Lue keskustelun säännöt.
Kuinka ihmiset saavat töitä niin helposti?
04.01.2020 |
Olen opintojen loppuvaiheilla ja valmistuttuani hakenut töitä lukuisista paikoista. Yksi lyhyt sijaisuus irronnut. Opiskelin vielä kohtuu hyvin työllistävää alaa (AMK:ssa). Opintojen aikana tein jotain avustavia hommia ja alaa sivuavia hommia. Hirveä kilpailu ja rekryissä voi olla ryhmähaastatteluita, psykologisia testejä, videohaastatteluja, älykkyystestejä ja useita haastattelukierroksia.
Kun mietin omaa vuosikurssia ja koululaisia ylipäätään, niin en voi käsittää miten ainakaan 50% niistä opiskelijoista tulisi ikinä valituksi mihinkään mistään kilpailutilanteesta. Mutta silti yli 90% työllistyy? Miten se oikein tapahtuu? Itselläni ei ole paras mahdollinen itsetunto tai itseni markkinointikyky, mutta onnistun hyvänä päivänä olemaan ihan reipas ja vakuuttava kuitenkin. Kuoriutuuko niistä kaikista esitelmissä mutisevista, kurssit rimaa hipoen läpäisevistä "junteista" jotain työhaastatteluhurmureita, vai miten oikein pääsette töihin?
Ja tosiaan oma ala vielä melko hyvin työllistävä. Vielä käsittämättömämpää minulle, jos puhutaan huonommin työllistävistä aloista (eikä tarvitse edes mennä mihinkään erikoisimpiin humanistitutkintoihin).
Kommentit (80)
Jotain suhteita on varmasti suurimmalla osalla jotka pääsevät. Tuntevat itse jonkun tai joku sukulainen tuntee jonkun jne ainakin jos ei ole tosi relevanttia aiempaa kokemusta. Pieni osa voi olla tosi vakuuttavia haastatteluissa mutta tämä porukka on varmaan maksimissaan jotain 20% hakijoista, yleensä paljon pienempi osuus.
Työpaikan saantihan voi olla vaikeaa vaikka olisi paljon relevanttia kokemustakin.
Tuntuu itsestäni että jo haastatteluun pääseminen on jonkinlainen saavutus, vaikka on akateeminen tutkintokin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse olen vain kerran hakenut työpaikkaa, ja sen myös sain. Kolme kertaa minua on kysytty töihin, eli työnantaja ollut aktiivinen osapuoli. Noista kahdella kerralla otin työn vastaan, ja yhtenä kertana kieltäydyin kun en halunnut jättää vanhaa työtäni.
Koulutukseni on amispohjalta AMK-tutkintoon, ja ala on ns. epäseksikäs.
Miten työnantajat ovat osanneet kysyä sinua töihin? Ovatko nähneet sinut aiemmassa työpaikassa ja ajatelleet, että sellaista työntekijää heilläkin tarvittaisiin?
Olen utelias, koska en ole lähipiirissä kuullut, että ketään kysyttäisiin töihin. Yleensä töitä on joutunut hakemaan itse, soittelemaan ja lähettämään satoja hakemuksia.
Yksi työkaverini tosin kertoi, että häntä oli pyydetty meille töihin. En kysynyt, miten työnantaja oli saanut tiedon hänestä. Mutta kolme hänen sisaruksistaan on myös töissä meidän firmassa. Olivatko sitten suositelleet häntä, en tiedä.
Valmistuin 2015 amiksesta alalle, jolla pitäisi olla töitä. Olen sittemmin ollut snägärillä töissä, kun en alani töitä saanut ja maanantaina aloitan uuden työn englannissa.
Koulussa ollaan vapaalla, ja ei näytetä sitä älykästä puolesta itsestä kun seurustellaan, tietysti nää kenen kanssa kaveeraat käyttäytyy eri tavalla tositilanteessa
Alallasi on selvästi työnhakijoista myös paljon tarjontaa, muuten ei tuollaisia haastattelumenoja tarvittaisi. Tämä tarkoittaa sitä, että osa porukasta jää ilman töitä, joskus pitkäksikin aikaa. Ei sinussa välttämättä mitään sen isompaa vikaa ole, et vaan pysty erottumaan massasta millään.
Itsekin olen insinöörialalta valmistunut (tosin DI) ja jos haluan vaihtaa työpaikkaa, saan uuden paikan viikossa, montaa hakemusta ei tarvitse lähettää, eikä tehdä mitään testejä tai ryhmähaastatteluita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Koulussa ollaan vapaalla, ja ei näytetä sitä älykästä puolesta itsestä kun seurustellaan, tietysti nää kenen kanssa kaveeraat käyttäytyy eri tavalla tositilanteessa
Olet erehtynyt. Koulussa nimen omaan ei kuulu olla vapaalla. Opiskeluhan on työtä.
Voi itku tätä nykyaikaa!
Joo, olen siis yli viisikymppinen ja järkyttynyt nykymaailman menosta.
Minusta ap: n kysymys on hyvä ja ymmärrettävä. Mutta nyt jotkut tuntuvat ajattelevan, että hän on hankala tyyppi, koska suhtautuu opintoihin tosissaan. Ei voi olla totta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koulussa ollaan vapaalla, ja ei näytetä sitä älykästä puolesta itsestä kun seurustellaan, tietysti nää kenen kanssa kaveeraat käyttäytyy eri tavalla tositilanteessa
Olet erehtynyt. Koulussa nimen omaan ei kuulu olla vapaalla. Opiskeluhan on työtä.
Voi itku tätä nykyaikaa!
Joo, olen siis yli viisikymppinen ja järkyttynyt nykymaailman menosta.
Minusta ap: n kysymys on hyvä ja ymmärrettävä. Mutta nyt jotkut tuntuvat ajattelevan, että hän on hankala tyyppi, koska suhtautuu opintoihin tosissaan. Ei voi olla totta.
Tiukkis hapannaama
Olen utelias, koska en ole lähipiirissä kuullut, että ketään kysyttäisiin töihin. Yleensä töitä on joutunut hakemaan itse, soittelemaan ja lähettämään satoja hakemuksia.
-Esim koulu-aikana mulle SOITETTIIN kaupungilta, kun olin ollut yksityisellä harjottelussa, saman alan firmassa, sain parhaan arvosanan, mutta siis mulle soitettiin ihan toisesta firmasta, johon en ollu edes hakenut?! en yhä edelleenkään tiedä, että mistä he oli saaneet mun yhteystiedot. :)) mut siis menin sinne kesätöihin kuitenkin. :D
itse olen joihinkin päässyt, missä ei ole kysytty edes mitään suosittelijoita. osaan kysytty suosittelijat.
Jos ala on sellanen , että aika moni pärjää itse työssä mutta esim on tiimityötä, niin osa katsoo sen perusteella toki, että onko mukava ihminen tämä haastateltava. Jos kyseessä on jokin super - erikoisalan työtehtävät jotka vaatii tarkkaa osaamista tietyltä alueelta, teoreettista osaamista, niin totta kai sillon varmasti katotaan myös muunkin mukaan, kun sen, että onko Onko hyvä tyyppi tms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suhteiden avulla menee ainakin kaikki parhaat paikat.
Ei suhteiden, vaan nerkoston avulla. Tee LinkedIn-profiili ja hommaa kavereiksi mielenkiintoisissa työpaikoissa työskenteleviä, niin headhunterit laittavat jatkuvasti viestiä ja tarjouksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En osaa vastata muuten, mutta kiinnitin huomiota tuohon, että moitit esitelmissä mumisijoita ja muita "epäsosiaalisia". Puhutko siis ujoista tai hiljaisemmista ihmisistä tai ryhmässä jännittävistä? Eihän nuo ominaisuudet tarkoita, että joku ei olisi hyvä työntekijä! Ei kaikilla aloilla tarvitse olla suuna päänä. Sitä paitsi monesta ujosta tai sosiaalisia tilanteita jännittävästä kuoriutuu oikeassa ympäristössä rennompi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan heillä jotain tarjottavaa kuitenkin ollut, jos heidät kerta on palkattu.
Viittasin yleisellä tasolla esim. koulumme opiskelijoihin. En tiedä mihin kukin heistä on työllistynyt, mutta tiedän että suurin osa työllistyy. Kiinnostaa silti mikäköhän mahtaa se heidän tarjottava olla? Kursseista saadaan hylättyjä ja lopulta läpäistään rimaa hipoen. Lukiotasoisten asioiden oppiminen saattaa olla vaikeaa. Ryhmätöissä pyritään olemaan tekemättä mitään, viesteihinkään ei aina vastata. Kaikki oma-aloitteisuus puuttuu. Esitelmissä ei vakuuteta. Sosiaaliset taidot max normaalit. En vaan voi käsittää miten tuollaiset ihmiset tulevat mihinkään valituksi kun mietin sitä syyniä mihin itse työnhaussa joutunut.
Onko sinulla käynyt mielessä sellainen vaihtoehto, että nämä tyypit ovat ihan ok tyyppejä ja fiksuja, eivät vain ole jaksaneet opiskeluihin panostaa. Hylätty tulee kun ei lue kokeeseen. Ryhmätöihin ei panosteta koska ne ovat teennäistä ja usein aika irrationaalisia verrattuna oikean työelämän ongelmiin. Ei se välttämättä kerro mitään siitä tulevasta työmotivaatiosta, älykkyydestä ja siitä kuinka käyttäytyy sitten aikanaan työyhteisössä.
Jotainhan näillä tyypeillä on nimittäin ollut annettavaa, jos ovat saaneet työpaikat ja vielä koeajan yli ne pitäneet.
Puhut kyllä vähän vähättelevästi opiskelukavereistasi. Aika monet tuolloin keskittyvät siihen opiskelijaelämän "vapaa-ajan" puoleen. En väitä että se on hyvä asia, mutta kyllä siellä ne matematiikasta L:n kirjoittaneetkin krapulassa vetävät hylsyjä ja sitten kuitenkin ovat aikanaan loistavia työelämässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Valmistuin 2015 amiksesta alalle, jolla pitäisi olla töitä. Olen sittemmin ollut snägärillä töissä, kun en alani töitä saanut ja maanantaina aloitan uuden työn englannissa.
Snägäri=Nakkikioski
Nii ja siis sehän nyt on selvä juttu, että työelämä on eri asia kun opiskelu. :D!!
ihminen voi olla työssä hyvä, vaikkei opiskelussa loistais. Ja myös päin vastoin!! Lisäks opiskellessa myös elämäntilanne jne vaikuttaa,, jopa merkitsevästikin osassa ihmisiä, siihen, että miten opinnot sujuu (/miten pystyy, ehtii, yms. tai jaksaa suoriutua niistä)
Lisäks ihminen kehittyy koko ajan, ei kai kukaan nii tyhmä oo että jos sai 10 v sitten kerran englannista 4:sen, niin ajattelee ettei voi koskaan oppiakaan englantia. Lisäks jotkut on parempia vapaa-ajalla, kun opiskeluissa. :D
Vierailija kirjoitti:
En hae töitä IKINÄ netin kautta vaan menen suoraan kysymään paikan päältä töitä. En hae myöskään sähköpostitse tai soittamalla. Lähes aina on joku homma löytynyt. Näin olen toiminut teinistä asti enkä ole ollut kun muutaman viikon työttömänä.
N28
Nyt alkoi todella kiinnostaa, että MISTÄ saa nykyään tällä tavalla töitä. Olen sinua melkoisesti vanhempi, ja jo silloin kun minä olin teini, alkoi olla aika mahdotonta vain marssia vaikka tavarataloon ja kysyä, tarvitaanko siellä työntekijää.
Juuri mihinkään ei nykyään pääse työhaastatteluun edes sillä, että soittaa, vastauksena on aina että lähetä hakemus.
No itse valmistuin maisteriksi ja jouduin hakemaan töitä melkein puoli vuotta.. Kävin varmaan lähemmäs 10 haastattelussakin ennen sitä. Nykyinen työ ei ole edes omaa alaa, mutta kai tyhjää parempi. Valmistuminen on kriittinen vaihe ja hyvä saada jalka työelämän oven väliin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suhteiden avulla menee ainakin kaikki parhaat paikat.
Ei suhteiden, vaan nerkoston avulla. Tee LinkedIn-profiili ja hommaa kavereiksi mielenkiintoisissa työpaikoissa työskenteleviä, niin headhunterit laittavat jatkuvasti viestiä ja tarjouksia.
Oksennus lentää kun ajattelenkin jotain herutussivua netissä ja someläsnäoloa. :( -eri
TÄMÄ