Mitä voi elämällä tehdä, kun ei ole mitään

"Yhteiskunnan elättämänä oleminen alkaa tuntua liian syntiseltä, joten mielessä se ainoa ulospääsy elämästä."

Jos ei pysty töihin tai opiskelemaan, ei ole väärin tai syntiä elää yhteiskunnan tuilla, vaikka siltä tuntuisi.

Onko työ- ja opiskelukyvyttömyytesi sellaista sorttia, että pystyisit kuntoutumaan ammattiavulla? 

Up

Sitten kuolet vaan pois, kun et viitsi etkä halua oikein mitään.

Kamalaa vaikka on mitä mahdollisuuksia nykyään niin ei mikään vaan kiinnosta. Entäs työharjoittelu, oletko kokeillut? Entäs vapaaehtoistyö mikä antaisi sisältöä elämään. Onko mitään harrastuksia? Ei ihmistä ole luotu toimettomana elämään. Kukaan ei halua puolisoksikaan mitään kivirekeä jota ei ota oman elämänsä ohjia yhtään käsiinsä muuta kuin valittaa. Onko syy vain että olet laiska ja haet kaikki tekosyyt ettei tarvitse mitään tehdä elämänsä eteen. 

Vierailija kirjoitti:

Kamalaa vaikka on mitä mahdollisuuksia nykyään niin ei mikään vaan kiinnosta. Entäs työharjoittelu, oletko kokeillut? Entäs vapaaehtoistyö mikä antaisi sisältöä elämään. Onko mitään harrastuksia? Ei ihmistä ole luotu toimettomana elämään. Kukaan ei halua puolisoksikaan mitään kivirekeä jota ei ota oman elämänsä ohjia yhtään käsiinsä muuta kuin valittaa. Onko syy vain että olet laiska ja haet kaikki tekosyyt ettei tarvitse mitään tehdä elämänsä eteen. 

Mitä minun pitäisi tehdä? Ymmärrät varmaan että en saa hetkessä luotua nousussa olevaa hienoa työuraa ja upeaa tulevaisuutta täynnä loistavia lupauksia. Ei ole edes voimia siihen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kamalaa vaikka on mitä mahdollisuuksia nykyään niin ei mikään vaan kiinnosta. Entäs työharjoittelu, oletko kokeillut? Entäs vapaaehtoistyö mikä antaisi sisältöä elämään. Onko mitään harrastuksia? Ei ihmistä ole luotu toimettomana elämään. Kukaan ei halua puolisoksikaan mitään kivirekeä jota ei ota oman elämänsä ohjia yhtään käsiinsä muuta kuin valittaa. Onko syy vain että olet laiska ja haet kaikki tekosyyt ettei tarvitse mitään tehdä elämänsä eteen. 

Mitä minun pitäisi tehdä? Ymmärrät varmaan että en saa hetkessä luotua nousussa olevaa hienoa työuraa ja upeaa tulevaisuutta täynnä loistavia lupauksia. Ei ole edes voimia siihen.

Vaikutat masentuneelta, kun sanot vielä että ei ole voimia mihinkään. Sinun kannattaa ensin hommata jostain ammattiapua.

faija kotiutui sodasta 5 vuoden palveluksen jälkeen sotamiehenä. tämän kuulin hautajaisissa.

haavoittui pahasti ja oli käynyt kansakoulun 4 vuotta ennen sotaa, haavoittumisen takia oli 46 asti päivärahoilla. Syvästi uskonnollinen.

ei vihannut vihollista vaan kunnioitti. hankki yo tutkinnon ja yliopistotutkinnon, hankki omistusasunnon ja kuoli yli 90 vuotiaaana. Mietin mistä tämä johtuu. En tiedä. Ehkä siitä, että näki että 20 vuotiaita kaatuu ympärillä. Arvosti elämäänsä.

Rehellisyyden nimissä pitää todeta että faijalla oli ystävien lisäksi paljon vihollisia, kotimaassa. Ei juonut, ei polttanut mutta selän takana oli paljon liiikehdintää, myös ja etenkin uskonnollisiissa piireissä: on sieltä ja sieltä mistä seuraa sitä ja tätä.

Senpä takia osittain ja ehkä kokonaan erosin kirkosta ja lopetin yhteydenpidon superuskovaisiin. Hautajaisiin ei muuten tullut isääni haukkunut saman uskonryhmän miehen vaimo. Ymmärsin miksi. Pahat puheet seuraavat lopun ikäänsä häntä, luulisin. Tai miettiikö omaa käytöstään.

Kylmä jätkä kirjoitti:

En ymmärrä näitä vankiloita, joissa ihmiset istuu vapaaehtoisesti ja jankuttaa samalla ettei pois pääse vaikka ympärillä ei ole edes seiniä. Tuohan on äärimmäisen vapauden tila jos ei ole mitään minkä menettämistä surisi.

Hankkiudu eroon häpeästä. Et voi olla elämästäsi kenelläkään mitään velkaa vaikka se tunkisi sulle almuja. Ei niillä voi ostaa muuta kuin rauhaa niiden antajalle. Tietysti voit muuttaa mihin tahansa jos lopetat pelkäämisen.

Ymmärrän tämän ajatuksen, mutta mihin niin vaan lähtee ilman mitään suunitelmaa (niinku leffoissa). Missä nukkuu yöt esimerkiksi.. Jos lähtee vaan täysin tyhjillä.

Uppp

Voisitko aloittaja vähän kertoa miksi et kykene esim opiskelemaan?

Asutko vielä kotona? Onko nyt aika hankkia ensimmäinen oma asunto, etkä oikein tiedä miten se tehdään?

Yhteishaut alkaa kohta. Ei muuta kuin hakemaan nyt! Vaikka juurikin toiseen kaupunkiin.

Soita jonnekin auttavaan puhelimeen ja kysy neuvoja, keskustelumahdollisuuksia. Työkkärin ammatinvalintaohjaus.

Nyt on hyvä aika lähteä liikkeelle. Kevät tulee.

Siunausta sinulle!

Vierailija kirjoitti:

Asutko vielä kotona? Onko nyt aika hankkia ensimmäinen oma asunto, etkä oikein tiedä miten se tehdään?

Juuri tämä. Tuntuu jotenkin että jos ryhdyn ammattiin opiskelevaksi, en ole tarpeeksi ”hyvä” pääsemään asumaan omilleni ja vielä toiseen kaupunkiinkin pitäisi päästä. Yhden henkilön vuokralla asumisen pyörittäminen vaatii valtavasti euroja kuukaudessa. Tuntuu jotenkin hurjalta että yhteiskunta auttaisi niin hyvin. Jos rahat ei riitäkään? Ei minulla ole mikään leveä elämäntyyli, todellakaan, mutta pelkään silti.

Up

siementä

Mitä sinä haluaisit?

Et tarvitse statusta muuttaaksesi toiselle paikkakunnalle, ei tarvitse kaikille kertoa asioitasi. Joissakin ammattikoulujen aikuiskoulutuksissa on iltakoulutus 2v. ainakin isommilla paikkakunnilla, voi saada opintotukea mutta opintolaina pitäisi ottaa erikseen - mikä voi olla joillekin ongelma. Voit kiinnostua asioista joista pidät erityisesti ja ne yhdistävät ihmisten kanssa, ehkä. Joko lähellä tai kaukana

Oletko jostain uskonnollisesta yhteisöstä kun puhut oudosti "synnistä" ja häpeäntunto estää kaiken etenemisen?

Jos olet vielä suhteellisen nuori, eihän tuossa ole ongelmaa.

1. Haet opiskelemaan toiselle paikkakunnalle, esim. Helsinkiin, sitten kun saat opiskelupaikan, haet paikkakunnalta opiskelija-asuntoa (Helsingissä HOAS tai osakunnat).

2. Opiskelijana saat opintorahaa, asumistukea ja voit ottaa opintolainaa lisäksi. Ei se mikään mahtitulo ole, joudut pinnistelemään, mutta tokihan saat edullista ruokaa opiskelijaruokalassa ja opiskelijakortilla alennuksia.

3. Tärkeintä on nyt valita ala, joka kiinnostaa edes jonkin verran ja jonne voisit tulla hyväksytyksi.

4. Jos jotain henkisen puolen ongelmia, jotka vaikeuttavat opiskelua ja sopeutumista uudelle paikkakunnalle, haet keskusteluapua (Helsingissä kuulut korkeakouluopiskelijana YTHS:n piiriin).

Minkä ikäinen olet? Onko sinulla lukio suoritettuna? Millä papereilla? Mikä ala/koulutus kiinnostaa? Onko mitään osaamista tai harrastusta mistään?

Vierailija kirjoitti:

Et tarvitse statusta muuttaaksesi toiselle paikkakunnalle, ei tarvitse kaikille kertoa asioitasi. Joissakin ammattikoulujen aikuiskoulutuksissa on iltakoulutus 2v. ainakin isommilla paikkakunnilla, voi saada opintotukea mutta opintolaina pitäisi ottaa erikseen - mikä voi olla joillekin ongelma. Voit kiinnostua asioista joista pidät erityisesti ja ne yhdistävät ihmisten kanssa, ehkä. Joko lähellä tai kaukana

Mistä löytäisi tietoa näistä, että tietäisi mihin kohteeseen edes pitäisi hakea. Olen niin pihalla koulutusmaailmasta, että milloin on perustutkinto ja milloin ammattitutkinto, ja onko niissä sisällä vielä eri linjoja.

Vierailija kirjoitti:

Oletko jostain uskonnollisesta yhteisöstä kun puhut oudosti "synnistä" ja häpeäntunto estää kaiken etenemisen?

Jos olet vielä suhteellisen nuori, eihän tuossa ole ongelmaa.

1. Haet opiskelemaan toiselle paikkakunnalle, esim. Helsinkiin, sitten kun saat opiskelupaikan, haet paikkakunnalta opiskelija-asuntoa (Helsingissä HOAS tai osakunnat).

2. Opiskelijana saat opintorahaa, asumistukea ja voit ottaa opintolainaa lisäksi. Ei se mikään mahtitulo ole, joudut pinnistelemään, mutta tokihan saat edullista ruokaa opiskelijaruokalassa ja opiskelijakortilla alennuksia.

3. Tärkeintä on nyt valita ala, joka kiinnostaa edes jonkin verran ja jonne voisit tulla hyväksytyksi.

4. Jos jotain henkisen puolen ongelmia, jotka vaikeuttavat opiskelua ja sopeutumista uudelle paikkakunnalle, haet keskusteluapua (Helsingissä kuulut korkeakouluopiskelijana YTHS:n piiriin).

Minkä ikäinen olet? Onko sinulla lukio suoritettuna? Millä papereilla? Mikä ala/koulutus kiinnostaa? Onko mitään osaamista tai harrastusta mistään?

Lukio meni läpi juuri ja juuri sillä tavalla, ettei korkeakouluopinnot tule kyseeseen. Eikä se fakta minua häiritse, mutta jos se ei riitä nyky-yhteiskunnalle. Kiinnostaisi opiskella tiettyjä luovia juttuja, joita olen harrastanutkin (en nyt kerro tämän tarkemmin). Tästäkin minulle on sanottu joskus että sellaiseen ei pidä mennä, pitää keskittyä tekemään ”kunnon töitä”. Se on tietysti aiheellinen huoli luovilla aloilla, että pitää olla aika luova ja hyvä tekijä, että nykypäivänä joku taho maksaa työpanoksesta. Tämänkin vuoksi mietin, jopa muutto omilleen asumaan elämän pääsisältönä opiskella paheksuttua pehmeämpää alaa, että onko se jotenkin syntistä. Ja vielä yhteiskunta maksamassa. Täällä tosin mainittiin että osin opintotuki koostuu lainan ottamisesta. Sen ei pitäisi olla minulle ongelma.

Millä perusteilla ammatilliset oppilaitokset sitten valitsevat ketkä pääsevät sisään. Nimittäin eikös hakijoita ole joka kerta enemmän kuin opiskelupaikkoja? Eli voiko käydä niin etten pääsekään. Takana minulla siis peruskoulun lisäksi vain lukio. Sitten jos en pääse, miten jatkan elämää.