Neuvoja taaperon käsittelyyn?! Äitiltä palaa pian pinna!

Ette ole aina pitäneet alusta asti kiinni " syy-seuraus" tavasta, motkotatteko liikkaa asiasta? Lyhyt sanominen, jos ei toimi, on vuorossa se seuraus eli aresti.

Jos jatkatte tuota samaa rataa, ettei poika usko ja teette kuten poika toivookin eli saa petivaatteita paiskomalla äidin kolmeks tunniks viereen, niin muutaman vuoden päästä te jo " vihaatte" lasta.

ei muuta kuin pysytte tiukkoina ja jämäkkinä, teette sen mikä pitää tehdä, esim. nukkumaan meno, vaikka sitten hampaat irvessä! Jaksamista teille, tiedän kolmen lapsen äitinä että tuo uhmaikä voi olla todella hankala joillakin lapsilla. Vastaavasti voisitte myös palkita kun poika on käyttäytynyt hyvin. Mutta määrätietoisuutta ja johdonmukaisuutta ennen kaikkea.

isän täytyis kyllä mielestäni olla paljon jämäkämpi, esim. juuri tuon nukkumaanmenon suhteen, mitään riemumista sängyssä tsm. ei tule sallia!

Eihän kukaan jaksa tommoisia tuntikausien nukutusrituaaleja, pimahdatte pian koko perhe.

eli lelut pois aina kun on tuhma, ne saa takas vasta kun on kiltisti. ja siis todellakin KAIKKI rakkaat lelut, filmit tai mitä lapsesi eniten arvostaakin, niin kylmästi vaan pois!! ja takas saa vasta kun osaa käyttäytyä. Älkääkä vaan antako periks!

Tässä ollaan aika jämäköitä lasten kasvatuksessa. Ei vain äiti tai isä mutta molemmat. Helppo olla kun molemmilla on sama ajatus lasten kasvatuksesta ja sitä kautta voimme tukea toisiamme.



jos isi on sanonut ettei viikkoon mennä uimaan( esimerkki) niin silloin ei mennä viikkoon uimaan. Tämän tiedämme itsekkin että jos jotain uhkaa/ kieltää se pitää myös pystyä pitämään! Eli siitä ei vopi olla kyse.

meillä meni näin, lapsi ei yksinkertaisesti enää nukkunut päikkäriä ja illalla nukkumaanmeno aikaistui, mikä oli parisuhteen ja oman ajankin kannalta hyvä juttu. ja unta piisasi aamuun asti, vuorokaudessa unta tuli 10-13 tuntia!

Sillä seurauksella että poika nukahtaa klo 18 ihan sama mitä tekee ettei nukahtaisi. Ja jos onnistuu pitämään pojan hereillä niin riehuminen ja kielletyn teko on kahta kauheampaa.



Pihalle, puistoon ja yleensäkkin ulos ei voida mennä ilman että paikalla on molemmat vanhemmat. Koska toisen pitää juosta ihan koko ajan pojan perässä ja toinen katsoo sitten vauvaa ja pojan isoveljeä joka on miehen aikaisemmasta liitosta.

voi hyvinkin olla mustasukkainen, mutta osoittaa sen vain kiukkuamalla teille. Minä olisin unikoulun kannalla. Yksinkertaisesti kolmen tunnin nukutuksista olisi päästävä, pojan täytyy tietää, ettei vanhemmat suostu häntä nukuttamaan kolmea tuntia.

Sitten se hyvien yhteisten hetkien viettäminen on tärkeää. Eli koittakaa sinä ja poika, sekä isä ja poika järjestää kahdenkeskisiä hauskoja hetkiä ilman toista vanhempaa ja vauvaa. Niin ettei kaikki ole aina vain taistelua.

tekisin niin, että pitäisin lapsen sängyssä jos ei mene puheella perille. Näin meilläkin tehtiin monena yönä kun taapero päätti, että leikit alkavat klo 3.00. Tuli sängystään pois noin viisikymmentä kertaa. Pidettiin sängyssä kun ei muuten siellä pysynyt ja se toimi.

Hänellä ei selvästikään ole tarpeeksi touhua ja tekemistä. Omani oli samanikäisenä samnalainen. Loppui kuin seinään, kun poika meni hoitoon. Pitkästyyhän lapsiparka äidin kanssa kotona hissuttamiseen.

Koittakaa edes muutamana päivänä viikossa jotain kerhoa.

nukkumaan noin myöhään, nukkuuko sitten aamusta pidempään -> päikkäreille meno hankalaa. Jotenkin tuntuisi, että vuorokausirytmiä pitäisi saada vähän siirrettyä, illalla aikaisemmin nukkumaan, saisitte te vanhemmatkin siinä vähän paremmin huilattua.



Mutta tämä vaan yhden lapsen äidin tuntemus, muilla varmaan parempia ehdotuksia.

Meillä myös lapsi hyppii seinille, jos ei ole tekemistä. Touhua pitää olla riittävästi. Parina-kolmena päivänä viikosta tarhaan tms. purkamaan tarmoa?

Eli jos riehutaan, niin äiti lähtee pois. Hyvällä käytöksellä ja rauhoittumisella istuu äitikin sitten vieressä. Riehuja jää yksin, ei semmoista viitsi kukaan katsella. Siis kun kyse on pelkästä uhmasta, ei siitä että olisi oikeasti mitään hätää. Olemme huomanneet, että meidän poika nukahtaa huonommin, jos nukuttajaa vaihdetaan välissä. Eli jos isä nukuttaa, niin äiti ei tule välillä vuoroon jne. Muuten saa toinen aloittaa koko homman alusta.



Meinasin minäkin ehdottaa tuota päikkäreitten poisjättämistä, mutta se ei näköjään taida vielä onnistua, vaan lapsi ilmeisesti vielä tarvitsisi unet. Moneltako herää aamulla, onnistuisiko aamujen aikaistaminen? Entä tietyt rutiinit nukahtamiseen, syönti, pissalla ja pesulla käynti, iltasatu jne. Meillä ainakin rauhoittaa iltoja, kun kaikki menee aina tietyn kaavan mukaan.

Ellei ole, en ihmettele käytöstä pätkääkään. Tuon ikäinen tarvitsee jo kavereita ja kunnon touhuilua, muuten pitkästyy.

auttoi se kun lapsi sain oman isonjen lasten sängyn. se oli niin hieno juttu että nukkumaanmeno olikin kivaa.

Rauhoitti menoa, kun ei enää " suljettu" kuin pikkuvauvaa pinnasänkyyn.

Vierailija:

auttoi se kun lapsi sain oman isonjen lasten sängyn. se oli niin hieno juttu että nukkumaanmeno olikin kivaa.

Ohjelmassahan monella perheellä oli sama ongelma eli loputon iltaralli jota lapsi pyörittää 6-0.



Varmaan peruskonsteja säännöllinen iltarytmi (iltaulkoilu, sen jälkeen iltapala, pesut ja pissat), riittävän aikainen nukkumaanmeno (esim. viim. klo 20), turvarutiinit (esim. iltasatu sängyssä, yövalon sytytys, halaukset ja pusut, unilelu) ja sitten tietysti se, että kun sovitaan, että tästä eteenpäin näin tehdään, niin sitten tehdään eli periksi ei enää anneta ja tietysti se, että sovitte vanhempina pysyvänne samassa rintamassa samoin säännöin eikä lapsi pääse teidän rintamaa murentamaan.



Varmaan muutaman ilta menee täysin pipariksi mutta sitten vähän kerrallaan tilanne kyllä paranee, usko pois. Ja muista, että monesti käy niin, että ensin tilanne voi jopa pahentua; kun lapsi huomaa, että valta alkaa vähentyä, täytyy panoksia lisätä... mutta asiallisena, tiukkana aikuisena pysyessä tilanne kyllä korjaantuu vähitellen.



Kivien heittelyyn ym. voisi kokeilla huomiotta jättöä (huomion hakuahan se on!) eli kiviä heittämällä ei saa huomiota eikä seuraa mutta kivaa tekemällä saa jotain kivaa eli huomiota ja seuraa. Pitää muistaa vaan olla tarkkana, että todella muistaa palkita ja huomioida niitä hyviä hetkiä eikä koko ajan kieltää ja torua pahoista. Palkintoja voi itse kehitellä lapsen mukaan, olisiko vaikka sitten tarra/ hauska ulkoilu vai keinuhetki (olitpa tosi kiltti,kun jaksoit olla heittelemättä, otetaan oikein isot vauhdit äidin sylissä tms. erityishuomiota). Uskon, että ajan kanssa auttaa paremmin kuin laskeutuminen lapsen tasolle (huutaminen, tukistaminen, riepottaminen....mitäs sitten? Ja huomiota tuli lapselle taas, joskin negatiivista mutta huomiota kuitenkin...)



Kaikkea hyvää!

saamaan äidin huomion. Meillä toimi tuo että tekoa seurasi aina toiminta eli jos viskoi leluja portaisiin otettiin lelut mustaan jätesäkkiin ja pis kuukaudeksi, jos viskoi petivaatteet sängystään otettiin ne pois ja joutui olemaan ilman, jos satutti jotain toista esim. tavaroita hettämällä sai jäähyä kunnes pyysi anteeksi ja oli nätisti, illalla laitettiin omaan huoneeseen ja omaan sänkyyn eikä sieltä ollut lupa poistua. Aluksi tuli miljoona kertaa pois ja huusi kurkku suorana kun vietiin takaisin. Mutta noin viikossa oppi nukahtamaan itsekseen. Päiväunille nukutin alussa rattaisiin kun sinne sai helposti nukahtamaan mutta kun alkoi pitää itseään rattaissakin hereillä niin jätettiin päikkärit kokonaan pois ja alkuun nukahtikin illalla jo klo 18-19 aikaan mutta siirrettiin sitten yön alkaminen tohon ja siis poika laitettiin jo tuohon aikaan yöunille joita jatkoi ihan nätisti klo 6 astia jolloin noustiin ylös. Meilläkään ei kenellekkään lapsista tahdo isä kelvata noihin iltatoimiin mutta oltiin vaan tiukkana että isä tekee tietyt jutut halusi lapset tai ei eli sovittiin ne hommat mitkä mies hoitaa (meillä lasten iltapala, hammaspesu ja lasten sänkyyn laittaminen. Minä sitten käyn lukemassa sadun) ja mies hoitaa aina nämä hommat. Alussa lapset varsinkin keskimmäinen kapinoi vastaan ja huusi aina että äitin pitää tulla laittamaan mutta tottui kyllä systeemiin vähitellen. Meillä mies sitten vaikka väkisin pesi ne hampaat ja piteli sängyssä kunnes tulin lukemaan. Temppuilusta esim. i ltatoimien kanssa seurasi myös se että temppuilija ei saanut valita iltasatua. Lempi videoiden pois ottamine toimi myös rangaistuskeinoina tarvittaessa. Ja sitten kun poika toimi nätisti ja oikein annettiin positiivista palautettan ja palkittiin. Ja sitä yhteistä aikaa kahden äidin kanssa ainakin meidän poika janoaa ihan hirveesti eli ollaan järjesttty niin että saa sylitellä ja olla minun kanssa tarpeeksi päivän aikana niin sitten ei ole niin kova äidin kaipuu nukkumaan mennessä.

Juu anteeksi, ei minulla ole edes lapsia, mutta tuli heti tuosta tekstistä mieleen, että esikoinen olisi kumminkin mustasukkainen vauvasta. Ja kun hän on nyt oppinut, että riehumalla nukkuaikaan, sekä päivällä että yöllä, hän saa tosi paljon huomiota molemmilta vanhemmiltaan, ehkä hän tekee sen takia juuri niin??



Toivottavasti apu löytyy ja anteeksi jos meni ihan metsään veikkaukseni.

t. toistaiseksi lapseton