Ovatko peliriippuvuus, alkoholismi, huumeaddiktio ja lihavuus sairauksia?

Samaan kastiin mielenterveysongelmien kanssa. Itsehillintä pettää, eikä ole tarpeeksi inspiraatiota korjata tilannetta.

Kaksi aijemman kommentin lausetta olisi pitänyt pistää huomattavasti erilleen toisistaan.. Hups :D

Ei ole sairauksia, vaan luonteenheikkouksia ja osoittaa selkärangattomuutta.

Impulssikontrollin puutetta. On osalla alttiutta sairastua erilaisiin riippuvuuksiin helpommin kuin toisilla. Tärkein lapsille opetettava asia kotoa on itsehillintä. Että jaksetaan odottaa vuoroa. Jaksetaan odottaa "palkkiota" tehdyistä asioista. Yritetään kärsivällisesti uudestaan, vaikkei heti onnistu. Opitaan myös rauhoittumaan ja olemaan ilman jatkuvaa viriketulvaa. Opitaan tekemään myös "tylsiä" asioita vain koska pitää eikä vain siksi, että se on hauskaa ja palkitsevaa ja tietokoenen ruutu vilkkuu iloisesti tuloksena.

Keskushermoston mielihyväkeskuksen toiminnallisia häiriötiloja. Liittyy välittäjäaineiden, mm. Dopamiinin, toimintaan ja vaikutuksen Haitallisista toimintatavoista voi oppia pois mutta alttius sairastua uudestaan on korkea.

Kaikki noi taitaa nykyään olla sairauksia, peliriippuvuuskin.  Sairausstatus vs yksilön vastuu, hankala homma, sillä kukaan ei näihin halua sairastua. Kuten ei syöpäänkään, jonka voi saada elintavoillaan hankittua.

Vierailija kirjoitti:

Keskushermoston mielihyväkeskuksen toiminnallisia häiriötiloja. Liittyy välittäjäaineiden, mm. Dopamiinin, toimintaan ja vaikutuksen Haitallisista toimintatavoista voi oppia pois mutta alttius sairastua uudestaan on korkea.

Näistä ei siis voi parantua, sairaus on ja pysyy, mutta niitä voi hallita, eli pidättäytyminen, kokonaan.

Olen alkoholisti. Kutsuisin tätä enemmänkin oireeksi jostain kuin varsinaiseksi sairaudeksi. Tämä on ainakin itselläni osa isompaa kokonaisuutta.

Yksilön vastuu on hakea itselleen apua, jotta tilanteen voi korjata. Jossain vaiheessa hommaa ei vain pysty kontrolloimaan itse. Ikävä kyllä apua saa aika heikosti usein. Monilla on taustallaan muota ongelmia. Esim. traumaa, neuroepätyypillisyyttä yms. Jos elämä tuntuu jotenkin sietämättömältä, niin sitä tarttuu siihen riippuvuutta aiheuttavaan juttuun kuin pelastusrenkaaseen. Se on siis mielestäni enemmänkin oire, eikä sairaus itsessään.

Joo, kyllä, toiset ihmiset kestävät kaikenlaista ja sen kuin porskuttavat eteenpäin. Kun sotaveteraaneja on tutkittu, niin ei heistäkään kaikki kehitä PTSD:tä, vaikka kokemukset oli yhtä pahoja. Sille ei oikein voi itse mitään.

Omana vastuunani olen pitänyt tuota avun hakemisen yrittänistä ja sitä, että yritän rajoittaa tuhon itseeni. Olen päälle 30v sinkku, enkä halua parisuhdetta esim., jos en toivu tästä. En halua perhettäkään tässä tilassa.

Mä kyllä puhun tästä usein sairautena ja AA:ssa olen huomannut, että joku yleensä ajoi ne ihmiset juomaan alunperinkin. Monella on taustallaan rankkojakin kokemuksia. Itse ainakin pystyin kokeuksissa samaistumaan oikeastaan kaikkien juttuihin jotenkin ja monet tarttuivat mun sanoihini, kun itse ovat tunteneet samoin.

Jos sattuu omalle kohdalle niin sit on sairaus, muiden kohdalla "ryhdistäytykää tanan lusmut wt persut".