, sairaanhoitajan työnkuva eri yksiköiden välillä vaihtelee ihan helkutisti ja niin pitäisi vaihdella palkankin todellisen osaamisvaatimusten ja työn vaativuuden perusteella.
Tämä pitäisi korjata, eikä maksaa tonnin lisää kaikille sairaanhoitajille, koska on olemassa myös hyvin paljon sellaisia työpaikkoja sairaanhoitajille, jossa sairaanhoitaja ei tosiasiallisesti vastaa lähes mistään ja ne vähätkin asiat josta vastaa, voi aina delegoida omilta harteiltaan pois. Erikoissairaanhoidossa ei voi toimia näin, vaan potilaat on hoidettava silloin kun ne sinun käsissäsi ovat.
Näin se vaan menee. Ammatissaan saa tehdä lähestulkoon kaikkea tv-asentajan, ruoanjakajan & siivoojan välillä.
Terveisin toinen sairaanhoitaja
Vierailija kirjoitti:
Yksi todellinen epäkohta hoitoalan sisällä on myös se, että eri yksiköiden palkat eivät eroa millään tavalla toisistaan. Saat käytännössä lähes saman palkan riippumatta siitä missä olet töissä. Peruspalkoissa on naurettavat muutamien kymmenien eurojen erot. Vanhainkodissa nimenomaan siinä pillerinkiikuttajan roolissa parhaimmillaan peruspalkka voi jonkun yksittäisen tehtäväkohtaisen lisän vuoksi olla suurempi kuin teho-osaston sairaanhoitajan, vaikka vanhainkodin vaativimpia töitä on muistaa vaihtaa kipulaastarit kerran viikossa oikeaan aikaan ja pitää kirjaa siitä, ketkä on käyneet suihkussa ja ketkä ei. Tämä on kärjistetty esimerkki, mutta tällaisiakin paikkoja on ihan pilvin pimein. Näiden kohdalla nämä jutut pillerinkiikuttaja-sh:sta ovat ihan oikeutettuja ja tietyssä määrin oikeassa.
Sitten on se skaalan toinen pää. Päivystyspoliklinikka, erikoissairaanhoidon yksiköt (vuodeosastot, leikkaussali, teho-osasto, synnytyssalit, keskola) joissa vaaditaan huomattavasti enemmän erikoisosaamista ja vastuunottoa kun em. vanhuspuolen yksiköissä. Miten tämä näkyy palkassa? Peruspalkka ainakin omassa sairaanhoitopiirissäni on 26 euroa suurempi, kun mitä sain vanhainkodissa. Vanhainkodissa sain erästä tehtäväkohtaista lisää (johon piti käydä istumassa tunnin luento sairaalan luentosalissa ja tehdä pari rastiruutuun-koetta) 100e/kk, jolloin peruspalkkani vanhainkodin sairaanhoitajana oli 74 euroa suurempi, kun teho-osastolla. Päivystyspoliklinikan palkat ovat käsittääkseni samassa vaativuusluokassa, kun teho-osasto, joten se menee samaan laskuun. Terveyskeskuksen vuodeosastoilla on muistaakseni sitten pykälää alempi palkkaluokka, joka on tyyliin kympin enemmän kuin vanhainkodin sairaanhoitajana.
Sen hyvin pienen pintaraapaisun mitä sairaanhoitajakoulutukseni kautta leikkaussalihoitajien työstä tiedän, soisin heille tonnin palkankorotuksen työstään. Vanhuspuolen sairaanhoitajat saavat ihan riittävän korvauksen ainakin julkisella puolella työstään. Jostain syystä alalla ei ole minkäänlaista todellista tehtäväkuvan arvioinnin mukaista palkkausta, vaan mielestäni se kannustaa hakeutumaan mahdollisimman helppoihin hommiin koska niistä jostain syystä maksetaan absoluuttisesti enemmän kuin vaativampaa ja spesifimpää osaamista vaativista töistä. En itse sairaanhoitajana vain kykene ymmärtämään mistä tämä johtuu, sairaanhoitajan työnkuva eri yksiköiden välillä vaihtelee ihan helkutisti ja niin pitäisi vaihdella palkankin todellisen osaamisvaatimusten ja työn vaativuuden perusteella.
Tämä pitäisi korjata, eikä maksaa tonnin lisää kaikille sairaanhoitajille, koska on olemassa myös hyvin paljon sellaisia työpaikkoja sairaanhoitajille, jossa sairaanhoitaja ei tosiasiallisesti vastaa lähes mistään ja ne vähätkin asiat josta vastaa, voi aina delegoida omilta harteiltaan pois. Erikoissairaanhoidossa ei voi toimia näin, vaan potilaat on hoidettava silloin kun ne sinun käsissäsi ovat.
Juurikin näin! Olen täysin samaa mieltä!
Ap
Koska sairaanhoitajien työnkuva vaihtelee paljon,riippuen siitä onko akuutin sairaanhoidon puolella tai esim vanhustenhoidossa, niin olisi oikein, että palkat porrastettaisiin. Työn vaativuuden voi pisteyttää ja se määrittäisi minkä palkan arvoista työ on.
Esim teho, ensiapu, sydänkirurgia, neurokirurgia, leikkaussali ovat mielestäni vaativia työyksiköitä.
hoitsu tekee virheen niin joku pappa kuolee. DI tekee virheen niin kilometrin silta romahtaa ja romahduttaa jonkun alueen kokonaan vuosikausiksi ,puhumattakaan kymmenistä kuolleista .
siitä ne erot palkoissa tulee.
Vierailija kirjoitti:
Ap jatkaa...
Työ on reilussa 20 vuodessa muuttunut todella paljon. Ennen oli aikaa potilaille, nykyään pitää joka hemmetin asia kirjata potilasjärjestelmään, tyyliin vessassa käynnit yms. Potilaiden omaiset ovat entistä vaativampia, potilaat sairaampia ja ennen kaikkea valtavan paljon suurempia. Jo nuoret ihmiset ovat valtavan ylipainoisia. Suomeen on myös rantautunut sellainen minäminä-kulttuuri, johon liitty sellainen jatkuva vaatiminen. MINUN kuuluu päästä hoitoon nyt ja MINUA kuuluu hoitaa tietyllä tavalla. Vaaditaan antibiootteja tai jotain muita tiettyjä
lääkkeitä, joita on itse googletettu. Ennen ihmiset kunnioittivat hoitohenkilökuntaa, nykyään henkilökunta on useimmiten sylkykuppina (joka tälläkin palstalla tulee hyvin esille) Täällä puhutaan ikävään sävyyn "pillerinkiikuttajana" tietämättä sairaanhoitajan työstä yhtään mitään. On totta, että sairaanhoitajia, kuten mitä tahansa muitakin ammattilaisia, on kovin erilaisia ja tasoisia. Jo sairaanhoitajien työnkuvat ovat kovin vaihtelevia. On aivan eri työskennellä vaikka tk:n vuodeosastolla kuin vaikkapa teho-osastolla tai leikkaussalissa. Totuus on kuitenkin se, että hoitajalla on iso vastuu potilaiden hoidossa. Toki lääkärit tekevät linjaukset hoidoissa, mutta hoitajat toteuttavat kaikki määräykset itsenäisesti. Eivät lääkärit ole osastoilla hoitajien töitä valvomassa. Ja mikäli osastolla tulee elvytys, niin kyllä se on sairaanhoitaja, joka ottaa tilanteen haltuun siihen saakka kunnes lääkäri saadaan paikalle. Ei siinä auta odotella lääkäriä, vaan elvytys on aloitettava välittömästi. Samoin anestesiahoitajat ovat vastuussa potilaasta anestesian aikana. Ei anestesiologi ole paikalla kaiken aikaa..On siis osattava antaa oikeat lääkkeet pulssin tai paineen laskuun ja osattava myös arvioida milloin niitä tarvitaan. On osattava toimia, mikäli hiilidioksidipitoisuus nousee tai laskee tai potilaan unen syvyyttä mittaava käyrä näyttää ettei potilas ole tarpeeksi syvässä unessa. Hoitaja myös arvioi koko leikkauksen ajan potilaan kipua.
Eli ei se hoitajan työ nyt ihan kansliassa jäätelön syömistä ole. Aika moninaista hommaa työpaikasta riippuen. Eniten tässä jatkuvassa hoitohenkilökunnan haukkumisessa ottaa päähän se, että suurin osa ei edes tiedä minkälaista se työ oikein on. Lentokapteeninkin työ näyttää kovin helpolta. Kunhan nyt vain istuu koneen ohjaamossa, mutta kuinka moni meistä oikeasti tietää mitä kaikkea siinä työssä pitää tietää ja osata?? Hoitajan työ on fyysisesti raskasta, mutta ainakin itselläni raskainta on ollut henkinen kuormitus. Kun yrittää hoitajana tehdä parhaansa ihmisen viimeisinä hetkinä tai kun kohtaa äkillisen kuoleman, vakavan sairastumisen tms, ei sitä vaan voi unohtaa, vaan työ tulee väkisinkin mukaan kotiin.
Sairaanhoitajana on tullut moneen kertaan nähtyä elämän raadollisuus. Se antaa omaan elämänkatsomukseen vähän erilaista perspektiiviä. Koskaan ei totu siihen, että joutuu jollekin kertomaan läheisen kuolemasta tai toivottomasta tilanteesta. Itse muistan vieläkin yli 20 vuoden takaa potilaita, mm. nuoren, perheellisen syöpäpotilaan, jolle ei ollut mitään tehtävissä. Ei tähän hommaan vaan kaikki kykene. Jo pelkkä veren näkeminen saa useimmat voimaan pahoin. Älkää siis jatkuvasti väheksykö hoitajia tai kyseenalaista heidän älykkyyttään, hauku heitä laiskoiksi. Suurin osa hoitajista kuitenkin tekee parhaansa vaikkapa juuri sinun tai läheisesi terveyden eteen.
Amen, olen puhunut.
Ei todellakaan tarvitse kirjata mitään tyyliin "vessassa käyntejä", ellei niissä ole jotain poikkeavaa.
"...tuolloin vielä naiivisti uskoin, että menemällä töihin aina kun tarve vaatii (jouluaattona, juhannuksena yms) niin saisin vakituisen viran. No, niin ei koskaan tapahtunut, vaan vakituiseen toimeen otettiin aina ulkopuolisia. Oman kaupungin sijaiset haluttiin pitää pelinappuloina (= Vakkarisijaisina)."
Tuohan ollut työanantaja näkökulmasta enemmän kuin erittäin fiksua. Teidät kaikkeen_suostuvat_sijaiset sai aina töihin silloinkin, kuin ei_kaikkeen_suostuvia_sijaisia ei saanut eli jouluna, juhannuksena...
Miksi kaikkeen_suostuva suostuit tähän, itse olette luoneet tämän nykysysteemin - ei esimiehet.
Katsokaa peiliin, kiitos!
Vierailija kirjoitti:
"...tuolloin vielä naiivisti uskoin, että menemällä töihin aina kun tarve vaatii (jouluaattona, juhannuksena yms) niin saisin vakituisen viran. No, niin ei koskaan tapahtunut, vaan vakituiseen toimeen otettiin aina ulkopuolisia. Oman kaupungin sijaiset haluttiin pitää pelinappuloina (= Vakkarisijaisina)."
Tuohan ollut työanantaja näkökulmasta enemmän kuin erittäin fiksua. Teidät kaikkeen_suostuvat_sijaiset sai aina töihin silloinkin, kuin ei_kaikkeen_suostuvia_sijaisia ei saanut eli jouluna, juhannuksena...
Miksi kaikkeen_suostuva suostuit tähän, itse olette luoneet tämän nykysysteemin - ei esimiehet.
Katsokaa peiliin, kiitos!
Tämä!
Aina vedetään tuo siltaesimerkki insinöörin työstä esiin. Insinöörejä on myös paljon myyntityössä myymässä suunnitteluinsinööreille erilaisia nippelejä ja näppelejä maahantuojayrityksien palkkalistoilla. Sillat eivät heidän työvirheidensä seurauksena sorru. Palkka on kuitenkin huomattavasti sairaanhoitajan palkkaa korkeampi.
En epäile ap:n näkemyksiä, mutta pyydän pohtimaan onko todellista vastuuta ja millä tunnetasolla töitä tekee. Potilaat voivat kuvitella olevansa tärkeitä lääkäreille ja hoitajille, mutta totuushan on se, että kaikki tehdään protokollan mukaan ja potilas on vain yksi nimi papereissa ja ei se kuolema oikeasti ole niin hirveää kun sen muutaman kerran kohtaa. Tästä pääsee siihen miksi hoitajissa ja lääkäreissä on niin paljon psykopatiaa ja akateemisista lääkärit tekevät eniten itsemurhia, vaikka on kaikki pillerit ja apu saatavilla. Hoitajienkin itsemurhatilastot voivat olla ikävää katseltavaa.
Kilpailuyhteiskunnassa ei ole empatiaa. Meidät on aivopesty kilpailemaan toisiamme vastaan. Ennen oltiin yhteisöllisiä ja pyrittiin yhteiseen hyvään. Samaa aivopesua on se, että annetaan ymmärtää sairaanhoidon hoitavan kaikki sairaudet pillereillä, eli ei sillä omalla elämäntavalla ole mitään merkitystä. Aivopesu ei missään tapauksessa ole sen potilaan syy, vaan niiden, jotka aivopesevät ja pelottelevat. Esimerkkinä uniapnea tällä hetkellä: jokainen haluaa tutkimuksiin, kun yksi julkkis delas olevinaan uniapneaan. Tai rokotepiikkejä haetaan hysteerisenä, vaikka todellisuudessa riski on useimmiten hyvin pieni.
Muutos on tapahtunut sivusta katsottuna myös johtamisessa. Nykyisin pyritään tehokkuuteen käyttämällä esimerkiksi LEAN-metodeja, mittaamalla lähes kaikkea ja kirjaamalla lähes kaikkea. Ennen lääkäreillä oli sanelukone ja erikseen kirjoitettiin auki sanelut, nyt kielipuolilääkärit kirjoittelee itse epikriisit ja pyrkii ymmärtämään muiden kirjoituksia. Koomista on se, että edelleen kirjoitetaan, vaikka puheentunnistus ja keinoäly on olemassa. Halvinkin puhelin tunnistaa puhetta todella tarkasti, esimerkkinä Siri ja Google.
Onnea ja menestystä tuleviin haasteisiin.
Mielummin sitä aikoinaan meni edes pariksi päiväksi töihin, kuin oli kokokaan työttömänä. Kuten kirjoitin, olin itse ainakin niin lapsellinen (no, melkein lapsi olinkin, kun 22-vuotiaana valmistuin ammattiin) että kuvittelin joustavuudellani ja ahkeruudellani saavani vakipaikan. Toki olemme itsekin syyllisiä, mutta kyllä sairaalan johto osasi myös käyttää hyväksi tuota tilannetta. Nykynuoret varmasti osaavat olla itsekkäämpiä ja vaativampia, mutta minä ainakin olin tuolloin kovin nöyrä ja kiltti.
Ja tietysti oli vastavalmistuneena kova hinku päästä töihin. Kenelläpä meistä ei olisi ollut?!?
Ap
Olen seurannut hoitajien työtä aitopaikalta ja monenmoista mahtuu siihen joukkoon. On hoitajia jotka vanhusten talossa karjuvat ja kiroavat vanhukselle että saavat aamulla ylös sängystä, hoitajia jotka naureskelevat kun vanhus soittaa hälytyskelloa, eivä ole kuulevinaan kun vanhus kysyy jotain ettei vanhus saa huomioo liian helposti ja totu siihen, olen nähnyt jopa kun hoitaja pudottaa dosetin lattialle ja kerää lattialta likaiset lääkkeet takaisin dosettiin josta vanhus saa lattialta poimitut lääkkeensä syödä. Kyllä ainakin vanhusten kohtelu on enemmänkuin ala-arvoista. Eläimetkin taitaa saada parempaa kohtelua.
En kyllä ihan käsitä miksi pitäisi maksaa huonosti vanhusten sairaanhoitajille. Tässä kokemukseni työstä:Lääkäri kävi talossa kerran kuussa. Kaikki hoitopäätökset teki sairaanhoitaja, kun lääkäri oli korkeintaan puhelimitse tavoitettavissa. Potilaissa harhaisia, väkivaltaisia huonon hoitomyöntyvyyden ihmisiä joita pienellä hoitajaresurssilla hoidettiin. Mustelmat itsellä päivittäisiä ja vaaratinteet oli arkipäivää ja niistä piti selvitä muutaman hengen voimin. Omaisissa epävakaita henkilöitä käytökseltään. Työ oli kiireistä ja fyysisesti raskasta. Potilaiden hoito vaati taitavaa psykologista pelisilmää onnistuakseen. Sitominen ja vahva lääkitys rauhoittamiseen oli kiellettyä. Pienellä miehityksellä yritettiin saada kaikki hoidettua ja homma turvallisena. Mielestäni sairaanhoitajan työ on aina vaativaa, mutta työnhaasteet vaan on erilaisia. Sairaalassa on kuitenkin hoitotiimi ja asiantuntijatuki saatavilla tarvittaessa esim lääkäri vaikka hoito on vaativaa toki.
Ap. Minä en ole juurikaan kuullut hoitajia moitittavan. Sen sijaan lähes joka palkkakeskustelussa tulee esiin hoitaja, joka kertoo miten huonoa palkkaa saa paskaduunista. Aikaisemmin arvostin sairaanhoitajia korkealle. Nyt mielikuvani on muuttunut, koska oma ammattikuntanne likaa omaa ammattinanne.
Miksi pitää koko ajan ja jatkuvasti väheksyä toisten ammatteja? Maassa on kymmeniä tuhansia lusmuja, jotka eivät viitsi töitä tehdä vaan kääntävät kylkeä aamulla, kun työssä käyvät lähtevät töihin. Ymmärrän, että sairaat eivät voi tehdä työtä mutta elämäntapatyöttömiltä voisi tuet poistaa. Johan työnteko maistuisi. Ja työn ei tarvitse olla koulutusta vastaavaa. Tekee, mitä saa ja etsii koko ajan sitä unelmaduunia.
Samaa mieltä edellisen kanssa. Olen työskennellyt sekä dementiayksikössä että erikoissairaanhoidossa. Erikoissairaanhoidossa voit 24/7 siirtää vastuun ongelmatilanteissa lääkärille mutta vanhuspuolella olet paljon enemmästä vastuussa. Tuosta ylihoitaja-asiasta olen myös sitä mieltä etteivät hoitajien puolella ole millään tavalla enkä ole vielä urani aikana tavannut yhtään sellaista jota aidosti arvostettaisiin.
Sinun mielestä on perseennuolentaa olla miesvaltaisella alalla? Ok.