Tourette, aika rankka tarina.

Oma koti voisi olla, oma koti, siis omakotitalo jossain kehyskunnassa jossa kävisi päivittäin ammattilainen katsomassa perään. Siellä ei ajoittainen reuhkaus haittaisi.

Kyllä näitä aina on ollut, mutta myös vanhemmat olleet enemmän läsnä, lapset ei eläneet jatkuvassa pelimaailmassa ym. Käytöspulmia ei läheskään näin paljon ollut ikinä. Just katsoin tän yhden äidin instastoorin joka jakaa elämäänsä nepsylasten äitinä, videon lopussa 4v lapsi sylkee äitiänsä naamaan koska se kiva uus tapa ja äiti ei moksiskaan.... Kyllä niille erityislapsillekin tapoja pitää opettaa eikä kaikkea voi hyväksyä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kumma ettei ennen ollut tällaisia sairauksia? 🤔

Entisaikoina vanhemmat eivät olleet niin sairaita että olisivat aiheuttaneet tuollaisia ongelmia omille lapsilleen.

Touretteen liittyvät kropan nykimiset ym. eivät ole kenenkään "aiheutettavissa". Ymmärtäisin tämän spekuloinnin jostain ylivilkkaudesta, mutta Touretten diagnoosia ei saa ilman tahdosta riippumattomia nykimisiä ja pakkoliikkeitä, joten...

Itse ymmärsin tämän kommentin yleisesti kun tässä ketjussa puhuttu myös muista pulmista ja ne monet sen kaltaisia että kyse voi olla jostain muustakin kuin neuropsykiatrisesta häiriöstä. Meillä sanoi ylilääkäri ihan suoraan, että nykyään esim moni vanhempi tulee vastaanotolle asenteella, että lapsella on autisminkirjo koska se ei tottele ja siinä tutkimuksia tehdessä tuleekin esille jotain ihan muuta. Hälyttävää tämä mielestäni on ja vie kyllä uskottavuutta pois heiltä joilla diagnoosi oikeasti on.

Joskus joku ihminen tässä yhteiskunnassa tarvitsee enemmän apua. On totta, että mies itse voisi olla vastaanottavaisempi. Ei tunnu oikeudenmukaiselta, että hän tuntuu valikoivan avun, mitä saa. Kiittämätön, tulee mieleen. Silti, kun laskee 500 terveydenhuollonkäynnin kustannukset ja ambulanssirallin sekä katsoo ihmistä, joka silti edelleen apua haluaisi, niin ehkä hänen kohdallaan pitää vaan auttaa enemmän.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä näitä aina on ollut, mutta myös vanhemmat olleet enemmän läsnä, lapset ei eläneet jatkuvassa pelimaailmassa ym. Käytöspulmia ei läheskään näin paljon ollut ikinä. Just katsoin tän yhden äidin instastoorin joka jakaa elämäänsä nepsylasten äitinä, videon lopussa 4v lapsi sylkee äitiänsä naamaan koska se kiva uus tapa ja äiti ei moksiskaan.... Kyllä niille erityislapsillekin tapoja pitää opettaa eikä kaikkea voi hyväksyä.

No ei ne neuropsykiatrisista erityispiirteistä johtuvat haasteet lopu, vaikks lasta kuinka syyllistäisi ja rankaisisi. Todennäköisesti kävisi juuri päinvastoin.

Mikollahan oli ainakin yksi parempi jakso aikaisemmin siellä Lahdessa, mikä ei kuitenkaan ollut pysyväisratkaisu. Mikä sen jälkeen on muuttunut? Onko Tourette tai liitännäisoireet pahentuneet huomattavasti vai jatkohuolto ollut puutteellista? Tuntuu nurinkuriselta, että toimivasta systeemistä on luovuttu ja taannuttu koko ajan huonompaan suuntaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä näitä aina on ollut, mutta myös vanhemmat olleet enemmän läsnä, lapset ei eläneet jatkuvassa pelimaailmassa ym. Käytöspulmia ei läheskään näin paljon ollut ikinä. Just katsoin tän yhden äidin instastoorin joka jakaa elämäänsä nepsylasten äitinä, videon lopussa 4v lapsi sylkee äitiänsä naamaan koska se kiva uus tapa ja äiti ei moksiskaan.... Kyllä niille erityislapsillekin tapoja pitää opettaa eikä kaikkea voi hyväksyä.

No ei ne neuropsykiatrisista erityispiirteistä johtuvat haasteet lopu, vaikks lasta kuinka syyllistäisi ja rankaisisi. Todennäköisesti kävisi juuri päinvastoin.

Juu ei se rankaiseminen auta, mutta ei se kaiken hyväksyminenkään ;) Näillekin lapsille edelleen voi opettaa mikä oikein ja mikä väärin. Ja päinvastoin itseasiassa autisminkirjoon kuuluu sellainen sääntötarkkuus ja oikein tekemisen halu, ovat hyvin rutiinitarkkoja ja oikeudenmukaisia tyyppejä. Monille vaan ikävä kyllä ympäristö tekee käytösoireet ja se mihin niihin reagoi on kiinni siitä miten ympäristö opettaa. Heitä pystyy opettamaan toimimaan myös toisin. Kannattaa mennä heidän pariin vaikka töihin, hämmästyisit, että mikä oikeastaan kuuluu neuropsykiatriseen oireiluun ja mikä ei ;)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä näitä aina on ollut, mutta myös vanhemmat olleet enemmän läsnä, lapset ei eläneet jatkuvassa pelimaailmassa ym. Käytöspulmia ei läheskään näin paljon ollut ikinä. Just katsoin tän yhden äidin instastoorin joka jakaa elämäänsä nepsylasten äitinä, videon lopussa 4v lapsi sylkee äitiänsä naamaan koska se kiva uus tapa ja äiti ei moksiskaan.... Kyllä niille erityislapsillekin tapoja pitää opettaa eikä kaikkea voi hyväksyä.

No ei ne neuropsykiatrisista erityispiirteistä johtuvat haasteet lopu, vaikks lasta kuinka syyllistäisi ja rankaisisi. Todennäköisesti kävisi juuri päinvastoin.

Juu ei se rankaiseminen auta, mutta ei se kaiken hyväksyminenkään ;) Näillekin lapsille edelleen voi opettaa mikä oikein ja mikä väärin. Ja päinvastoin itseasiassa autisminkirjoon kuuluu sellainen sääntötarkkuus ja oikein tekemisen halu, ovat hyvin rutiinitarkkoja ja oikeudenmukaisia tyyppejä. Monille vaan ikävä kyllä ympäristö tekee käytösoireet ja se mihin niihin reagoi on kiinni siitä miten ympäristö opettaa. Heitä pystyy opettamaan toimimaan myös toisin. Kannattaa mennä heidän pariin vaikka töihin, hämmästyisit, että mikä oikeastaan kuuluu neuropsykiatriseen oireiluun ja mikä ei ;)

Höpö höpö.

Itse Asperger

Kakkahattutäti kirjoitti:

Kyllähän nuo kehitysvammaksi luokitellaan ja niiden perusteella voi päästä sairaseläkkeelle.

No eikä luokitella. Kaiken sortin padkahattuja sitä leipä elättääkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä näitä aina on ollut, mutta myös vanhemmat olleet enemmän läsnä, lapset ei eläneet jatkuvassa pelimaailmassa ym. Käytöspulmia ei läheskään näin paljon ollut ikinä. Just katsoin tän yhden äidin instastoorin joka jakaa elämäänsä nepsylasten äitinä, videon lopussa 4v lapsi sylkee äitiänsä naamaan koska se kiva uus tapa ja äiti ei moksiskaan.... Kyllä niille erityislapsillekin tapoja pitää opettaa eikä kaikkea voi hyväksyä.

No ei ne neuropsykiatrisista erityispiirteistä johtuvat haasteet lopu, vaikks lasta kuinka syyllistäisi ja rankaisisi. Todennäköisesti kävisi juuri päinvastoin.

Juu ei se rankaiseminen auta, mutta ei se kaiken hyväksyminenkään ;) Näillekin lapsille edelleen voi opettaa mikä oikein ja mikä väärin. Ja päinvastoin itseasiassa autisminkirjoon kuuluu sellainen sääntötarkkuus ja oikein tekemisen halu, ovat hyvin rutiinitarkkoja ja oikeudenmukaisia tyyppejä. Monille vaan ikävä kyllä ympäristö tekee käytösoireet ja se mihin niihin reagoi on kiinni siitä miten ympäristö opettaa. Heitä pystyy opettamaan toimimaan myös toisin. Kannattaa mennä heidän pariin vaikka töihin, hämmästyisit, että mikä oikeastaan kuuluu neuropsykiatriseen oireiluun ja mikä ei ;)

Ei kaikki aspergerit ja autistit ole sääntöjä rakastavia rutiinin ihannoijia. Joku ehkä on, mutta ei todellakaan kaikki, älä yleistä.

Autistien omainen

Tätäkin ketjua kun lukee niin aika tietämättömiä moni on siitä mitä on neuropsykiatrinen häiriö ja mikä on käytöshäiriö, ne kun ovat aivan eri asioita. Taitaa monelle kolahtaa se, että vanhempi kasvattaa myös erityislasta, ei se diagnoosi tarkoita sitä, että lapsi voi tehdä mitä vaan koska sillä diagnoosi, näitä nuoria alkaa kohta olla maailma pullollaan jotka oppivat vetoamaan siihen, että ei hän ymmärrä koska hällä diagnoosi... Jessus sanon minä. Käytösoireille ei mitään voi jos niitä tulee, mutta sille kuinka niitä kitketään pois voi. Turhia kaikki terapiat ym koska eihän nepsyihin voi vaikuttaa ;)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä näitä aina on ollut, mutta myös vanhemmat olleet enemmän läsnä, lapset ei eläneet jatkuvassa pelimaailmassa ym. Käytöspulmia ei läheskään näin paljon ollut ikinä. Just katsoin tän yhden äidin instastoorin joka jakaa elämäänsä nepsylasten äitinä, videon lopussa 4v lapsi sylkee äitiänsä naamaan koska se kiva uus tapa ja äiti ei moksiskaan.... Kyllä niille erityislapsillekin tapoja pitää opettaa eikä kaikkea voi hyväksyä.

No ei ne neuropsykiatrisista erityispiirteistä johtuvat haasteet lopu, vaikks lasta kuinka syyllistäisi ja rankaisisi. Todennäköisesti kävisi juuri päinvastoin.

Juu ei se rankaiseminen auta, mutta ei se kaiken hyväksyminenkään ;) Näillekin lapsille edelleen voi opettaa mikä oikein ja mikä väärin. Ja päinvastoin itseasiassa autisminkirjoon kuuluu sellainen sääntötarkkuus ja oikein tekemisen halu, ovat hyvin rutiinitarkkoja ja oikeudenmukaisia tyyppejä. Monille vaan ikävä kyllä ympäristö tekee käytösoireet ja se mihin niihin reagoi on kiinni siitä miten ympäristö opettaa. Heitä pystyy opettamaan toimimaan myös toisin. Kannattaa mennä heidän pariin vaikka töihin, hämmästyisit, että mikä oikeastaan kuuluu neuropsykiatriseen oireiluun ja mikä ei ;)

Ei kaikki aspergerit ja autistit ole sääntöjä rakastavia rutiinin ihannoijia. Joku ehkä on, mutta ei todellakaan kaikki, älä yleistä.

Autistien omainen

Eivät kaikki, mutta lähes kaikki ;) Mutta pääsääntöisesti haluavat toimia oikein jos heille siihen annetaan mahdollisuus, maailman mahtavimpia persoonia joilla sydän paikallaan, kumpa kaikki sen näkisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä näitä aina on ollut, mutta myös vanhemmat olleet enemmän läsnä, lapset ei eläneet jatkuvassa pelimaailmassa ym. Käytöspulmia ei läheskään näin paljon ollut ikinä. Just katsoin tän yhden äidin instastoorin joka jakaa elämäänsä nepsylasten äitinä, videon lopussa 4v lapsi sylkee äitiänsä naamaan koska se kiva uus tapa ja äiti ei moksiskaan.... Kyllä niille erityislapsillekin tapoja pitää opettaa eikä kaikkea voi hyväksyä.

No ei ne neuropsykiatrisista erityispiirteistä johtuvat haasteet lopu, vaikks lasta kuinka syyllistäisi ja rankaisisi. Todennäköisesti kävisi juuri päinvastoin.

Juu ei se rankaiseminen auta, mutta ei se kaiken hyväksyminenkään ;) Näillekin lapsille edelleen voi opettaa mikä oikein ja mikä väärin. Ja päinvastoin itseasiassa autisminkirjoon kuuluu sellainen sääntötarkkuus ja oikein tekemisen halu, ovat hyvin rutiinitarkkoja ja oikeudenmukaisia tyyppejä. Monille vaan ikävä kyllä ympäristö tekee käytösoireet ja se mihin niihin reagoi on kiinni siitä miten ympäristö opettaa. Heitä pystyy opettamaan toimimaan myös toisin. Kannattaa mennä heidän pariin vaikka töihin, hämmästyisit, että mikä oikeastaan kuuluu neuropsykiatriseen oireiluun ja mikä ei ;)

Höpö höpö.

Mikä niin höpö höpö?

Itse Asperger

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä näitä aina on ollut, mutta myös vanhemmat olleet enemmän läsnä, lapset ei eläneet jatkuvassa pelimaailmassa ym. Käytöspulmia ei läheskään näin paljon ollut ikinä. Just katsoin tän yhden äidin instastoorin joka jakaa elämäänsä nepsylasten äitinä, videon lopussa 4v lapsi sylkee äitiänsä naamaan koska se kiva uus tapa ja äiti ei moksiskaan.... Kyllä niille erityislapsillekin tapoja pitää opettaa eikä kaikkea voi hyväksyä.

No ei ne neuropsykiatrisista erityispiirteistä johtuvat haasteet lopu, vaikks lasta kuinka syyllistäisi ja rankaisisi. Todennäköisesti kävisi juuri päinvastoin.

Juu ei se rankaiseminen auta, mutta ei se kaiken hyväksyminenkään ;) Näillekin lapsille edelleen voi opettaa mikä oikein ja mikä väärin. Ja päinvastoin itseasiassa autisminkirjoon kuuluu sellainen sääntötarkkuus ja oikein tekemisen halu, ovat hyvin rutiinitarkkoja ja oikeudenmukaisia tyyppejä. Monille vaan ikävä kyllä ympäristö tekee käytösoireet ja se mihin niihin reagoi on kiinni siitä miten ympäristö opettaa. Heitä pystyy opettamaan toimimaan myös toisin. Kannattaa mennä heidän pariin vaikka töihin, hämmästyisit, että mikä oikeastaan kuuluu neuropsykiatriseen oireiluun ja mikä ei ;)

Höpö höpö.

Itse Asperger

Ei tämä niin höpö höpöä ole, meillä asuu autisti sekä asperger ja kyllä samaistun tuohon. Mahtavia tyyppejä ja todella oikeudenmukaisia ennenkaikkea.

Pakko heittää kysymys tähän, että millainen on mielestänne autistinen henkilö?

Vierailija kirjoitti:

Pakko heittää kysymys tähän, että millainen on mielestänne autistinen henkilö?

Omaehtoinen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pakko heittää kysymys tähän, että millainen on mielestänne autistinen henkilö?

Omaehtoinen

Se on turvamekanismi ja korostuu jos on turvaton. Kun autistin elämä tarpeeksi selkeää, rutiinit, ennakointi ym toimii niin tarvetta ei ole.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pakko heittää kysymys tähän, että millainen on mielestänne autistinen henkilö?

Omaehtoinen

Se on turvamekanismi ja korostuu jos on turvaton. Kun autistin elämä tarpeeksi selkeää, rutiinit, ennakointi ym toimii niin tarvetta ei ole.

Tämä totta, meillä korostuu aina esim jos lähdemme johonkin ja tyttö ei tiedä mitä siellä odottaa, kaikki pitää ennakoida tarkasti. Koulussa tuo myös ongelma, kun aina eivät pysty niin tarkkaan ennakoimaan kaikkea, saattaa mennä ihan jumiin eikä toimi ollenkaan jos näin päättää.

Haastavaa käytöstä esiintyy joskus, tässä teille joiden mielestä ympäristö ei tähän vaikuta.

MIKÄ TUKEE:

• ennakointi

• toimintaohjeet

• aistien huomioiminen

Haastava käyttäytyminen

Autismikirjon lapsilla voi joskus esiintyä haastavaa käyttäytymistä. Haastavaksi käyttäytymistä kutsutaan silloin, kun se tuottaa sel- keää fyysistä, psyykkistä, taloudellista tai sosiaalista haittaa henki- lölle itselleen tai ympäristölle. Haastavaan käyttäytymiseen on aina olemassa jokin syy. Monesti haastavaan käyttäytymiseen liittyvät aistien erityispiirteet, toiminnanohjauksen haasteet, vuorovaiku- tuksen ja kommunikaation vaikeudet ja sosiaalisten tilanteiden aiheuttama kuormittuminen. Erilaiset muutokset toimintaympä- ristössä, esimerkiksi uudet ihmiset tai yllättävät muutokset hoito- päivän aikana, voivat vaikuttaa autismikirjon lapseen huomattavan voimakkaasti. Tällöin autismikirjon lapsen stressitaso nousee. Mikäli tilanne jää huomioimatta, on vaarana, että niin kutsuttu kaaosraja ylittyy ja seuraa haastavan käyttäytymisen tilanne.

Haastavaan käyttäytymiseen vaikuttamisessa kaikkein toimivinta on stressitilanteiden ennaltaehkäisy. Yhtä tärkeää on pohtia haas- tavan käyttäytymisen tilanteeseen johtaneita syitä ja tilannetta edeltäneitä tapahtumia, jotta lapsen kanssa voidaan opetella toi- senlaista tapaa toimia. Parasta haastavan käyttäytymisen ennalta- ehkäisyä on huomioida autismikirjon lapsen erityistarpeet aistien, toiminnanohjauksen, kommunikaation ja vuorovaikutuksen osalta sekä muokata ympäristöä ja toimintatapoja autismiystävällisem- pään suuntaan.

Vierailija kirjoitti:

Haastavaa käytöstä esiintyy joskus, tässä teille joiden mielestä ympäristö ei tähän vaikuta.

MIKÄ TUKEE:

• ennakointi

• toimintaohjeet

• aistien huomioiminen

Haastava käyttäytyminen

Autismikirjon lapsilla voi joskus esiintyä haastavaa käyttäytymistä. Haastavaksi käyttäytymistä kutsutaan silloin, kun se tuottaa sel- keää fyysistä, psyykkistä, taloudellista tai sosiaalista haittaa henki- lölle itselleen tai ympäristölle. Haastavaan käyttäytymiseen on aina olemassa jokin syy. Monesti haastavaan käyttäytymiseen liittyvät aistien erityispiirteet, toiminnanohjauksen haasteet, vuorovaiku- tuksen ja kommunikaation vaikeudet ja sosiaalisten tilanteiden aiheuttama kuormittuminen. Erilaiset muutokset toimintaympä- ristössä, esimerkiksi uudet ihmiset tai yllättävät muutokset hoito- päivän aikana, voivat vaikuttaa autismikirjon lapseen huomattavan voimakkaasti. Tällöin autismikirjon lapsen stressitaso nousee. Mikäli tilanne jää huomioimatta, on vaarana, että niin kutsuttu kaaosraja ylittyy ja seuraa haastavan käyttäytymisen tilanne.

Haastavaan käyttäytymiseen vaikuttamisessa kaikkein toimivinta on stressitilanteiden ennaltaehkäisy. Yhtä tärkeää on pohtia haas- tavan käyttäytymisen tilanteeseen johtaneita syitä ja tilannetta edeltäneitä tapahtumia, jotta lapsen kanssa voidaan opetella toi- senlaista tapaa toimia. Parasta haastavan käyttäytymisen ennalta- ehkäisyä on huomioida autismikirjon lapsen erityistarpeet aistien, toiminnanohjauksen, kommunikaation ja vuorovaikutuksen osalta sekä muokata ympäristöä ja toimintatapoja autismiystävällisem- pään suuntaan.

Päläpälä