Kertokaa miten epäviehättävänä naisena saan hyvän itsetunnon, että pärjään elämässä
Kommentit (11)
Vierailija kirjoitti:
Hanki korkeakoulutus. Lakimies/lääkäri-tasoa.
Opiskelen kokiksi. Ehkä sen jälkeen jotain muuta. Haave olisi ensihoitaja, mutta sinne on vaikeat pääsykokeet.
Aloitat kuntosaliharrastuksen, siinä itse tunto kasvaa samalla kun lihasta näkyy 💪
Lakkaat tavoittelemasta kaikkein suosituimpia miehiä ja olet tyytyväinen parisuhteeseen sellaisen miehen kanssa jonka saat?
M/39
Vierailija kirjoitti:
Aloitat kuntosaliharrastuksen, siinä itse tunto kasvaa samalla kun lihasta näkyy 💪
Niin urheilen tietenkin jo valmiiksi.
Vierailija kirjoitti:
Lakkaat tavoittelemasta kaikkein suosituimpia miehiä ja olet tyytyväinen parisuhteeseen sellaisen miehen kanssa jonka saat?
M/39
En tavoittele ihmistä ulkonäön tai varallisuuden puolesta. Luonne täytyy olla hyvä.
Tie hyvään itsetuntoon alkaa itsensä hyväksymisestä juuri sellaisena kuin on tänään, se riittää nyt.
Seuraavaksi on syytä harrastaa itsetutkistelua sen suhteen miksi on mitä on ja millaiseksi haluaisi tulla - erityistä huomiota kannattaa kiinnittää siihen, ovatko käsityksesi ja halusi aidosti omiasi vai onko niitä syötetty ulkoa päin ja sinä olet vain alkanut uskoa, että ne ovat omiasi.
Pidä ne ajatukset ja haaveet, jotka ovat omiasi (ja harkitse vakavasti millaisia suhteita haluat ylläpitää ihmisiin, jotka haluavat muokata sinusta omien halujensa mukaisen) ja rakenna niille. Jos haluat oikeast ensihoitajaksi, ala kehittää taitoja ja osaamista, joita kokeeseen tarvitaan, ja liity vaikka johonkin vapaaehtoiseen pelastusorganisaatioon, sieltä voi löytyä vaikka samanmielisiä kavereita.
On inhimillistä haluta olla viehättävä, ja jos sinulla on oikeasti epämuodostumia, isoja arpia tms. selvitä mitä niille voi tehdä, mutta niiden ulkopuolella viehättävyys on aika paljon asennetta, itsetuntemusta ja hyväntuulisuutta. Sopivasta vaatetuksesta ja meikistä voi olla apua, mutta jos et tunne itseäsi viehättäväksi, et luultavasti tunne oloasi mukavaksi hienosti laittautuneenakaan.
Se ettei ihan kauheasti välitä siitä, mitä muut sinusta ajattelevat, ei tarkoita lupaa olla tyly, koppava tai riitaisa, tietenkään, tai huonokäytöksinen (nämä tuhoavat sen viehättävyyden nopeasti), vaan sitä että tutkistelet noita mielipiteitä suhteessa omaan olemiseesi ja tekemiseesi ja arvioit onko niiden tarkoitus latistaa vai tukea sinua.
Luovu ihmisistä jotka ovat sitä mieltä, ettei sinusta koskaan tule mitään.
Vierailija kirjoitti:
Miksi nimimerkissäsi olet 17v.?
No koska olen 17, kohta 18.
Vierailija kirjoitti:
Tie hyvään itsetuntoon alkaa itsensä hyväksymisestä juuri sellaisena kuin on tänään, se riittää nyt.
Seuraavaksi on syytä harrastaa itsetutkistelua sen suhteen miksi on mitä on ja millaiseksi haluaisi tulla - erityistä huomiota kannattaa kiinnittää siihen, ovatko käsityksesi ja halusi aidosti omiasi vai onko niitä syötetty ulkoa päin ja sinä olet vain alkanut uskoa, että ne ovat omiasi.
Pidä ne ajatukset ja haaveet, jotka ovat omiasi (ja harkitse vakavasti millaisia suhteita haluat ylläpitää ihmisiin, jotka haluavat muokata sinusta omien halujensa mukaisen) ja rakenna niille. Jos haluat oikeast ensihoitajaksi, ala kehittää taitoja ja osaamista, joita kokeeseen tarvitaan, ja liity vaikka johonkin vapaaehtoiseen pelastusorganisaatioon, sieltä voi löytyä vaikka samanmielisiä kavereita.
On inhimillistä haluta olla viehättävä, ja jos sinulla on oikeasti epämuodostumia, isoja arpia tms. selvitä mitä niille voi tehdä, mutta niiden ulkopuolella viehättävyys on aika paljon asennetta, itsetuntemusta ja hyväntuulisuutta. Sopivasta vaatetuksesta ja meikistä voi olla apua, mutta jos et tunne itseäsi viehättäväksi, et luultavasti tunne oloasi mukavaksi hienosti laittautuneenakaan.
Se ettei ihan kauheasti välitä siitä, mitä muut sinusta ajattelevat, ei tarkoita lupaa olla tyly, koppava tai riitaisa, tietenkään, tai huonokäytöksinen (nämä tuhoavat sen viehättävyyden nopeasti), vaan sitä että tutkistelet noita mielipiteitä suhteessa omaan olemiseesi ja tekemiseesi ja arvioit onko niiden tarkoitus latistaa vai tukea sinua.
Luovu ihmisistä jotka ovat sitä mieltä, ettei sinusta koskaan tule mitään.
Sitten kun pääsen laitoksesta, niin alan kehittämään itseäni enemmän.
Sinänsä koko asia on outo, koska olen monien mielestä jopa hyvin kaunis, ainakin vanhempien ihmisten mielestä. Eli siis en ole varmaan ainakaan kovin ruma. Minulla on hyvä iho, ainoat asiat mitkä ärsyttää siinä on hieman näkyvät verisuonet, mutta ne saa kyllä peitettyä ihan ok. En vain osaa hyväksyä itseäni ja siksi minulla on huono itsetunto.
Pyrin kohtelemaan muita siten, miten haluaisin itse tulla kohdelluksi. Eli en ole kauhean ilkeä ainakaan.
Vetis 17v kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tie hyvään itsetuntoon alkaa itsensä hyväksymisestä juuri sellaisena kuin on tänään, se riittää nyt.
Seuraavaksi on syytä harrastaa itsetutkistelua sen suhteen miksi on mitä on ja millaiseksi haluaisi tulla - erityistä huomiota kannattaa kiinnittää siihen, ovatko käsityksesi ja halusi aidosti omiasi vai onko niitä syötetty ulkoa päin ja sinä olet vain alkanut uskoa, että ne ovat omiasi.
Pidä ne ajatukset ja haaveet, jotka ovat omiasi (ja harkitse vakavasti millaisia suhteita haluat ylläpitää ihmisiin, jotka haluavat muokata sinusta omien halujensa mukaisen) ja rakenna niille. Jos haluat oikeast ensihoitajaksi, ala kehittää taitoja ja osaamista, joita kokeeseen tarvitaan, ja liity vaikka johonkin vapaaehtoiseen pelastusorganisaatioon, sieltä voi löytyä vaikka samanmielisiä kavereita.
On inhimillistä haluta olla viehättävä, ja jos sinulla on oikeasti epämuodostumia, isoja arpia tms. selvitä mitä niille voi tehdä, mutta niiden ulkopuolella viehättävyys on aika paljon asennetta, itsetuntemusta ja hyväntuulisuutta. Sopivasta vaatetuksesta ja meikistä voi olla apua, mutta jos et tunne itseäsi viehättäväksi, et luultavasti tunne oloasi mukavaksi hienosti laittautuneenakaan.
Se ettei ihan kauheasti välitä siitä, mitä muut sinusta ajattelevat, ei tarkoita lupaa olla tyly, koppava tai riitaisa, tietenkään, tai huonokäytöksinen (nämä tuhoavat sen viehättävyyden nopeasti), vaan sitä että tutkistelet noita mielipiteitä suhteessa omaan olemiseesi ja tekemiseesi ja arvioit onko niiden tarkoitus latistaa vai tukea sinua.
Luovu ihmisistä jotka ovat sitä mieltä, ettei sinusta koskaan tule mitään.
Sitten kun pääsen laitoksesta, niin alan kehittämään itseäni enemmän.
Sinänsä koko asia on outo, koska olen monien mielestä jopa hyvin kaunis, ainakin vanhempien ihmisten mielestä. Eli siis en ole varmaan ainakaan kovin ruma. Minulla on hyvä iho, ainoat asiat mitkä ärsyttää siinä on hieman näkyvät verisuonet, mutta ne saa kyllä peitettyä ihan ok. En vain osaa hyväksyä itseäni ja siksi minulla on huono itsetunto.
Pyrin kohtelemaan muita siten, miten haluaisin itse tulla kohdelluksi. Eli en ole kauhean ilkeä ainakaan.
En lainkaan epäile että sinulla olisi jotenkin huono luonne, mutta tätä lukevat muutkin, ja he saattavat kuvitella että kaikenlainen kiukuttelu on hyväksyttävää.
Jos muut ovat sitä mieltä että olet jo vähintäin sievä, sitä siuremmalla syyllä kannattaa viettää aikaa oikeasti tutustumalla itseensä, millainen olet ihmisenä, mitkä asiat ovat sinulle tärkeitä, mistä et lainkaan pidä, mitä sinulle on aikaisemmin tapahtunut, ja miten arvelet sen vaikuttaneen itseesi jne. Sieltä luultavasti löytyvät syyt miksi et pidä itseäsi viehättävänä ja miksi et uskalla edes yrittää toteuttaa haaveitasi.
Ei menneisyys tietenkään miksikään muutu, mutta etsi sieltä ne idut, joiden avulla voit edetä eteenpäin.
Hanki korkeakoulutus. Lakimies/lääkäri-tasoa.