Kissalle siedättyminen?? Mies allerginen ja meille olisi jäämässä resquekissa
Meillä on ollut sijaishoidossa kissa johon ollaan nyt kiinnytty niin että emme enää voisi luopua siitä..Perheen 4 jäsentä haluaisi kissan meille pysyvästi, mutta mies on sitä vastaan koska on allerginen jonkun verran ja hänellä kutiaa silmät kissasta.
Olen valmis tekemään kaikkeni että kissa voisi jäädä, imuroimaan useammin ja hankkimaan ilmanpuhdistimen, siivoamaan paremmin... Onkohan mitään toivoa että mies siedättyisi kissalle niin että voisi olla vielä kokonaan oireeton ?
Kommentit (101)
Hyvin harva siedättyy omalle lemmikille. Kissa on pahin allergian aiheuttaja. Itse pidin koiria. Allergiat vaan paheni. Lääkäri sanoi, että seuraava on sitten astma. Nykyään olen niin allerginen, että reagoin ihmisten vaatteissa olevaan eläimen hilseeseen. Joudun syömään 2 allergialääkettaä/pvä. Käyttää kortisoni nenäsuihkeita. Kysymys: kumpi on sinulle tärkeämpi kissa vai miehesi terveys???
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla mies siedättyi kissoille, vaikka oli allerginen. Otin kaksi aikuista kissaa meille. Syötän niille melko laadukasta ravintoa (esim. Oscar) siinä toivossa ettei turkki hilseile niin paljon.
Minkä ihmeen takia otit ne kissat, jos kerran tiesit miehen allergiasta?
En kai ole sinulle tilivelvollinen, mutta mm. Siksi että allergia oli niin lievä että pidin siedättymistä todennäköisenä. Ja nyt kun ollaan toivotuasa lopputuloksessa kaikki lienee hyvin.
Luuleeko joku, että olisin tehnyt tämän ilman miehen suostumusta?
Oletko lääkäri ap, kun ihan tykönäsi "pidit miehen siedättymistä kissalle todennäköisenä"?
Tässä ketjussa on nyt kohdattu palstan itsekeskeisin kirjoittaja.
Vierailija kirjoitti:
Oletko lääkäri ap, kun ihan tykönäsi "pidit miehen siedättymistä kissalle todennäköisenä"?
Tässä ketjussa on nyt kohdattu palstan itsekeskeisin kirjoittaja.
En muuten ole ap, vaan viestin nro 13 kirjoittaja. Tämän huomaamiseen ei tarvitse edes olla kovin fiksu.
Ei, en ole lääkäri. Ei tuollaisen arvioimiseen tarvitse välttämättä olla, jos kyse on lievästä allergiasta jota ei ole koskaan edes diagnosoitu.
Ja mistäs sinä tiedät, mitä mieltä mieheni oli kissoista? Ei se välttämättä ollut ainoastaan minun päätös.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla mies siedättyi kissoille, vaikka oli allerginen. Otin kaksi aikuista kissaa meille. Syötän niille melko laadukasta ravintoa (esim. Oscar) siinä toivossa ettei turkki hilseile niin paljon.
Minkä ihmeen takia otit ne kissat, jos kerran tiesit miehen allergiasta?
En kai ole sinulle tilivelvollinen, mutta mm. Siksi että allergia oli niin lievä että pidin siedättymistä todennäköisenä. Ja nyt kun ollaan toivotuasa lopputuloksessa kaikki lienee hyvin.
Luuleeko joku, että olisin tehnyt tämän ilman miehen suostumusta?
Eli sulle on joku eläin tärkeämpi kuin miehesi? Entäs, jos miehesi allergia olisi eskaloitunut astmaksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla mies siedättyi kissoille, vaikka oli allerginen. Otin kaksi aikuista kissaa meille. Syötän niille melko laadukasta ravintoa (esim. Oscar) siinä toivossa ettei turkki hilseile niin paljon.
Minkä ihmeen takia otit ne kissat, jos kerran tiesit miehen allergiasta?
En kai ole sinulle tilivelvollinen, mutta mm. Siksi että allergia oli niin lievä että pidin siedättymistä todennäköisenä. Ja nyt kun ollaan toivotuasa lopputuloksessa kaikki lienee hyvin.
Luuleeko joku, että olisin tehnyt tämän ilman miehen suostumusta?
Eli sulle on joku eläin tärkeämpi kuin miehesi? Entäs, jos miehesi allergia olisi eskaloitunut astmaksi?
Ei pitäisi vastailla idiooteille, mutta ei, eläin ei ole tärkeämpi kuin mieheni. Astman todennäköisyys oli pieni ja kissat olisivat päässeet takaisin sinne mistä ne otettiin. Lisäksi teimme erityisjärjestelyjä, jotta kissat ja mies mahtuisivat samaan asut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla mies siedättyi kissoille, vaikka oli allerginen. Otin kaksi aikuista kissaa meille. Syötän niille melko laadukasta ravintoa (esim. Oscar) siinä toivossa ettei turkki hilseile niin paljon.
Minkä ihmeen takia otit ne kissat, jos kerran tiesit miehen allergiasta?
En kai ole sinulle tilivelvollinen, mutta mm. Siksi että allergia oli niin lievä että pidin siedättymistä todennäköisenä. Ja nyt kun ollaan toivotuasa lopputuloksessa kaikki lienee hyvin.
Luuleeko joku, että olisin tehnyt tämän ilman miehen suostumusta?
Eli sulle on joku eläin tärkeämpi kuin miehesi? Entäs, jos miehesi allergia olisi eskaloitunut astmaksi?
Huutelen täältä sivusta sen verran että kyllä tässä on jo tullut selväksi että kirjoittajan siippa itse suostui tuohon ihmiskokeeseen, joko tietäen tai tietämättä mahdolliset riskit - sitä ei tarina kerro eikä se loppujen lopuksi sivullisille kuulu.
Itse olen allerginen koirille mutta meillä on koira. Diili oli että etsitään mahdollisimman vähän allergisoiva yksilö, vaimo hoitaa sen ja se koulutetaan pysymään alakerrassa jossa on olohuone ja keittiö, työ- ja makuuhuoneet ovat yläkerrassa. Kissan kanssa tälläinen järjestely olisi mahdoton enkä muutenkaan suostuisi ottamaan kissaa.
On mennyt ihan hyvin mutta kyllä minua silti ottaa päähän että aina kun olen alakerrassa niin koira on siinä läähättämässä ja lutkuttamassa muniaan. Joo, en ole mikään eläinihminen mutta joissain asioissa täytyy joustaa että toinen saa itselleen tärkeitä asioita.
Meillä taas niin, että allerginen ja astmainen mies rakastaa kissoja ja eläimiä, mutta joutuu usein käyttämään antihistamiineja. Minulla oli kissa jo ennen tapaamistamme, ja alussa kun mies oli kylässä luonani kysyin tietysti huolestuneesti, että pystyykö olemaan kissani kanssa kun vaikutti niin nuhaiselta. Väitti vain että johtuu siitepölykaudesta ja että on siedättynyt perheensä luona eläimiin. Heillä oli kuulemma aina ollut monta kissaa ja ainakin yksi koira. No kun olemme olleet miehen porukoilla kylässä hän on joutunut ottamaan maksimi määrän allergialääkettä ja sekään ei tunnu auttavan. Minusta tuntuu pahalta ajatella, että mieheni on joutunut elämään suurimman osan elämästään tukkoisella nenällä ja vuotavilla silmillä vanhempiensa takia, vaikka kovasti rakastaakin vanhempiensa lemmikkejä. Hän on nykyään siedättynyt melko hyvin yhteen kissaani ja oma valintansa oli että muutetaan yhteen kissasta huolimatta, mutta päätettiin jos lisää kissoja haluamme niin otamme sitten sellaisesta rodusta jonka ei pitäisi allergisoida. Koirille hän taitaa olla enemmän allerginen kun koiratalouksissa käydessämme hänelle tulee eniten oireita, joka häntä harmittaa kun haaveilee samanlaisesta koirasta kuin hänellä oli lapsena/nuorena.
Ihme mutua, kuinka moni kettuilija edes tietää, mitä siedätyshoito on?
Minä olen astmaatikko jolla ei ole allergiaa, miehellä oli allergia mutta nykyään on ihan oireeton, pistoshoito siedätystä vei myös koivu- ja heinäallergian. Astma ei ole allergia eikä kissasta saa astmaa, kun hankkii asiallisen siedätyshoidon.
Itse olen elänyt niin, että taloudessa kissa tai kissoja elämäni ensimmäiset 37 vuotta. Silti tulin allergiseksi. Silmät kutisee, aivastuttaa ja silittäessä käteen tulee näppyjä. Epäilen, että miehen oireet vaan pahenee ajan myötä.
Siinä on ikävintä tuo, että saattavat muuttua astmaksi ajan myötä.
Ei niin vaikealta tunnu ottaa nenäsuihkeita tai tabuja, mutta se mahdollinen jatko, jos pahenee. Tykkään eläimistä. Olen ratsastanutkin. Lääkityksellä saa pysymään kurissa, mutta voi olla riski jatkaa altistusta..
(Itse olen näiden sairastamisexpertti lapsesta alkaen).
On ollut kissa lapsuudessa ja allergia oli aivan tuskaa, mutta en pienenä osannut yhdistää sitä kissaan. Se hävisi, kun kissa kuoli, palasi, kun koira tuli, mutta omalle koiralle siedätyin. Koiria ja kissoja on lähipiirissä. Kun puolisolleni menin, aina seuraavana päivänä alkoi kissasta allergia enkä alkanut siedättyä.
Sen sijaan kotoa muutettuani olen huomannut, että koiralle siedättyy. Kotona jotkin rodut tai yksilöt stressaa enemmän, jolloin aina joskus oireita tuli. Aina, kun menin vanhemmilleni heidän koirat aiheutti seuraavana päivänä aamuksi allergiaa, mutta illalla olin jo siedättynyt, siedätys vaikuttaa olevan vain siihen koiraan jonka luona on.
Puolisoni vanhempien luona olen ollut pitkiä aikoja ja aina kissan ollessa siellä vaikka imuroidaan ja luututaan viimeisen päälle, sen tullessa ensimmäisen illan jälkeen samaan huoneeseen allergia tulee pintaan. Aivan sama tuntuu olevan hevosten kanssa, niille en siedäty, liki kaikille koirille kyllä. Eikä koira-allergia johdu turkista, lyhytkarvaiselle dalmikselle allergia oli helpoimmasta päästä, pitkäkarvaisilla pystykorvilla se on olematon. Palveluskoirat lyhyt ja pitkäkarvaisina tuntuvat stressaavan enemmän jolloin tulee ennen ulkoilua tai vaikka niiden innostuessa kenkien pukemisesta allergia vaikka olisivat juuri tulleet ulkoilemasta.
Helpoin miesystävällesi voi olla, kun ei ole kissaa. Minä en omien allergioideni vuoksi luovu paimenkoirista, mutta vaikka rakastan kissoja tai paimenkoiria, en voi ajatella, että jos paimenkoirasta tulisi sellainen kissa-allergia jatkaisin niitäkään. Siedätystä pitää päästä kokeilemaan. Minulla yksi cetirizin ensimmäisenä aamuna nopeuttaa koiraan siedättymistä, mutta kissa-allergia palaa niitä käytettäessä tai ilman.
Ensinnäkin, mikä ihmeen resquekissa? :D nauroin tälle ihan liikaa. Resquekissa joka syö sitten jauhenlihaa.
Mutta joka tapauksessa, en usko että siedättyy jos oireillut koko ajan. Imurointi ei nyt auta.. Ja allergia on kyllä niin ärsyttävä ja häiritsevä ettei sitä pitäisi edes ehdottaa, että jos nyt kuitenkin kärvistelisit.
Aika aggressiivista vastailua, 'en ole sinulle tilivelvollinen' tai 'ei pitäisi vastata idiooteille' kun ihan tavallisesta keskustelusta kyse.
Ei kai ne yksityiskohdat kenellekään kuulukaan, eikä pakko ole vastata, mutta jos itse ensin kertoo/kysyy jotain ja sitten keskustelussa keskustellaan, niin ei siitä ainakaan suuttua kannata?
Vierailija kirjoitti:
Aika aggressiivista vastailua, 'en ole sinulle tilivelvollinen' tai 'ei pitäisi vastata idiooteille' kun ihan tavallisesta keskustelusta kyse.
Ei kai ne yksityiskohdat kenellekään kuulukaan, eikä pakko ole vastata, mutta jos itse ensin kertoo/kysyy jotain ja sitten keskustelussa keskustellaan, niin ei siitä ainakaan suuttua kannata?
Sinun mielestäsi olettamat joihin vastattiin olivat normaalia, kivaa keskustelua? ("Kissa on tärkeämpi kuin puolisosi" jne.)
Lisäksi keskustelun aiheena oli siedättyykö mies vai ei, eikä suinkaan se miksi minun perheessä tehdään yhdessä tiettyjä valintoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika aggressiivista vastailua, 'en ole sinulle tilivelvollinen' tai 'ei pitäisi vastata idiooteille' kun ihan tavallisesta keskustelusta kyse.
Ei kai ne yksityiskohdat kenellekään kuulukaan, eikä pakko ole vastata, mutta jos itse ensin kertoo/kysyy jotain ja sitten keskustelussa keskustellaan, niin ei siitä ainakaan suuttua kannata?
Sinun mielestäsi olettamat joihin vastattiin olivat normaalia, kivaa keskustelua? ("Kissa on tärkeämpi kuin puolisosi" jne.)
Lisäksi keskustelun aiheena oli siedättyykö mies vai ei, eikä suinkaan se miksi minun perheessä tehdään yhdessä tiettyjä valintoja.
Okei :D
Vierailija kirjoitti:
Ei kai tää voi olla totta? Parempi alkaa etsimään miehelle uutta kotia.
Miksi teillä edes on koko kissa jos tiedetään että mies on sille allerginen? Siedättyminen on kuolleena syntynyt ajatus. Hiivattiin se katti ennen kuin oireet pahenevat vaikka kuinka parkuisitte.
Hiivattiin?
Pahasti allerginen isäni hommasi meille kissan kun olin lapsi. Oireet (hengityksen vinkuminen öisin, hengenahdistus, turpoavat ja kutiavat silmät) helpottivat vuodessa. Siedättyi samalla myös koiriin, joille oli vielä pahemmin allerginen.
En sano että toimii kaikilla, mutta kyllä siedättyminenkin on ihan mahdollista.
Vierailija kirjoitti:
Kurjaa. Joudutte nyt luopumaan miehestä, mutta löydätte hänelle varmasti hyvän ja rakastavan perheen.
Luuletko olevasi hauska?
Niin, no, ei sitä kissalle allerginen koiralle reagoikaan, kun ovat kaksi ihan eri eläinlajia. Toki joku voi olla molemmillekin allerginen. Ei koivuallergikkokaan heinästä saa oireita, jos ei ole sillekin allergianen.
Noin yleisellä tasolla kissalle siedättyminen on huomattavasti todennäköisempää kuin koiralle tai muulle allergeenille ja yllättävän moni kissan omistaja siedättyy nimenomaan sille omalle kissalleen, vaikka saisi oireita vielä muista. Toki ap:n tilanteessa näin ei välttämättä käy, eikä ihmisen terveydellä kannata leikkiä sen takia, että eläin ois kiva ja söpö - kissallekin todella kurja, jos ehtii kunnolla kotiutua ja sitten joutuu taas vaihtamaan kuin että saa nyt heti kodin, jossa voi olla loppuikänsä.