Kannattaako yhteenmuutto?
Jos kyseessä nelikymppiset jotka ovat jo aiemmin olleet avo- ja avioliitoissa tahoillaan, eivät halua lapsia ja ovat introvertteja ja itsenäisiä luonteeltaan?
Kommentit (62)
Vierailija kirjoitti:
Introvertin kanssa on ihanaa! Kumpikin voi lukea omassa nurkassaan
Tai kämpässään.
Ei yhdessä asuminen merkitse omasta elämästä ja tilasta luopumista.
Mitä niin erityistä te ihmiset teette, että pitää olla oman asunnon verran "omaa tilaa"?
Vierailija kirjoitti:
Mitä niin erityistä te ihmiset teette, että pitää olla oman asunnon verran "omaa tilaa"?
Levitän asunnon lattialle postimerkkikokoelmani.
Erillään asuessa ei ne puolison huonotkaan ominaisuudet ole niin häiritseviä, kun niitä ei tarvitse joka päivä katsella.
Molemmat saa erikseen asumisella nimenomaan ne parhaat palat toisesta ihmisestä.
Kompromissien tarvekin on paljon vähäisempi kuin yhdessä asuessa.
Vierailija kirjoitti:
Mitä niin erityistä te ihmiset teette, että pitää olla oman asunnon verran "omaa tilaa"?
Jodlaan ja soitan pasuunaa.
Asumiskulut puolittuvat ja voitte säästää esim yhteisiä matkoja varten.
Vierailija kirjoitti:
Mitä niin erityistä te ihmiset teette, että pitää olla oman asunnon verran "omaa tilaa"?
Pieren.
Vierailija kirjoitti:
Mitä niin erityistä te ihmiset teette, että pitää olla oman asunnon verran "omaa tilaa"?
Meillä:
Mies työskentelee kotoaan. Hän on toimittaja ja usein tiukat deadlinet vaativat yömyöhään haastattelujen purkuja ja artikkelien kirjoittamista. Hän siis tarvitsee hiljaisuutta ja tilaa. Olen pari kertaa nähnyt hänet työn imussa ja emme voisi olla samassa tilassa silloin. On eri aikavyöhykkeellä, kokkaa ja keittää kahvia öisin.
Minä puolestani olen erityisherkkä äänille ja toisten ihmisten energioille: aistin miehen työstressin enkä voisi keskittyä mihinkään kun hän tekee ajatustyötä.
Ei. Oma koti ja oma tila on hyvä olla.
Vierailija kirjoitti:
Asumiskulut puolittuvat ja voitte säästää esim yhteisiä matkoja varten.
Minun tapauksessani eivät puolittuisi; haluaisin isomman asunnon ja puolet vuokrasta on isompi kuin nyt maksan.
Ei tarvitse laittaa ruokaa toisen mielen mukaan.
Jos muutatte yhteen, olette ansassa. Jos molemmilla on oma koti, yhdessä oleminen on valinta.
Vierailija kirjoitti:
Ei yhdessä asuminen merkitse omasta elämästä ja tilasta luopumista.
Kyllä nimenomaan merkitsee juuri sitä. Siksi pariskunnat lihoo ja rumenee ensimmäisen 2 vuoden aikana jos asuu yhdessä. Ei ne liho rakkaudesta vaan väsymyksestä, stressistä ja vitutuksesta kun oma elämä on viety.
Onko täällä ihmisiä joita yhteenmuutto on kaduttanut?
Tai päinvastoin, että olisit toivonut asuvanne yhdessä?
Varmaan enemmän kaduttaa jos yksityisyys viedään. Ette koskaan saa takaisin seurustelun taikaa.
Introvertin kanssa on ihanaa! Kumpikin voi lukea omassa nurkassaan