Lue keskustelun säännöt.
Olen akateeminen (DI) mutta huomannut etten nauti alan työstä vaan tykkään oikeasti tehdä jotain ihan käytännöllistä, onko muilla samaa?
03.01.2020 |
Olen tehnyt asiantuntijatöitä vain palkan vuoksi oikeasti ja samalla kärsinyt stressistä. Vasta nyt myöntänyt itselleni tämän. Huomaan nauttivani suorastaan jostain ihan käytännöllisestä työstä mitä tehdään käsillä ja jossa konkreettisesti näkee oman työn tuloksen heti. Kun tekee koko päivän jotain käytännöllistä saattaa jopa olla tosi hyvä fiilis työpäivän jälkeen. Onko kellään muulla vastaavia kokemuksia? Tämähän siis sotii yhteiskunnan yleisiä arvostuksia vastaan.
Kommentit (48)
Mies on DI ja ihan loppu.
Työmatkoja joka kk, ja työpäivät venyy usein iltakahdeksaan. Hän on työn ulkopuolella huono organisoimaan ja aika on hänelle hitaampi kuin muille. Jopa jouluna tarkasti sähköpostin.
Vain lomilla, jotka kestävät yli 2vk palautuu normaaliksi ja on henkisesti läsnä. Muuten vaan yrittää selvitä töistään. Halusi ostaa meille 500k talon ja nyt on stressissä 300k lainasta.
Haluaisi tehdä jotain ihan muuta, mutta ei uskalla yrittäjyyden riskin takia. Työn ohessa ei ehdi muuta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä rakastan tehdä käsitöitä, mutta en ole keksinyt, miten siitä voisi tehdä ammatin, joka myös elättäisi. Opettajaksi minusta ei ole. Myös kirjoittamisesta tykkään kovasti, mutta siinä sama ongelma, eli miten saada siitä ammatti. Vastaus on ei mitenkään. Minulla ei kerta kaikkiaan ole mitään taitoa, jota nykymaailmassa tarvittaisiin. Niinpä olen päätynyt seilaamaan työpaikasta toiseen. Olen yhdessä työpaikassa vuoden-pari ja vaihdan sitten taas.
Nää on niin herttaisia!
Meidän suku on alkujaan viljelijöitä, ja olen vasta toisen polven akateeminen.
On hauskaa, kun kaikki äidin sisarukset käyvät isovanhempien talolla möyhimässä maata ja kunnostamassa autojaan, vaihtavat itse renkaansa ym. Tapa on periytynyt kun huomasin itseni siellä miehen kanssa renkaita vaihtamassa. Olen myös istuttanut sinne pari omenapuuta, ja olin lapsellisen iloinen viime syksynä, kun puu tuotti 4kpl omenia.
Monilla varmasti on vielä lähellä ja vahvasti geeneissäkin koodi tehdä itse, luoda muutakin kuin haluttua tulosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisikohan joku ystävällinen DI vastata kysymyksiini (kolmas kommentti)? Tietotekniikan AMK insinööriksi opiskelen ja tavoitteeni on päästä niihin €5K kuukausipalkkoihin. Taitaa vaatia vielä valmistumisen jälkeen tuon 2v DI koulutuksen päälle.
Ehdottomasti suosittelen DI:ksi opiskelemista jos motivaatio ja rahkeet riittävät! Ei välttämättä ihan aloituspalkkana tuo ;), mutta ajan myötä kyllä realistinen palkkataso.
Aika lailla hukkaan heitettyä aikaa tietotekniikka-alalla. Kaiken tarvittavan oppii AMK:ssakin, onhan ala täynnä suoraan lukiosta tulevia itseoppineitakin. Eikä se koulutus tosiaan oikein vaikuta palkkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisikohan joku ystävällinen DI vastata kysymyksiini (kolmas kommentti)? Tietotekniikan AMK insinööriksi opiskelen ja tavoitteeni on päästä niihin €5K kuukausipalkkoihin. Taitaa vaatia vielä valmistumisen jälkeen tuon 2v DI koulutuksen päälle.
Ehdottomasti suosittelen DI:ksi opiskelemista jos motivaatio ja rahkeet riittävät! Ei välttämättä ihan aloituspalkkana tuo ;), mutta ajan myötä kyllä realistinen palkkataso.
Niin siis en minä tuota alkupalkaksi tarkoittanutkaan :)
Onko suurta merkitystä sillä että onko tutkinto esim. Aalto yliopistosta tai LUT:ista? Tiedän myös että tuo ohjelmistoala on poikkeus sikäli että koulutuksen merkitys taitaa olla kaikista tekniikan aloista pienin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä kyllä. Näin se meni. Kun kaikkien pitäisi kouluttautua korkealle, oli siinä jotain järkeä tai ei. Virhe.
Vihasin jokaista "akateemista" työtäni.
Käsityöläisenä ollut nyt 10v. oikein tyytyväinen.
Mikä parasta. Univaikeudet ja unettomuus loppui tasan siihen kun hylkäsin akateemisen maailman.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisikohan joku ystävällinen DI vastata kysymyksiini (kolmas kommentti)? Tietotekniikan AMK insinööriksi opiskelen ja tavoitteeni on päästä niihin €5K kuukausipalkkoihin. Taitaa vaatia vielä valmistumisen jälkeen tuon 2v DI koulutuksen päälle.
Ehdottomasti suosittelen DI:ksi opiskelemista jos motivaatio ja rahkeet riittävät! Ei välttämättä ihan aloituspalkkana tuo ;), mutta ajan myötä kyllä realistinen palkkataso.
Niin siis en minä tuota alkupalkaksi tarkoittanutkaan :)
Onko suurta merkitystä sillä että onko tutkinto esim. Aalto yliopistosta tai LUT:ista? Tiedän myös että tuo ohjelmistoala on poikkeus sikäli että koulutuksen merkitys taitaa olla kaikista tekniikan aloista pienin.
Koulutuksella on merkitystä ja tarvitset DI-tutkinnon osaan töistä eli kyllä, hanki se.
Minä en vaihtaisi alaani mihinkään, mutta vaatii vielä tekemistä, että saa jotain haastetta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisikohan joku ystävällinen DI vastata kysymyksiini (kolmas kommentti)? Tietotekniikan AMK insinööriksi opiskelen ja tavoitteeni on päästä niihin €5K kuukausipalkkoihin. Taitaa vaatia vielä valmistumisen jälkeen tuon 2v DI koulutuksen päälle.
Ehdottomasti suosittelen DI:ksi opiskelemista jos motivaatio ja rahkeet riittävät! Ei välttämättä ihan aloituspalkkana tuo ;), mutta ajan myötä kyllä realistinen palkkataso.
Niin siis en minä tuota alkupalkaksi tarkoittanutkaan :)
Onko suurta merkitystä sillä että onko tutkinto esim. Aalto yliopistosta tai LUT:ista? Tiedän myös että tuo ohjelmistoala on poikkeus sikäli että koulutuksen merkitys taitaa olla kaikista tekniikan aloista pienin.
Koulutuksella on merkitystä ja tarvitset DI-tutkinnon osaan töistä eli kyllä, hanki se.
Minä en vaihtaisi alaani mihinkään, mutta vaatii vielä tekemistä, että saa jotain haastetta.
Ok onko sillä yliopistolla suurta väliä? Aalto taitaa olla paras, haetaanko DI-koulutukseen todistusvalinnalla vai pääsykokeella?
Joooo... olen DI ja teen aika simppeliä koulutustyötä, mutta nautin siitä, koska tapaan asiakkaita ympäri Suomea, saan olla reissussa. Aikataulut ja asiakastapaamiset voi suunnitella aika vapaasti. En jaksaisi raahautua samaan toimistoon joka aamu ja istua siellä 8 tuntia koneen ääressä! :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vielä yksi työlääntynyt DI ilmoittautuu. Käyn töissä rahan ja vähän myös sosiaalisten kontaktien vuoksi.
Jos jostain kuitenkin tuli sellainen potti rahaa jolla eläisi loppuelämän irtisanoutuisin seuraavana päivanä ja alkaisin tekemään jotain paljon konkreettisempaa.
Työni on sinänsä enimmäkseen ok ja palkkakin kohdalaan (en ole Suomessa).
Vierailija kirjoitti:
En tiedä, mutta jos olet DI niin minulla olisi kaksi kysymystä.
1. Onko väliä mistä yliopistosta hankit sen DI:n tutkinnon?
2. Onko DI:n ja AMK insinöörin palkkaero huomattava? Opiskelen itse jälkimmäiseksi mutta voin jatkaa DI:ksi.
Kiitos.
Puhun vain omasta kokemuksestani tässä, mutta olen kemianteollisuudessa töissä ja meillä palkka määräytyy työtehtävien, ei koulutuksen mukaan. Eli samaa työtä tekevillä on sama lähtöpalkka, mutta kokemusvuodet ja henkilökohtaiset suoritukset toki nostavat sitä peruspalkkaa palkankorotusten ja bonusten muodossa.
Mutta lähtökohtaisesti DIn tutkinnolla on huomattavasti helpompaa edetä niihin paremmin palkattuihin tehtäviin. Eli esimies- ja johtotehtäviin.
Yliopistolla voi olla väliä riippuen siitä, arvostaako palkkaava osapuoli jotain tiettyä yliopistoa enemmän kuin toista. Aaltoon on kuitenkin vaikein päästä sisään ja on yleisesti arvostettu Suomessa. Itse olen valmistunut Tampereelta eli TTYltä ja kyllä sitäkin on aina arvostettu, mutta en toki osaa sanoa muuttuuko tilanne nyt kun teknillinen yliopisto on sulautettu ns. humanistiyliopiston kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä tasapainotan asiantuntijatyön puuduttavaa koneella istumista, ainaista palaverointia, asioiden selvittelyä jne harrastamalla vapaa-ajalla erilaisia käsitöitä ja tanssia. Kyllä se on mukavaa tehdä jotain konkreettista joskus.
Tätäkin työtä enemmän minua stressaisi epävarmuus toimeentulosta luovalla alalla, eikä minulla ole edes tarpeeksi kykyjä luodakseni uraa jotain käsitöitä tehden. Suorittava liukuhihnatyö taas olisi liiankin puuduttavaa ja aivoni alkaisivat kaivata haastetta. Ja nekin työt vähenee koko ajan.
Vierailija kirjoitti:
Mies on DI ja ihan loppu.
Työmatkoja joka kk, ja työpäivät venyy usein iltakahdeksaan. Hän on työn ulkopuolella huono organisoimaan ja aika on hänelle hitaampi kuin muille. Jopa jouluna tarkasti sähköpostin.
Vain lomilla, jotka kestävät yli 2vk palautuu normaaliksi ja on henkisesti läsnä. Muuten vaan yrittää selvitä töistään. Halusi ostaa meille 500k talon ja nyt on stressissä 300k lainasta.
Haluaisi tehdä jotain ihan muuta, mutta ei uskalla yrittäjyyden riskin takia. Työn ohessa ei ehdi muuta.
DI:llä on usein tarve näyttää muille menestystään vaikka eivät tienaisikaan hirveitä. Opiskelukaverit tekee samaa, joten itsekin on pakko. Tunnen näitä paljon en tiedä johtuuko uralle hakeutuminen rahanhimosta. Nuoremmat polvet on kuitenkin fiksumpia rahankäyttönsä kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi miten tutuilta nämä kommentit kuulostavatkaan.
En ole DI, mutta korkeastikoulutettu ja vaativassa asiantuntijatyössä. Valmistuin 2015 ja olen nyt jo aivan puhki. Kuten joku kirjoittikin yllä, niin vaatimustaso on työelämässä aivan älytön ja silti työnantajat hehkuttavat työhyvinvointiasioita sisäisessä ja ulkoisessa markkinoinnissa. Suoriudun työstäni hyvin ja tehokkaasti, mutta jos saisin valita ja elanto olisi turvattu, niin irtisanoutuisin välittömästi. Tekisin mieluummin töitä käsilläni ja erityisesti kaipaisin työtä, jossa saisin olla eläinten kanssa ja ulkoilmassa. Tämä paperinpyörittely, kaikenlaisten prosessien läpivieminen ja muu tuntuu niin turhalta.
Luulin, että työelämä olisi valmistumisen jälkeen jotenkin hienoa. Väärinpä luulin.
Vierailija kirjoitti:
Mistä saatte voimia tehdä työtä, joka ei sovi? Asuntolaina? Sukulaisten oudot katseet jos kouluttaudutte uudelleen?
Mites olis hirsirakentaminen? Mietintämyssy päähän - kerran täällä ollaan.
Ei ole oikein vaihtoehtoja. Ei enää ehdi kouluttautua millekään muulle alalle, eikä edes kiinnosta mikään muukaan sen enempää. Kaupan kassalla olin opiskelijana, enkä kestäisi niitä ihmisiä (asiakkaita ja työkavereita). Sentään suurin osa din kollegoista on keskivertoa älykkäämpiä, ja mulla on tosi huono tyhmyyden sietokyky... Sitä paitsi kun jatkan vielä 10v viisikymppiseksi, voin jäädä pois töistä päästöjen turvin.
Vierailija kirjoitti:
Mies on DI ja ihan loppu.
Työmatkoja joka kk, ja työpäivät venyy usein iltakahdeksaan. Hän on työn ulkopuolella huono organisoimaan ja aika on hänelle hitaampi kuin muille. Jopa jouluna tarkasti sähköpostin.
Vain lomilla, jotka kestävät yli 2vk palautuu normaaliksi ja on henkisesti läsnä. Muuten vaan yrittää selvitä töistään. Halusi ostaa meille 500k talon ja nyt on stressissä 300k lainasta.
Haluaisi tehdä jotain ihan muuta, mutta ei uskalla yrittäjyyden riskin takia. Työn ohessa ei ehdi muuta.
Miksi miehesi ei vaihda työpaikka/työtehtävää? Ei kaikki DI:t työmatkaile ja tee pitkää päivää.
Meillä molemmilla on noin klo 8-16 työpäivä, molemmat työskentelemme keskijohdossa. Työt tehdään työajalla, eikä ilmaiseksi ylitöinä iltaisin. Eihän kenekään terveys/perhe tuollaista pitkään kestä.
Vierailija kirjoitti:
Isäni on pappi ja kompensoi työtään hoitamalla puutarhaa, rakentamalla mökillä ja kotona kaikkea mahdollista, myös remontoi koko talon itse.
Olen ekonomi ja vastapainoksi myös kunnostan huonekaluja ja kirjoitan kirjaa kärsimyksestä.
Toisaalta olen myös erakko, mutta työn ja perheen vuoksi on pakko olla sosiaalinen.Välillä tekisi mieli suorittaa vähemmän ja nauttia enemmän.
Tämä hyvin ymmärrettävää. Sitten kun on vielä tätäkin vaikeampi sietää oman alansa akteemisia töitä, niin ns. kompensoiminen ja "henkireikä" -puuhastelut ei onnistu. Varsinkin se että käyttää elämänsä johonkin sietämättömään asiaan "X" mutta sunnuntaisin on pari tuntia "henkireikää" askartelujen parissa on ihan hirveä skenaario.
Mikä määrittelee ihmisen perustavanlaatuisesti? Tunteet esim. sääli, sympatia vai kenties kylmän laskelmoiva älykkyys ratkoa asia kuin asia? Itse väitän, että ne ovat ihmisen kädet. Mieti jos ihmiseltä poistetaan tai onnettomuudessa menetetään peukalot saatikka koko käsi mitä jää jäljelle? Juuri nk. pihtiote tai tarttumaote erottaa meidät apinoista.
Ihminen ja aivojen rakenne on evoluution kuluessa kehittynyt tekemään käsillä mitä erilaisimpia asioita. Muokkaamaan materiaa, tekemään työkaluja, rakentamaan taloja, kutomaan kankaista vaatteita jne...
Näin on ollut satojen tuhansien vuosien ajan. Tämän vuoksi mm. soittoharrastus tuntuu niin mielekkäältä, koska juuri käsien motoriikka saa siinä runsaasti harjoitusta. Miksi tämä olisi muuttunut vajaassa 100v mihinkään?
Minäkin opiskelin pitkään ja hartaasti saavuttaakseni mukamas hienon akateemisen uran, mutta intohimoni on oikeasti jossain ihan muualla: fyysisessä maataloustyössä, jonka nyt olen pitänyt vain pienimuotoisena harrastuksena. Pidän kyllä ihan kohtalaisesti nykyisestäkin työstäni, mutta olen satoja, satoja, satoja kertoja vakavissani harkinnut siitä luopuvani ja siirtyväni maatalousalalle missä ei tarvitse istua päivät pitkät papereiden ääressä.
Valitettavasti pidän kuitenkin rahasta liika joten kompromissina raadan pitkää päivää arkisin työssä josta vain tavallaan pidän ja viikonloppuisin nautin fyysisestä työstä navetassa.
Mullakin toimistotyön vastapainoksi puutarhanhoito harrastuksena. Pääsee ideoimaan, toteuttamaan visuaalisia mieltymyksiään, tekemään suunnitelmia (osto, istutussuunnitelmat), mönkimään mullassa ja olemaan ulkona. Näkee konkreettisesti kättensä tuloksen ja palkitsee pitkällä aikavälillä. Ei ole viriketulvaa eikä nopean tyydytyksen hakemista, niin kuin nykymaailman muuten tuppaa olemaan :)