Digitaalinen maailma ahdistaa
Kaikki oli vielä ihan ookoo kunnes älypuhelimet tuli. Sitten ei ole paluuta ollut: koko yhteiskunta on yhtä ADHD:ta...
Todella ikävä sitä aikaa kun ihmiset keskittyivät toisiinsa ja käytiin kahvilla ja juteltiin tuntejakin maailman menosta. Ja ihmiset eivät olleet jatkuvasti levottomia. Nykyään ihmiset eivät lomallakaan malta ns. pysähtyä ollenkaan vaan joulunakin pitää kiertää kaikki sukulaiset jne koko ajan ollaan menossa johonkin.
Naamakirjan alkuaikoina se oli ihan jopa viihdyttävä ja normaali paikka: minusta oli hienoa, että siellä juteltiin niitä näitä, ihmiset kertoivat päivästään. Ei ollut täynnä mainoksia eivätkä ihmiset olleet vielä ymmärtäneet alkaa systemaattisesti käyttää sitä oman hienon elämänsä esittämiseen. Ja siellä jopa heräsi välillä keskusteluja mikä oli viihdyttävää. Kaikki tämä oli vielä sitä aikaa, kun pääsääntöisesti käytettiin nettiä tietokoneen ääressä.
Tietokoneet ja internet eivät pilanneet ihmisiä. Silloin täytyi/täytyy varta vasten istua koneelle ja keskittyä siihen, mitä tekee. Älypuhelimet ja tabletit sen sijaan pilasivat ihmiset.
Haluaisin vain takaisin sen ajan kun ihan tavalliset ihmiset olivat ihan tavallisia ihmisiä.... Mutta ei auta, maailma muuttuu.
Kommentit (13)
No voe voe että... on niitä ihmisiä jotka ei someta tai muutenkaan paljoa tuhlaa aikaansa digitaaliseen maalimaan. Ehkäpä vika onkin siinä omassa käytössäsi?
Vierailija kirjoitti:
Joo sanos muuta. Ihan pelottaa miten tuo ehkä vaikuttaa aivojen rakenteeseenkin pitkällä aikavälillä.
Arvatenkin abouit samalla tavalla kuin töllöttäen jotain kauniita ja rohkeita tai salattuja elämiä. Tietysti on sitten digitaalinen maailma jossa aivojakin joutuu käyttämään mutta se onkin toinen juttu.
Olisi ihanaa luopua älyluurista, mutta sitten jäisi harrastusporukoissa yms ulkopuoliseksi, jos ei ole Whatsappia.
Vierailija kirjoitti:
No voe voe että... on niitä ihmisiä jotka ei someta tai muutenkaan paljoa tuhlaa aikaansa digitaaliseen maalimaan. Ehkäpä vika onkin siinä omassa käytössäsi?
Oletan että tässä tarkoitettiin laajempaa kokonaisuutta, jossa yksi liittyvä tekijä ovat älylaitteet, mutta muutos on kokonaisvaltainen ja ylettyy koko yhteiskuntaan
Digitaalin maailma on alkanut kyllästyttää minua. Onneksi lopultakin.
Tuhoaako älypuhelin keskittymiskyvyn, mielenrauhan ja lapsen aivot? “On meneillään ihmiskoe”
Vierailija kirjoitti:
No voe voe että... on niitä ihmisiä jotka ei someta tai muutenkaan paljoa tuhlaa aikaansa digitaaliseen maalimaan. Ehkäpä vika onkin siinä omassa käytössäsi?
Varmasti vikaa on omassa käytössäni ja se on varmasti myös syy omaan ahdistukseen. Se kun vaan ei tunnu oikealta ratkaisulta sekään, että menee kehityksessä taaksepäin ja lopettaa näiden laitteiden käytön. Pitäisi opettaa itselleen kohtuus, mutta pelkään että se on liian helppoa alitajuisestikin aina sortua uudelleen "ootas katson sään" tai "mihis asti tää leffa kestikään?"...
Ap
Eli olisiko mielestäsi palattava 1300-luvulle? Ihmiset keskittyivät ainakin. Ja eivät liian pitkään eläneetkään kun kuolivat ruttoon.
Vierailija kirjoitti:
Eli olisiko mielestäsi palattava 1300-luvulle? Ihmiset keskittyivät ainakin. Ja eivät liian pitkään eläneetkään kun kuolivat ruttoon.
Juu, tässäkään ei ole mitään keskitietä. Joko palataan keskiaikaan tai sometetaan 24/7.
No jaa. Olin nuori, mutta jo lapsiperheellinen lankapuhelinten aikaan ja jo silloin niin lomilla kuin joulun aikaankin sukulaiset odottivat, että tullaan käymään. Ihan samanlaista trafiikkia se oli silloinkin niillä, joilla oli. Itse piti vaan ryhdistäytyä ja ilmoittaa, että ei enää kiertele lomilla Suomea sukulaisilla kyläillen vaan tekee jotain ihan muuta. Joulurumba poistui itsekseen, kun vanhempi ikäluokka alkoi vaihtaa hiippakuntaa.
Mitä tulee älypuhelimiin, niin jokainenhan päättää itse sen käytöstä. Mä räplään luuria ollessani yksin, mutta en seurassa. Jos sun ihmissuhteissasi on paljon luuriin addiktoituneita, ehdota heille muuta tekemistä kuin sellaista, jossa vaan ollaan paikoillaan. Menkää uimaan, keilaamaan, lumisina talvina luistelemaan tai hiihtämään, ylipäätään tekemään jotain, missä tarvitaan käsiä. Mä olen kutsunut kaksi kaveriani meille viikonloppuna. Kokkaillaan yhdessä ja samalla jutellaan. Mä luulen, että monilla toimettomuus saa tarttumaan älypuhelimeen. Jos on kivaa tekemistä, luuri saa olla.
Todella ikävä sitä aikaa kun ihmiset keskittyivät toisiinsa ja käytiin kahvilla ja juteltiin tuntejakin maailman menosta.
Koskahan sellainen kulta-aika on Suomessa mahtanut olla?
Kaikkea sitä keksitäänkin laittaa teknologian syyksi, vai että älypuhelin tekee ihmiset levottomaksi? Hohhoijaa...
Joo sanos muuta. Ihan pelottaa miten tuo ehkä vaikuttaa aivojen rakenteeseenkin pitkällä aikavälillä.