Voiko lukioiden vaatimustasoissa olla eroja?

Vierailija kirjoitti:

No, tästä asiasta on tilastotietoa. Jännästi parhaat arvosanat YO-kokeissa tulevat tietyistä lukioista pk-seudulla, vuodesta toiseen... Mutta olkaa vaan rauhassa "eri linjoilla". :D

Käsittääkseni lukion kurssiarvosanojen keskiarvoilla on merkitystä Amk:hon haettaessa. Tosin kyllä silloinkin merkitystä on myös YO-kokeiden arvosanoilla.

Kannattaa varmaan vaan suosiolla lukea ja päntätä ahkerammin. Teini-ikäistä on tosin vaikeaa pakottaa mihinkään. Toivottavasti lukio lähtee sujumaan.

Ovatko nämä niitä lukioita, joihin on myös maan korkeimmat sisäänpääsykeskiarvot? Eli oppilasaines on jo maan parasta...

Lukioissa voi olla eroja tai voi olla olematta. Itse lukio-opettajana tiedän, että varsin monissa aineissa on tarjolla koepaketteja ja niitä jonkin verran myös kouluihin ostetaan. Myös kirjasarjoilla on omia koepaketteja. Tämä tarkoittaa aika lailla toisiaan vastaavia kokeita. Kaikki ei tietysti näitä käytä eikä seuraa, jolloin kokeet voivat olla paljon muutakin.

Voi myös olla niin, että se lähilukioon mennyt kaveri ei ole pahemmin yläkoulussa kouluun panostanut ja on nyt sitten asiasta innostunut. Ja toisin päin osa pärjää yläkoulussa, kun lukee hurjasti ja opiskelee asioita ns. ulkoa. Kun osattavan tiedon määrä kasvaa niin tämä metodi ei enää niin hyvin toimi ja lukiossa pitää myös osata soveltaa yläkoulua enemmän. 

Voi tietysti myös olla, että jonkun aineen kokeet ovat vaativampia, mutta yleinen koulun linja tuo tuskin on. Jos mietityttää niin nuorihan voi itse kysellä minkalaisia yo-arvosanoja koulustaan noilla numeroilla ko. aineesta kirjoitetaan. Vanhemmat opiskelijat ovat kyllä yleensä varsin hyvin tietoisia näistä asioista.

Sitä syvempää ymmärrystä voi myös harjoitella kotioloissa juttelemalla yhdessä niistä opiskeltavista asioista. Kun asioista puhutaan niin nuoren oma ymmärrys monasti vähän laajenee ja hän oppii katsomaan asioita useammalta kantilta. Hän oppii myös perustelemaan ja selittämään asioita. Tämä on myös yksi asia, jossa opiskelijoiden välillä on isoja eroja. Peruskoulussa pärjää usein kokeissa lyhyemmillä selityksillä ja jos asia löytyy oikeana siitä selityksestä niin hyvä. Lukiossa fiksusti etenevä selittäminen ja monien asioiden huomioiminen korostuu. Joku on omasta mielestään kertonut kaiken 2 rivillä ja toiselta meni 20. Tähän voi vaikuttaa myös sillä, että nuori lukee kirjoja. Tarkoitan nyt ihan mitä hyvänsä kirjoja ja myös sitä kaunokirjallisuutta, että en tarkoita nyt hissan kurssin tueksi historian faktapohjaisia opuksia.

Itse en ole sekaantunut millään tavoin nuoren koulunkäyntiin tai tarkistanut koearvosanoja tms. Kaiken on saanut hoitaa itse. Vasta jos ja kun on itse tullut kysymään tai pyytämään, olen auttanut.

Turha luoda paineita.

Näyttäisihän noissa olevan eroja. Lisäksi on sitten henkilökemioissa joskus ongelmia, oma lapseni ei pärjännyt rupulukion joidenkin opettajien kanssa, mutta sai kurssit läpi muualla.

Yo-koehan on toki sama, mutta mietin vain ettei meillä kai kertaakaan ne pisteet muuttuneet alun jälkeen, eikö se oma opettaja ole se ensimmäinen arvioija? Että jos ne arvosanat palaa aina samoina niin voiko olettaa että ihan oikeasti sillä koululla ei ole vaikutusta?

Vierailija kirjoitti:

Näyttäisihän noissa olevan eroja. Lisäksi on sitten henkilökemioissa joskus ongelmia, oma lapseni ei pärjännyt rupulukion joidenkin opettajien kanssa, mutta sai kurssit läpi muualla.

Yo-koehan on toki sama, mutta mietin vain ettei meillä kai kertaakaan ne pisteet muuttuneet alun jälkeen, eikö se oma opettaja ole se ensimmäinen arvioija? Että jos ne arvosanat palaa aina samoina niin voiko olettaa että ihan oikeasti sillä koululla ei ole vaikutusta?

Sinä olet kyllä tyhmä. 

Vierailija kirjoitti:

Ei niissä ole eroja. Sama ops joka puolella. Ns huippulukioissa edetään kyllä nopeammin siinä opetuksessa. Mutta sinun lapsesihan ei sellaisessa ole.

Todennäköisimmin se lapsesi on saanut peruskoulussa ne numeronsa yläkanttiin ja hänellä mättää nyt myös omatoimisuudessa.

Outo vastaus. Eli lukion arvosteluissa ei ole eroja, pelkästään peruskoulujen? Eiköhän ne erot voi löytyä molemmista. Jos peruskoulusta on ollut tiukempi arvostelu ja lukiossa löysempi, voi tietenkin numerot nousta. Ja toisin päin. 

Kirjoituksissa sitten vasta arviointi on sama kaikille. 

Vierailija kirjoitti:

Näyttäisihän noissa olevan eroja. Lisäksi on sitten henkilökemioissa joskus ongelmia, oma lapseni ei pärjännyt rupulukion joidenkin opettajien kanssa, mutta sai kurssit läpi muualla.

Yo-koehan on toki sama, mutta mietin vain ettei meillä kai kertaakaan ne pisteet muuttuneet alun jälkeen, eikö se oma opettaja ole se ensimmäinen arvioija? Että jos ne arvosanat palaa aina samoina niin voiko olettaa että ihan oikeasti sillä koululla ei ole vaikutusta?

Se oman koulun opettaja on vain suuntaa antava. Lautakunnan sensori kyllä lukee ne vastaukset ja pisteet kyllä muuttuvatkin suuntaan ja toiseen

Lukioissa tasovaatimukset on aika saman kaltaisia kaikkialla Suomessa. YO-kirjoitukset hoitaa tuon standardoinnin aika hyvin, kun opettajat kuitenkin peilaavat niitä kursseista antamiaan arvosanoja oppilaiden kirjoituksista saamiin arvosanoihin.

Peruskoulussa puolestaan ei ole mitään tuollaisia kaikille yhteisiä kokeita. Siellä opettaja antaakin arvosanat lähinnä muihin omiin oppilaisiinsa vertaamalla. Eli huono opettaja antaa todellisuutta parempia arvosanoja oppilaillee, jottei itse näyttäisi huonolta. Voi se tietysti olla tahatontakin kun vain pyrkii saamaan omien oppilaidensa keskiarvon sinne 8 lähelle. Lisäksi joissain kouluissa on oikeasti hiukan haasteellisempaa oppilasainesta. Jonkun tutkimuksen joskus luin, että näillä on tyypillisesti noin 1 arvosanan verran vaikutusta suuntaan tai toiseen. Keskiarvoissa vaikutukset hiukan tasoittuu tuon opettajakohtaisuuden osalta, mutta koulukohtaiset erot eivät tasoitu. Isoissa lähiökouluissa arvosanat ovat tyypillisesti parempia kuin osaaminen. Pienissä maalaiskouluissa ollaan parhaimmillaan samassa ryhmässä päivähoidosta ysille ja se luonnollisesti vaikuttaa ryhmädynamiikkaan sekä saavutettuihin oppimistuloksiin joten arvosanoja ei tarvitse kaunistella. Omalla esikoisellani on minun vanha opettajani luokanopettajana, melkein kaikista luokan vanhemmista tunnen vähintään toisen jo samasta koulusta. Tuossa on aika helppo lähteä toteuttamaan sitä "koko kylä kasvattaa" menetelmää, joka oikeasti turvaa luokan yhteishengen ja oppimisympäristön.

Ruotsin kieliset saavat muuten yleensä myös noin 1 numeron paremman arvosanan kaikista aineista kuin ansaitsisivat, paitsi toisessa kotimaisessa ja vieraissa kielissä (ruotsin sukulaiskielet, esim. englanti ja saksa) joista puolestaan saavat numeron huonomman arvosanan kuin mitä ansaitsisivat. YO-kirjoituksissa tu näkyy sitten selvästi, kun ruotsinkieliset kirjoittavat paljon kieliä hyvin arvosanoin mutta vähän mätematiikkaa ja reaaliaineita huonoin arvosanoin.

Antamillasi tiedoilla on siis hyvin mahdollista, että lapsesi on saanut peruskoulussa parempia arvosanoja kuin olisi ansainnut. Ystäväsi lapsi puolestaan huonompia arvosanoja kuin olisi ansainnut.

Itse olen opettanut sekä ala- että yläluokilla. Muutaman kuukauden pätkiä opiskeluaikoina ammattikoulussa ja lukiossa.

Vierailija kirjoitti:

Ehkä teidän lapsenne yläasteella oli helpommat kokeet kuin kaverisi lapsen yläasteella? Tai kaverisi lapsi on ryhdistäytynyt lukiossa? 

Yläasteella voi saada hyvät numerot vanhoilla meriiteillä ja opettajaa mielistelemällä, mutta lukiossa lähdetään sitten taas ikään kuin puhtaalta pöydältä liikkeille.

AP:na miettisin ennemin niin päin, että mahtoiko oma lapsi saada yläastteelta todellista osaamista paremmat numerot tai että onko opiskelumotivaatio katoamassa.

Lukioissa on kyllä eroja, mutta ei ole oikein mahdollista, että yhdessä lukiossa saisi jatkuvasti ysejä huonommalla osaamisella kuin toisessa seiskoja.

Lukioiden vaatimustasoissa on isoja eroja ihan saman kaupungin sisällä.

Tyttöni on ns hyvässä lukiossa, kaverinsa huonommassa (jos siis vertailu tehdään sisäänpääsyyn vaadittavan keskiarvon mukaan). He ovat verttailleet esim ekan vuoden pakollisten kurssien sisältöjä ja suoritukseen vaadittavia töitä ja ero on valtaisa: siinä huonommassa lukiossa kokeiden vaativimmat tehtävät ovat hyvän lukion kokeen perustehtäviä, lisäksi hyvässä lukiossa on esseitä, välikokeita ym.

Hyvässä lukiossa siihen kasiin vaaditaan paljon enemmän. Tätä vertailua ovat tehneet useammasta kurssista.

En lähtisi vertailemaan kurssiarvosanoja lukioiden välillä, yo-tulokset kertovat sen vertailukelpoisen tason.

Ja kannattaa muistaa, että seiska on hyvässä lukiossa ihan ok arvosana, tätä meille korostettiin ainakin ekan vuoden vanhempainillassa ( kyseisen lukion sisäänpääsyraja yli 9).

Ns paremmassa lukiossa opettajat saavat keskittyä opettamiseen, koska aikaa ei tarvitse käyttää työrauhan säilyttämiseen - Tämä tieto on taas muutamalta opetutulta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näyttäisihän noissa olevan eroja. Lisäksi on sitten henkilökemioissa joskus ongelmia, oma lapseni ei pärjännyt rupulukion joidenkin opettajien kanssa, mutta sai kurssit läpi muualla.

Yo-koehan on toki sama, mutta mietin vain ettei meillä kai kertaakaan ne pisteet muuttuneet alun jälkeen, eikö se oma opettaja ole se ensimmäinen arvioija? Että jos ne arvosanat palaa aina samoina niin voiko olettaa että ihan oikeasti sillä koululla ei ole vaikutusta?

Se oman koulun opettaja on vain suuntaa antava. Lautakunnan sensori kyllä lukee ne vastaukset ja pisteet kyllä muuttuvatkin suuntaan ja toiseen

No en ole kovin tarkkaan tutkinut, mutta se mielikuva jäi ettei juuri muuttuneet. Ja muistelen lukeneeni että joskus joku sensori mikä lie onkin jäänyt kiinni siitä ettei ole ollut kovin tarkkana vaan päästänyt vaan alkuperäiset läpi.

Mutta uskotaan nyt ettei mitään inhimillisiä herpaantumisia ole, vaan kaikki saavat varmasti ansionsa mukaan. Kuten minäkin.

T. Tyhmä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näyttäisihän noissa olevan eroja. Lisäksi on sitten henkilökemioissa joskus ongelmia, oma lapseni ei pärjännyt rupulukion joidenkin opettajien kanssa, mutta sai kurssit läpi muualla.

Yo-koehan on toki sama, mutta mietin vain ettei meillä kai kertaakaan ne pisteet muuttuneet alun jälkeen, eikö se oma opettaja ole se ensimmäinen arvioija? Että jos ne arvosanat palaa aina samoina niin voiko olettaa että ihan oikeasti sillä koululla ei ole vaikutusta?

Se oman koulun opettaja on vain suuntaa antava. Lautakunnan sensori kyllä lukee ne vastaukset ja pisteet kyllä muuttuvatkin suuntaan ja toiseen

No en ole kovin tarkkaan tutkinut, mutta se mielikuva jäi ettei juuri muuttuneet. Ja muistelen lukeneeni että joskus joku sensori mikä lie onkin jäänyt kiinni siitä ettei ole ollut kovin tarkkana vaan päästänyt vaan alkuperäiset läpi.

Mutta uskotaan nyt ettei mitään inhimillisiä herpaantumisia ole, vaan kaikki saavat varmasti ansionsa mukaan. Kuten minäkin.

T. Tyhmä

Se oman koulusi opettaja on ihan yliopistokoulutettu oman alansa asiantuntija. Jotain olisi silloin enemminkin vialla, jos sensori joutuisi muuttamaan niitä arviointeja merkittävästi. Pieniä tulkintajuttuja voi tulla jonnekin, mutta pääsääntöisesti ne yo-kokeet palaa aika samoilla pisteillä takaisin kouluun.

Jos sensori on kovin eri mieltä opettajan kanssa yksittäisen kokeen pisteytyksestä, niin kokeen pisteyttää myös toinen sensori. Tällöin käytännössä tämä toinen sensori päättää kumpi alkuperäisistä arvostelijoista oli väärässä, joka siis lähes joka kerta on se opettaja. Tosiasiallisesti siis se sensorin antama arvostelu jää voimaan ja opettaja tekee arvostelun vain pysyäkseen itse kärryillä vaatimustasosta.

Kurssien vaativuus ja arvosanat riippuvat ihan opettajasta. Meillä oli korkean keskiarvon lukiossa pk-seudulla englanninopettaja, joka käytti yliopiston englanninkielen opiskelijoiden oppikirjaa yhtenä pakollisena kurssikirjana. Lähes joka viikko oli pistokokeita ja kuullunymmärtämisiä. Kursseja varten piti myös lukea englanninkielistä kaunokirjallisuutta. Suurimmalle osalle opiskelijoista kursseista tuli pitkin lukiota seiskaa ja kasia, mutta kirjoituksista Laudaturia ja Eximiaa.

Ihan todella erikoista, että jotkut täällä tosissaan väittävät, että lukioissa on ihan sama OPS ja ei ole mitään eroja. Tahallista provoa vai kateutta parempiin kouluihin päässeitä kohtaan? Vai molempia?