Lue keskustelun säännöt.
Paljonko rahaa hoitovapaalla oleva nainen tarvitsee/ansaitsee omiin menoihinsa?
05.01.2020 |
Miehen kanssa asiasta erimielisyyttä. Meillä on rahasta tiukkaa, minä saan sen pari sataa nettona kotihoidon tukea, miehen palkka on melko pieni, asumistukea saadaan 200 euroa. Ensiksi maksetaan tietysti vuokra, ruoat, lapselle vaatteet, lääkkeet, vakuutukset, bensat ja sellaiset pakolliset. Mutta jäljelle jäävä raha pitää miehen mielestä laittaa säästöön uuden auton ostamista varten. Minun mielestä taas meille kelpaa nykyinen auto ihan hyvin ja minun pitää saada ostaa itselleni välillä uusia vaatteita, ripsiväriä, käydä kahvilla ja välillä ystävien kanssa vaikka lounaalla. Mies ei itse osta itselleen oikein koskaan mitään vaatteita, ainoa kosmetiikka on halpa marketin dödö eikä elektroniikkaakaan osta, ei ole ennen lastakaan ostellut oikein mitään itselleen eikä käy kahvilla ystäviensä kanssa, ei edes kaljalla. Niin siksi mittapuuksi ei käy, että molemmat saa käyttää kuussa saman verran itseensä. Koska silloin en saisi koskaan ostaa edes ripsiväriä. Mikä siis olisi mielestäsi summa, jonka nainen vähintään tarvii kuussa tuollaisiin omiin juttuihin kuten ripsarit ja kahvilakahvit?
Kommentit (42)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aina kannattaa olla oma tili. Jos miehesi kuolee, sulla ei ole mitään käyttöoikeutta sinne tiliin, riippuu tietysti mikä se sanamuoto on siinä sopimuksessa. Omat tilit ja joku kolmas säästötili, mikä voi olla sitten yhteinen.
Jep ja muutenkin, kuka aikuinen haluaa tilittää puolisolleen IHAN JOKA IKISEN asian jonka ostaa? En minä ainakaan kauaa jaksaisi.. ”miksi olet ostanut ripsarin?” Jeesus, no miksiköhän!
Mies säästää omista rahoistaan ja ostaa itselleen auton. Sinä säästät omistasi ja ostat ripsarin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä on vastaus jota tuskin aloittaja haluaa mutta kerron vain miten itse tein. Minusta kotona olijan pitää elää niin vähällä kuin pystyy koska ei tuo rahaa perheeseen. Jos vaatteita oikeasti tarvitsee uusien ostaminen on toki ok, hygieniatuotteita tarvitsee kaikki ja meikitkin kohtuudella on ok että kehtaa ovesta poistua. Mutta kahvittelu ja syöminen ulkona on tosi kallista lystiä ja niihin käytettävä raha pitäisi tulla jo omasta pussista, vaikka sitten hoitovapaalla omista säästöistä. Minä en olisi kehdannut kahvitella toisen rahoilla, varsinkaan jos se toinen ei itse sitä harrasta.
Tällä periaatteella miehen pitäisi sitten maksaa palkkaa siitä lasten hoitamisesta, onhan ne hänenkin lapsia.
Töissä kävijä (oli sitten mies tai nainen) maksaa jo kokonaan asumisen, suurimman osan ruoasta ja useat muut juoksevat kulut. Eiköhän siinä tule jo palkkaa toiselle puoliskolle, se vaan kun kuluu saman tien niihin völttämättömyyksiin. En minä ainakaan olisi kotihoidontuella ja lapsilisällä niitä kyennyt maksamaan.
Niin että nainen sitten käärii vessapaperia housuihin kuukautisten aikaan kun ei ole rahaa ostaa siteitä ja mies on hassaamassa OMIA rahojaan jossain ulkona.. just just, hienoja suhteita teillä.
Tietääkseni kukaan täällä ei ole kieltänyt hygieniatuotteiden ostamista vaan ne on nimenomaan laskettu välttämättömiksi. Syöminen ulkona ei tietääkseni ole välttämätöntä. Mutta ymmärrä toki tahallaan väärin kun kerran haluat.
On se välttämätöntä jos puolisokin käy ulkona syömässä, kerran hänelle siihen ylimääräistä jää. Kiva kotipiika vaikutelma, äiti istuu kotona ja syö puuroa kun mies käy ravintolassa. Hyh.
Niille, jotka eivät vielä ole kodinhoidontuella, vinkki että kannattaa etsiä kumppani, jonka kanssa on melko samanlainen suhde rahaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tamponit, shampoot, hammasharjat ym on niitä pakollisia jotka ostamme ruokakaupasta. Mutta minun lounas mammakaverin kanssa ei ole pakollinen. Mies ei käy ulkona syömässä vaan ottaa töihin eväät. Kotityöt teemme puoliksi. En ole mikään piika. Mutta haluan välillä meikata ja käydä kaverin kanssa lounaalla ja ostaa uudet rintsikat. Rahaa niihin olisi mutta mies haluaa että ne rahat säästetään autoon. Ap
Vierailija kirjoitti:
Tamponit, shampoot, hammasharjat ym on niitä pakollisia jotka ostamme ruokakaupasta. Mutta minun lounas mammakaverin kanssa ei ole pakollinen. Mies ei käy ulkona syömässä vaan ottaa töihin eväät. Kotityöt teemme puoliksi. En ole mikään piika. Mutta haluan välillä meikata ja käydä kaverin kanssa lounaalla ja ostaa uudet rintsikat. Rahaa niihin olisi mutta mies haluaa että ne rahat säästetään autoon. Ap
Sanot että se ei sinulle nyt käy. Et koe elämää elämisen arvoiseksi jos et saa edes Uusia rintsikoita. Sitäpaitsi paljon siihen lounaaseen menee rahaa, 15e? Jos käyt vaikka kerran kuussa niin ei mee paljon. Sanot ettei se vaan käy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hygienia ja kampaaja. Muu on turhaa.
Vierailija kirjoitti:
Hygienia ja kampaaja. Muu on turhaa.
Ketä sen määrittää mikä on turhaa? Jos mielenterveys pysyy sillä että käy kerran kuussa kaverin kanssa syömässä ulkona, onko se turhaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kokonaan yhteiset rahat toimivat vain tulojen ollessa niin hyvät, ettei rahankäyttöä tarvitse edes miettiä. Muissa tapauksissa suosittelen aina omia tilejä ja yhtä yhteistä. Jokaiselle pitää jäädä edes muutama kymppi "omaa" rahaa, jonka tuhlaamista ei tarvitse selitellä toiselle. Olkoonkin kyse meikkien, vaatteiden tai minkä vaan ostamisesta. Itselleni se muutama kymppi on sitä varten, että voin silloin tällöin kierrellä kaverin kanssa kirpparilla ja käydä joskus jopa kahvillakin.
Joskus on ollut kuukausi tai parikin, että olen ollut kuukaudesta ison osan kokonaan ilman rahaa. Silloin alkaa pikku hiljaa tehdä mieli kaikkea, mitä ei edes kaipaa silloin, kun rahaa olisi! Kummasti se vaikuttaa mielitekoihin, jos tietää, ettei halutessaan voi ostaa edes jotain parin euron herkkua lähikaupasta.
Oikeastiko te väittelette saako ostaa ripsivärin vai ei? Mies tienaa kuitenkin yli kolme tonnia, kyllä sillä jo yhden naisen ripsiväreissä pitää. Kun minä olin hoitovapaalla ei rahasta edes keskusteltu ja mies tienasi alle kolmen tonnin. Ihan vapaasti sain ostella vaatteeni ja meikkini, mitä katsoinkin kulloinkin tarvitsevani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hygienia ja kampaaja. Muu on turhaa.
Ketä sen määrittää mikä on turhaa? Jos mielenterveys pysyy sillä että käy kerran kuussa kaverin kanssa syömässä ulkona, onko se turhaa?
On.
Minä olen ajatellut, että jos on rahaa, niin teinin ja aikuisen viikkorahan suuruus olisi hyvä olla sellainen, että saa hoidetuksi yhden sosiaalisen menon viikossa: esim. leffakäynnin, lounaan tai kahvittelun. Lisäksi kerran kuussa voi ostaa jonkin meikin.
Jos menet lounalle, niin mene lounaspaikkaan, jossa lounas on maks 9 euroa.
Jos käyt kahvilla, niin osta vain se halpa kahvi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hygienia ja kampaaja. Muu on turhaa.
Ketä sen määrittää mikä on turhaa? Jos mielenterveys pysyy sillä että käy kerran kuussa kaverin kanssa syömässä ulkona, onko se turhaa?
On.
Se se vasta kalliiksi tulee kun äiti joutuu laitokseen lepäämään ja isi jää töistä hoitamaan sitä lasta.
Ei tulisi mieleenkään, että minun pitäisi miehen kanssa neuvotella siitä, saanko käydä lounaalla tai ostaa ripsivärin. Osaan kyllä elää pienellä budjetilla, mutta tiedän itse kyllä mikä on milloinkin välttämätön ja tärkeä hankinta. En ikinä suostuisi kysymään näihin kumppanin lupaa.
Sen sijaan on uskomatonta, että mies voisi noin vain ostaa uuden auton, jos sinä et sitä halua tai tarvitse. Onko teillä siis omat rahat vai yhteiset? Tarkoittaako yhteiset rahat sitä, että mies päättää teidän molempien rahankäytöstä?
Mahdotonta sanoa tarkkaa summaa, mikä sinulle pitäisi jäädä omiin menoihisi. Riippuu siitä, millaiset kiinteät menonne on ja kuinka paljon jää. Jätä nyt ensi hätään omista tuistasi itsellesi 100-150€, ennen kuin laitat yhteiselle tilille mitään.
Kuulostaa siltä, että te ette ole sopineet riittävän tarkasti talousasioista, ennen kuin olet jäänyt kotiin. Tarvitsette kunnon keskustelua ja tilanteen avointa tuuletusta. Yhteisen lapsen hoito on työtä, joka mahdollistaa miehesi tienaamisen joten tässä tilanteessa hänen palkkansa ei ole yksin hänen. Kai hän maksaa sinulle ainakin eläkevakuutusta ajalle, kun oma eläkkeesi ei kartu?
Laskekaa sinun tekemällesi työlle nimellinen arvo, joka mies hyvittää sinulle, joko oikeasti tai laskennallisesti. Pahassa tapauksessa muuta vaihtoehtoa ei ole kuin töihin paluu.
Jos tilanne pitkittyy, pidä ensi hätään kaikki tukesi ja ole itsepintaisesti maksamatta mitään yhteisiä menoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hygienia ja kampaaja. Muu on turhaa.
Ketä sen määrittää mikä on turhaa? Jos mielenterveys pysyy sillä että käy kerran kuussa kaverin kanssa syömässä ulkona, onko se turhaa?
On.
Se se vasta kalliiksi tulee kun äiti joutuu laitokseen lepäämään ja isi jää töistä hoitamaan sitä lasta.
Ei pidä hankkia lapsua jos ei pää kestä.
Samanlainen aloitus on ollut aiemminkin.. ihan samanlainen jossa mies haluaa uuden auton, vaimo ei, mies syö eväitä, vaimo haluaa käydä lounailla. Etkö saanut silloin jo satoja vastauksia..
Meillä mies maksoi puolet mun ansionmenetyksestä, jossa huomioitiin palkkatulo, täysimääräisenä lomat, eläketurva ja muut edut. Kotihoidontuki tuli minun käyttöön, koska lapsen hoitovastuu oli enemmän minulla.
Tämä miehen ehdotuksesta ja minulle se oli ok. ja näin molemmat vanhemmat kantoivat vastuun tasavertaisesti lapsen kotihoidosta ja ansion menetykset oli samat.
Lapsilisät meni lapsen vaippoihin, vaatteisiin jne.
Vierailija kirjoitti:
Jos tarvitset jotain rahaa omiin menoihin, niin takaisin töihin. Miksi miehen pitäisi se sulle tarjota? Elämä on valintoja, eikä kaikkea voi saada.
Ja oletat tietysti päivähoidon olevan ilmaista?
Onko ap. tapauksessa mies edes valmis maksamaan n. 300€ päivähoitomaksua ja ottamaan töistä palkatonta vapaata, kun käyttää lasta neuvolassa, lääkärissä tai päiväkodissa on keskustelu lapsen varhaiskasvatuksesta.
Tietääkseni kukaan täällä ei ole kieltänyt hygieniatuotteiden ostamista vaan ne on nimenomaan laskettu välttämättömiksi. Syöminen ulkona ei tietääkseni ole välttämätöntä. Mutta ymmärrä toki tahallaan väärin kun kerran haluat.