Onko tytölle noloa antaa nimeksi Adrienne?
Kommentit (36)
Kaunis nimi. Olen itse ajatellut antavani lapselleni nimeksi Adriana tai Adrian, jos joskus vielä lisää lapsia tulee. Meidän perhe on kaksikielinen, niin ei tunnu siinä mielessä mitenkään vieraalta, ja sointuisi nätisti isoveljen nimeen.
Adrienne voi kyllä olla joillekin hankala lausua. Lausutaanko viimeinen e vai ei? Toisena nimenä minusta aivan ihana.
Hyvä ystäväni on Adrienne. Kaunis nimi. En kuitenkaan antaisi etunimeksi sitä, jos on supisuomalainen sukunimi.
Miksi suomalaiset häpeävät suomalaisuuttaan, miksi suomalaiset haluavat hävittää perinteensä ja suomalaiset nimet? Tuskinpa ihmiset Englannissa tai Ranskassa antavat lapsilleen suomalaisia nimiä. Mutta Suomessa tuntuu nykyään yleisin trendi olevan se, että lapselle annetaan ulkomaalaisia nimiä, jotka ovat vaikeita lausua, kuten Adrienne. Joku lausuu nimen Eidrienn, joku Atrienne, joku taas Adrienn, kuten kuningas Kaarle Kustaa, kun ilmoitti Madeleinen nuorimman lapsen nimen.
Vierailija kirjoitti:
On. Tosi karsee nimi. Antakaa Suomalaisille lapsille nimeksi Suomalaisia nimiä ! Ei tarvii lapsen sitten hävetä nimeensä.
Ei nykyajan lapset hauku tai edes kiinnitä huomiota, jos jollain on vierasperäinen nimi. Ei ainakaan meidän lasten koulussa/kaveripiirissä (Hki). Ovat tottuneet erilaisiin nimiin jo ajat sitten.
Kaunis nimi. Tunnen yhden Adriennen, ja hänen kutsumanimekseen on Suomessa muotoutunut Ade. Jotkut sanovat Adeleine, Adele, jne.
Eli varautukaa lempinimiin. :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No on se ainakin vähemmän nolo kuin joku Janica. Mutta vähän vaikea lausuttava suomalaisille ja pienille lapsille, eli joku lempinimi heti sitten vaan käyttöön.
En ymmärrä pakollisia lempinimiä. Miksi ihmeessä kersalle pitää antaa sellainen nimi, että siitä on ihan pakko heti vääntämällä vääntää lempinimiä? Miksi nimi ei voi olla sellaisenaan hyvä?
Minulla on kolme lasta ja yhdelläkään ei ole lempinimiä käytössään, vaan kaikkien omat ensimmäiset nimet ovat ne ainoat nimet. Näin on onneksi myös ystävä perheiden lapsilla.
No ehkäpä teidän perheessänne on melko tavalliset ja lyhyehköt nimet? Tai teidän Jessicalle on muuten vaan vaikea keksiä luontevaa lempinimeä? Niin, mikä pakko on antaa kersoille sellainen nimi että siitä on ihan pakko heti vääntää lempinimi koska se on liian vaikea lausuttava lapsille ja tuntuu epäluonnolliselta lausua suomalaisille? Ja on vieläpä suht pitkä nimi.
Miksi ne lempinimet nyt niin kauheita ovat? Veikkaan muutenkin ettei ihan jokainen pikkuruinen Janica-Peppiina pystyy lausumaan mitään Adriannea.
Ohis, mutta kylläpä koira älähti! :D Taitaa sieltä löytyä joku nimihirviövauvan äiti.
Myös meidän lapsilla on lyhyet ja hyvät nimet ensimmäisinä niminä, sillä jo omilta kouluajoilta muistin hyvin kuinka Johannoista tuli Jossuja tai Johkuja, Kirseistä Kikkoja tai Kipoja, Marikoista Martsuja jne. eli ihan karseita virityksiä. Oma lukunsa oli kaksoisnimet, jotkut Eeva-Riitat, Minna-Marikat ja Tiina-Johannat, jotka väännettiin jo päiväkodissa Empuiksi, Mimmeiksi ja Tinteiksi, eli taas aivan karmeita koko iän mukana seuraavia hirviönimiä.
Jokainen tavallaan kuitenkin, saahan sitä lapselleen laittaa vaikka Perceen tai Pascan nimeksi, mutta ei kannata suuttua, jos nimelle ja samalla koko kakaralle nauretaan joka paikassa.
Arttu!! Ihana nimi tyttövauvalle!
Ärrävikainen päiväkotilainen sanoo Adlienne.
Äiti huutaa lapselle AaaDDRRieNNNEeee!!!!
Kaverit sanovat Addiksi, Adduksi, Addeksi.
ei kai sitä vikaa eetä lausuta ääneen...
Mä voin oikein kuulla kun mun pohjalainen suku lausuisi nimen aarrienne.
Mutta mua nolottaisi antaa omalle lapselle kun tuntuu, että matkisin ruotsin prinsessaa
Joli nom. Pour une belle jeune femme douce
Minusta enemmän nolo kuin Janica.