**LOKAMASUJEN MAANANTAI**
Kommentit (19)
Miannille jaksuja hyttysten kanssa! Me asutaan tässä Tampereen kupeessa ja ainakin vielä pystyy pitämään ovea auki iltasellakin ja silti hyttyset pysyy pääosin poissa. Meidän pikkuneitiä on hyttyset tai jotkut muut ötökät kyllä syöneet neljän paukaman verran, jotka on viikonloppuna muuttuneet vesikelloiksi(!). Mä jo luulin, että tytsyllä on vesirokko, mutta ei kuulemma voi olla noin lievänä. Mutta siis kummallista, että tyttöä ei ollenkaan häiritse tai kutise nuo paukamat, onneksi!
Mun pitäisi hommata sellainen tukivyö, jospa se auttaisi kipuhin. Ainakin osa kivuista tuntuisi olevan heikkojen vatsalihasten syytä, joten tukivyö voisi auttaa. Ei vain huvittaisi ostaa heti itselle, koska viime raskaudessa sain lainaksi kaverilta tukivyötä ja se vaan aiheutti mulle supisteluja. Harmittaa siis, jos menee ostos ihan hukkaan. Onko joku muuten ostanut tukivyötä? Mikä oli hinta?
Mulle alkaa iskeä todellinen paniikki gradun kanssa kun nyt on jo juhannusviikko, apua! Mä vaan edelleen litteroin noita mun haastatteluja ja yksi olisi vielä kokonaan tekemättä. Mä en käsitä, miten ehdin tekemään g:n valmiiksi ennen vauvan syntymää. Mites muut graduntekijät? Missä vaiheessa menette?
Aurinkoista viikkoa lokamammoille,
S-I ja Lumikukka 24+6
Sairaslomalla nyt sitten ollaan.. niiden menkkamaisten särkyjen takia. Lepoa vaan ja torstaina lääkäriin tarkistuttaan se kohdunsuu/-kaulan tilanne. Pissakokeeseen pitäisi mennä myös tänään tai huomenna aamulla. Toi saikulle jääminen on aina aika stressaavaa, jotenkin on ihan sairas työmoraali, että tuntuu et jättää muut pulaan ja että onkohan sitä oikeasti niin sairas sitten muka. No, nyt pitäisi lepäillä ja katsoa meneenkö särkyilyt ohi. Toivon todella, että menis ohi!!! Mulle vaan toi lepo on niin hankalaa, jotain pitäis puuhailla koko ajan. Mut nyt täytyy laittaa asiat tärkeysjärjestykseen ja ajatella Ykköstä masussa! Ainakin se liikkuu innokkaasti, että sitä ei ole tarvinnut stressata!
No, menen lukemaan kirjaa. Ajatelkaas, pian on juhannus! Onneks ei olla lupauduttu mihinkään kummoiseen jussin juhlintaan, että ihan vaan mökille mennään oleileen.
Kivaa viikkoa muille!
terveisin Alisa ja vauveli 24+0!!!!
ALISA, onneksi olet saikulla! Ota hyvin rauhallisesti siihen torstaihin asti. Sen jälkeen voi miettiä varmasti enemmän kun tietää mikä tilanne.
GRADU: Paussilla istuu. Pari viikkoa jatkuu vielä duuniprojekti, sen jälkeen sitten... Muakin lievästi huolestuttaa valmistuminen, ei ajanpuutteen vuoksi varsinaisesti (olen tosi nopea kirjoittamaan ja vaikka nyt itse sanonkin niin onneksi sen verran lahjakas kirjoittaja, että uusiksi ei tarvi mitään tehdä - datakin on valmiina, täytyy vaan katsella se läpi ja tehdä analyysit + pohdinta).
Mutta mua huolettaa vähän se, että en siis ehdi saada _mitään_ palautetta koko gradusta ennen kuin palautan. Ohjaaja ei ehtinyt järjestää mulle seminaaria ennen lukukauden päättymistä eikä sitten ehtinyt itsekään antaa palautetta. Vähän kyllä v*tuttaa, mutta ilmoitin sitten hänelle että tulen palauttamaan gradun ihan valmiina heti syyskuun alussa. Jotain pieniä muutoksia ehdin vielä tehdä, mutta haluan jättää sen viralliseen arvosteluun ennen lokakuun alkua. Lokakuun HALUAN varata kokonaan esikoisen kanssa oloon, kun tiedän että siitä joutuu tinkimään sitten kakkosen tultua niin paljon että harmittaa.
Eipä muuta tällä erää. Jos lähtisi tuon typykän kanssa pihamaalle... tai ensin täytyy vissiin panna ruokaa uuniin.
Hyvää viikonalkua!
Coe rv 22+1
Eilen en ehtinytkään pinoutumaan, kun oltiin koko päivä Alastarolla Radalle.Comin kekkereissä :) Hitsit, että oli lämmin ja selkä/niska/olkapäät sitte kärvähtivät ja ovat nyt sairaan kipeet :( Olen niitä rasvaillut tässä, mutta kun jo paitakin tuntuu päällä inhottavalta!! Mä en ole varmaan ikinä ennen palanut, rusketun kyllä _tosi_helposti, mutta nyt oli niin paahtavaa eikä tietty aurinkorasvaa kuvioissa mukana.
Tosin 10 aikaan lähdettiin ja 18 aikaan tultiin takasin. Käytiin vielä Rossossa syömässä tullessa :)
Jostain vaan sitä energiaa pursuaa ja siivosin sitte vielä illalla koko huushollin :) Olen itekin äimänä siitä miten olen niin energinen ja tekee mieli tehdä kovasti kaikkea! Olo on muutenkin aivan mahtava, kun ei ole minkäänlaista raskausvaivaa ja voin nauttia täysillä :)
Poju liikkuu erittäin ahkerasti masussa ja eilenkin siellä, kun autot kiihdytteli niin taisi pörinät kuulua hyvin masuun, kun siellä niin touhuttiin. Sitte taas oli jokunen aika ihan hiljasta ja sitte meno alkoi taas :)
Se DVD muuten näkyi porukoitten koneella ja aloin itkemään jo ennen kuin se filmi alkoi ! Tuli niin haikee mieli ja ikävä pikkuista. " Niin lähellä mutta niin kaukana" .....tämä vaaveli :)
Meillä oli sitten eilen pitkästä aikaa isännän kanssa kunnon " läheisyyttä" kuvioissa ja tuli kyllä molemmille tosi hyvä mieli :) Oli sitä sitte jo odotettukin tovi!!
Tänää olisi iltavuoro edessä ja sitten taas kaksi vapaata :) Huomenna mulla on neuvola klo 10. Odotan aina noitakin käyntejä innolla, tosin se vaaálle meno on aina vähän jännittävää. Olen ainakin liikkunut nyt enemmän ja mielestäni syönytkin hieman enempi kohtuudella, että ihan kamalan paljon ei paino ole saanut nousta! No, huomenna sen näkee. Hemppa tuskin kovin laskenut on, jos siitä voi päätellä tämän energian määrän :)
Eipäs tässä tällä erää taas muuta! Viettäkää oikein ihana aurinkoinen päivä, täällä on ainakin _todella_ lämmintä!!
Haliterkuin: Je_Ni & Pikku-Isäntä 25+1
lämpimät huomenet! (ulkona jo 24astetta lämmintä:))
viikonloppuna jäikin palstailut vähille kun oli lapsen synttärit ja niiden järjestelyjä, meni oikeastaan koko viikonloppu ihan ohi, onneksi miehellä kuitenkin pieni loma tuossa juhannuksella niin saa vähän perheen yhteistä lepoaikaa!
miannille jaksuja kutiavan katraan kanssa! itellä tuo allergia voimistaa ötököitten puremien veikutuksia ja nyt varsinkin ku ei voi lääkkeitä syödä, oikein jännittää miten pärjätään mökillä minä ja tuo poika ens viikolla (kainuussa mökki) noitten ötien kanssa.
muistaaakseni kyllä on semmoinen puudute-puikko mitä voi käyttää lapsille ja myös raskaana ollessa, etono tai joku? täytyykin kaivella lääkekaappeja jos sitä vielä löytyisi..
s-i.lle tsemppiä gradu-rutistuksen kanssa!
ja koitahan alisa saada lepäiltyä että jää nuo suppailut.. vauva on kuitenkin ykköen, eiköhän töissä hetki pärjäillä vaikka lepäilisitkin:)
tänään neuvola, ihanaa päästä kuuntelemaan myttyä. viimekerrasta tuntuu olevan taas niin kauan, vaikka eipä siitä taida olla enempää kuin kuukausi, aika vaan menee niin nopeaan.
mieskin eilen kyseli että onko mulla haikea olo jo tän masun suhteen (tietää mun ainaisen vauvakuumeen;)).. joo ja onhan minulla! melkein nyt jo ikävä tätä kumpua! niisk
turvotus inhottavaa, eikä nämä lämpimät ilmat ainakaan auta, vaikka kiva silti kun on lämmintä:)
jalat kramppailee yöllä vaikka jalassa villasukat sukat ja untuvatossut! huooh.
supistelee.auu.
yö menee asentoa vaihtaessa,nyt jo!
mutta ihanaa silti on! aivan ihanaa! ja hirmuinen kaipuu jo saada vauva syliin..
näin muuten yöllä kummaa unta (en tiedäliittyykö eilisiin pohdintoihin , miten esikoinen ahtaa reagoida vauvan tuloon..) nimittäin oltiin jätetty poika autoon kahvilakäynnin ajaksi, oikeasti en ikinä jättäisi lastani tuollein, ja kun palattiin takaisin autoon oli auto varastettu ja lapsi sen mukana!!! olin aivan paniikissa, että emme saa rakasta poikaa ikinä takaisin ja herätessäkin vielä kurja olo tuon unen takia!
täytyy juosta piipille..
aurinkoista viikon alkua tytöt!
fiikuna ja mytty 23+5
Täälläkin on ihanan lämmintä ja mieliki ihan suhteellisen ilonen ku pääsee pitkästä aikaa nla- toistaseksi ei oo mitää estettä tullu, vaikka jotenki kokoajan ootan että kohta jotai kuitenki tapahtuu eikä päästäkää. Viime vkolla ku jouduin 2x perumaan oksennustaudin takia sen nla. On muuten tosi ärhäkkä tauti olemassaan, että jos kuulette jossain olevan mahatautia KIERTÄKÄÄ kaukaa! Menee saletisti kaikki läpi ja vaikka kahteen kertaan.
Supistelee!! Minusta tuntuu että maha on kokoajan ihan kova- onneksi harvemmin on kipeitä suppareita, että ehkä nämä ei oo mitenkää vaarallisia. Toivon niin. Milläs vkolla se toinen lääkäri oikein olikaa? 26 vai 30? vai miten meni.. olis varmaan hyvä minunki päästä tarkistuttaan tuota alapään tilannetta. Mutta on kyllä oikeasti jo häiritseviä nuo supparit, kun niitä tulee niin tiheään- vaikkei ne kipeitä oo niin eihän ne silti mukaviakaa ole.
vauva on reipastunu liikkumaan ja potkuttelee suhteellisen tiheeseen. Ihan kivaa;) Mutta kerronpa sitte nla jälkeen iltasella että mitä siellä sanottiin..toivottavasti vaan kaikki olis hyvin.
Voihan itikat- eikös tavan kortisonivoide lievitä sitä kutinaa? Että voiskos sitä vähän Mianni laittaa pistoihin..tai sitte sitä Aloe vera geeliä? En kyllä tiä mistä sitä saa, iteki sitä tarvisin.
S-I:lle tsemiä sen gradun kanssa- kyllä se varmasti valmistuu ja toivottavasti vielä ajallaanki! ainiin..siitä tukivyöstä. Kaveri tilasi netistä, mutta ku en muista osotetta, ja se makso vaan jotai 15e. Käsittääkseni kaupoissa maksaa sen 30e ainaski? Mutta voin yrittää selvittää tota nettijutskaa että missä se oli, ku tarvisin ehkä iteki tukivyön- kylläkin alapään suonikohjujen takia, mutta jos se vyö helpottas painetta sielläki päässä..toivon niin.
Joop, mutta pitänee ryhtyä hommiin ja sitte syömään, kaupungille ja nlaan. Viettäkäähän mukava päivä!
Jääsydän rv 20+6
Pakko kommentoida kun fiikuna kirjoitti tuosta painajaisestaan, joka kuulosti tosi inhottavalta. Nimittäin mulle kävi ihan kamala juttu esikoisen kanssa perjantaina ja tämä ei siis ole unta vaan totta!!! Oltiin mun siskon ja tytön (1v10kk) kanssa kaupungilla perjantaina aamulla Seppälässä ja odoteltiin työn kanssa siinä kaupan käytävällä mun siskoa, joka oli sovittamassa vaatteita. Neiti ei suostunut istumaan rattaissa, joten annoin hänen kävellä mun vieressä ja sitten huomasinkin vastapäätä kassajonossa mun siskon ja sanoin hänelle jotain, et aiot sitten ostaa nuo bikinit. Sitten katsoin viereeni... taakseni... joka puolelle ja tyttöä ei näy missään. Miten ihmeessä neiti ehtikin karata omille teilleen, vaikka mun siskokin katsoin meihin päin koko ajan. Sitten ei löydy tyttöä mistään, katson kaikki lähimmät vaatetangot ja niitten välit, iski paniikki, sisko alkoi juoksemaan ympäri kauppaa, mä olen paniikissa ja huusin vaan ihmisille, että etsikää mun tyttöä.
Siis oli niin KAMALAA ja mä olin ihan hysteerinen!!! kauppa oli kellaritasossa, joten varsinaista vaaraa ei jälkeenpäin ajatellen ollut, ehkä liukuportaat pahin. Mutta mulle tuli siis totaalisen voimakas olo, että joku nappasi mun kullanmurun ja mä en näe häntä ikinä enää. No, tällä tarinalla on onnellinen loppu eli sisko löysi sitten neidin ihmettelemästä jotain pylvästä toiselta puolelta kauppaa. Mulla oli kyllä koko viikonlopun ihan kamala olo asiasta ja ainakin sain hyvän opetuksen, että tuon ikäistä on katsottava koko ajan silmä tarkkana. Ei tarvi kuin vähän kääntää katsettaan, niin typy voi olla jo kaukana.
Mutta nyt sen gradun kimppuun takaisin...
S-I
Kiitos kaikille jotka jaksamista toivotteli, sitä tarvitaan :)
Coe: Sain ajan psykologille kun itse sitä pyysin! Soittelin tänään sen perään ja se onkin jo keskiviikkona, ylihuomenna, jippii! Minusta tuntuu etten jaksaisi hoitaa tuosta esikoista enää sekuntiakaan eikä tekisi enää aamulla mieli nousta ylös ollenkaan. Mies sanoi eilen, että häntä pelottaa jättää minut tänne kotiin lapsen kanssa.
Se pelkopolilla käynti tosiaan nosti kaiken pelon pintaan, sitä ennen pystyin sulkemaan koko asian mielestäni. Huomasin myös siellä että olen ruennut pelkäämään sairaaloita, sekin vielä! Aina ennen olen vaan tykännyt käydä.
Outoa miten yksi pelko lamaannuttaa ihmisen ihan kokonaan, en minä tunne enää itseäni ollenkaan!
Minulla meni se esikoisen synnytys vähemmän hienosti ja siitä minulle jäi kamala pelko, lähinnä siitä että mitä jos lapsi kuolee ja miksi kivuille ei tehdä yhtään mitään, missä kaikki henkilökunta pyörii kun synnyttäjä on yksin.
Kamalia painajaisia näen joissa syntyy kuollut lapsi yhä uudelleen ja uudelleen eikä kätilöä näy sillä hän juo kahvia taukohuoneessa eikä välitä kutsukellon soitosta yhtään, hyi mikä uni.
Minusta ei saa tänäänkään mitään järkevää tekstiä, kirjoittelen sitten enemmän kunhan saan pääni kasattua. Toivottavasti se psykiatri, vai olikohan se psykologi, auttaa jotenkin. Luulen kyllä että joudun käymään siellä useamman kerran.
Miannille myös jaksamista ja muille joilla on huolia ja murhetta!
-lupicaia 25+1 jos nyt enää oikein muistan
Hyvä että sait uuden ajan, ja anna ihmeessä palautetta edellisestä kerrasta, juttele siitä miksi pelot susta nousivat pintaan (ts. mikä sen aiheutti, oliko se juuri sairaalaympäristö vai se mistä puhuitte vai mikä). Psykologit ovat aika herkkää porukkaa, harvassa ovat ne tyypit jotka taputtavat selkään ja sanovat että " kyllä se siitä" ja lähettävät kotiin. Kiirettä tietysti pitää ja siksi voi käydä virhearvioita. P
Psykiatreista en kylläkään tiedä mitään :) Psykiatri on siis lääkärikoulutuksen saanut, psykologiaan erikoistunut - psykologi ei ole lääkäri vaan opiskellut pääaineena psykologiaa, ei lääketiedettä. Usein katsantokanta on vähän eri, psykologi ei esim. voi määrätä lääkkeitä ja siksi moni psykologi ei niihin otakaan kantaa.
SIGNORINA-IIRIS: Vitsi että nuo mukulat liikkuukin kaupassa nopeasti! Me oltiin kans eilen liikkeellä ja tyttö eka kertaa pääsi itsekseen kävelemään kaupoissa. Tuntui että jos hetkeksi käännän katseen ja vilkaisen jotain paitaa, niin typy on kadonnut. Joten samastun myös kokemukseesi, onneksi teillä selvittiin säikähdyksellä. Voin kuvitella kyllä paniikin asteen :/ ONNEKSI Suomessa on kuitenkin tosi turvallista tuossa suhteessa, lapsiahan häviää aniharvoin varsinkaan paikoilta, joissa on paljon ihmisiä. Ihan heti ei tuu mieleen ainuttakaan tapausta. Tuntuu että useimmiten ihminen vie lapsen vaan neuvontaan tai myyjälle, jos katoaminen sattuu.
Ei me muuten sinne pihalle asti päästy :( On ihan sairaan huono omatunto kun on niin paljon töitä että tämä ykköstyö jää ihan huonolle hoidolle. Onneksi enää pari viikkoa...
Coe
Aion kyllä vielä kysyä miksi tuo pelkopoli on tehty vähän vasemmalla kädellä? Siinä kun olisi sellainen sydämellinen ihminen mille saisi itkeä niin monella varmasti pelko hellittäisi jo sillä yhdellä käynnillä, ihan vaan sillä että joku kuuntelee ja ymmärtää.
Eipä mekään oo pihalle päästy. Tai no poika oli kaverinsa kans pari tuntia, mutta isompi tyttö tuli sisälle alle 10minuutissa, kun pelkää naapurin ruohonleikkuria ja kuopuksen kans en edes viitsi mennä, ettei enää enempi sääsket syö.
Laitoin tosiaan sitä kortisonivoidetta (1%) lapsille eilen illalla yöksi. Pojalla tuntui auttavan, mutta pienimmällä ei, enkä kyllä uskaltanu oikeen kasvoihin sitä laittaakaan, kun hieroo silmiin. Tänään ajattelin käydä illalla apteekista semmosta suihketta, joka lievittää kutinaa. Meidän äiti oli sitä käyttäny mun pikkuveljelle aikanaan ja se oli ollu hyvä.
Ihanaa, kun joku jo nyt haikailee masun perään :) Mulla ei oo ikinä ollu sitä tunnetta. Olen aina ollut oikein onnellinen, että oon saanu lapsen syliini ja ikinä en oo ollu mikään raskausihminen. Siis onhan se tavallaan ihanaa, mutta jos vois plussatestistä hypätä suoraan synnytyssaliin, niin käyttäisin tuon mahdollisuuden heti :D
Eka raskaus vielä oli ihan ok, koska sillon pysty tosiaan keskittymään siihen, kuuntelemaan oloaan ja toimimaan sen mukaan. Mutta eipä se enää sitten onnistu, kun on nuita isompia lapsia.
Juupelis, mutta minä lähden laittelemaan pyykkejä kuivaan.
Ei meinaa malttaa koneellakaan käydä, kun on niin ihanat ilmat! Olen kyllä nyt nauttinut kotiäitiydestä todella paljon. Kiva puuhailla ulkona kaikkea.
Signorina-Iiris; sympatiani saat, noi pikkuset on kyllä käsittämättömän nopeita. Olen itse harkinnut valjaitten ostamista. MEille ei vielä ole sattunut mitään vakavaa tilannetta, mutta olen miettinyt, että miten sitä saisi itsensä rauhoitettua hätätilanteessa. Oltiin koko perhe kevättalvella ulkomailla ja odoteltiin seuraavaa konetta leikkihuoneessa. Siellä oli toinenkin suomalaisperhe ja heidän noin vuoden ikäinen pikkupoikansa jäi jumiin sellaisen puisen lentokoneen sisään. Jalka oli jotenkin hassusti taittunut taaksepäin ja häntä ei saatu irti, vaikka moni yritti nostaa. Äiti meni ihan hysteeriseksi ja juoksi vain ympyrää ja huusi. Tottakai pikkuinen pelästyi entistä enemmän. Oli melkoista sählinkiä, kun minä yritin rauhoitella äitiä, että hän rauhoittaisi poikaansa, joka säikähti luultavasti enemmän äitinsä reaktiota, kuin itse tilannetta. Perheen isä oli vessassa käymässä ja hän sitten lopulta sai pojan irti, veti vaan lujasti, eikä onneksi pojalle sattunut mitään.
Lupicaia: Kuulostaapa huolestuttavalta. Toivottavasti saat apua, milloin miehelläsi on kesälomaa, että saisit apua esikoisen kanssa. Mutta yksi kerta ei varmastikaan vielä onnea tuo, mutta toivottavasti edes vähän helpottaisi.
Unista, näin ensimmäistä kertaa tämän raskauden aikana synnytysunta ja synnytin naapurin vauvan. Heille on tulossa joulukuussa vauva.
Omaa napaa; olo on mainio, ei juurikaan mitään raskausvaivoja. Verenpaine edelleen matalalla ja vähän huippaa silloin tällöin, mutta ei kummempaa. Masunautti potkiskelee säännöllisen epäsäännöllisesti, lähinnä iltaisin on potkusessio, jolloin isukki puhelee vauvalle ja itse silittelen massua. Poikaolo on edelleen vahva.
K&T&masunautti la 16.10
Esikoinen nukkuu ja ajattelin pitkästä aikaa taas vähän kirjoitella. Aika vähän olen käynyt edes lukemassa. On niin ihanaa kesää pidellyt ettei olla sisällä juuri ollenkaan!!
Joku kyseli tukivyöstä. Mä käytin paljonkin esikoisen aikaan 20-30 viikoilla, mutta sen jälkeen se aiheutti minullekin tosi paljon suppareita. Nyt en oikeastaan ole käyttänyt ollenkaan, vaikka olisi ollut hyvä. On jossain golfbägissä varaston perällä piilossa. Mutta se vyö on tosi hyvä niin kauan kuin se ei noita suppareita aiheuttanut.
Aloe Vera geeliä saa ainakin luontaistuotekaupoista ja on tosi hyvää ainetta kaikenlaisiin ihovammoihin. Ja ihan on luonnontuote ja hellävarainen herkällekin iholle. Varsinkin palovammoihin ja palaneeseen ihoon oon käyttänyt. Ei mun käsittääkseni pitäis olla käyttöestoa raskauden takia, mutta kandee kysyä.
Masuun kuuluu hyvää ja alkaa olla vähän parempi tämä pääkoppakin. Esikoisen kanssa sama juttu. + - 20 rv oli melkosta mielenmyllerrystä, mutta olen katsonut sen tarpeelliseksi asioiden järjestely vaiheeksi, jotta voisin paremmin keskittyä vauvaan kun sen aika tulee. Olisin kuitenkin ihan valmis saamaan vauvan syliin, enkä tule kaipaamaan ihan heti raskautta tai masua. Kiristää kokoajan ihan vietävästi kun masu venyy. Muuten tällä hetkellä on melko vähän ikäviä oireita. Nautin siis kuitenkin olostani! :)
Oltiin viikonloppuna Naantalissa Muumimaassa ja jäipähän tuokin viimeiseksi moneen, moneen vuoteen! Aivan ihana paikka, mutta aivan järjettön määrä ihmisiä. Eipä siellä lapset paljoa päässeet nauttimaan. Varsinkaan nuo ihan pienemmät taaperot. Kuitenkin ilme esikoisen kasvoilla kun hän näki Muumimaaman, muumipeikon ja niiskuneidin oli kaiken kamalan ihmispaljouden väärtti. Poika rakastaa niitä isoja muumeja. Reippaasti taputteli ja hali ja olisi vaikka kuinka kauan halunnut olla siinä paijaamassa. Hän on siis 1v 8kk. Muuten Naantali on ihana kaupunki ja nautittiin tosi paljon pienestä viikonloppulomasta.
Ja huomenna sitten Brunolle 4 d ultraan. Ihanaa! Jännittää onko kaikki ok ja kivaa saaha tietää kumpi tulee! Mulle ihan sama. Mies toivoo hitusen enempi tyttöä vaikkei sitä ääneen uskalla myöntääkään. Saahan sitä toivoa ja kuitenkin se ihana nyytti on juuri oikea ja se jonka meille pitikin tulla!
Koittakaahan jaksaa siellä pohjoitessa itikoiden pörräys ja muillekin ihania kesäpäiviä toivottelee,
Namaste rv 25+2
Lämpöiset kelit vaan jatkuu...Kivaa!
Minä saan myös harmaita hiuksia tuon vilkkaan(=lue, TODELLA vilkkaan) esikoispoikani kanssa...On aina ollut liukasliikkeinen ja silmät saa olla selässäkin jotta poika pysyy valvonnassa. No, nyt on uintikelien aikaan tullut suuren suuri pulma kun tuo meidään vesipeto ei pelkää vettä yhtään.
Juoksee aivan holtittomasti veteen, hyppää sukelluksiin ja kun sieltä nostetaan pois niin sanoo vaan" kivaa oli" :/ Voitte arvata vaan miten huolesta suunniltaa tämä äiti on pojan mneoa seuratessa...
Eilisen illan sitten tutustuttiin netistä kaikenlaisiin turvavälineisiin, jotta rannalla voisi olla edes pikkuisen kevyemmin mielin...
Päädyttiin sitten ostamaan tuollainen Swimcoach-uimapuku, joka kelluttaa lasta..Ei ole siis mikään pelastusliivi, mutta auttaa ainakin uimaan opettelussa...
Onko kellään kokemusta tai muita vinkkejä jotka voisi auttaa meitä tässä pulmassa?
Joku mietti valjaiden ostamista muksulleen...Just eilen kaupassa näin pienen lapsen valjaissa ja suoraan sanottuna tuli aikamoinen koirafiilis siitä kun isä nykäisi lapsen leipäkorin luota pois...:/ Mulle ei kyllä nuo valjaat iske sitten yhtään...Rattaissa tietty on kätevät, mutta sellaset joilla kävelytetään niin noup...Ja minun mielipide siis, tiedän että toiset tykkää käyttää ;o)
Pitäis muksulaista mennä laittamaan unille, pelko vaan että meikä nukahtaa siihen myös ja sitten nukkua posotetaan monta tuntia =O
Oma maha on jo varsin muhkea, oliskin veikeää kun kaikilla odottavilla äideillä lukisi paidassa teksti millä viikolla on menossa ;)
Supistuksia ja pistämistä tuossa vatsan oikealla puolella kävellessä...Tuntuu ilkiältä..Minutkin lääkäri olis laittanut saikulle juuri menkkakipujen&suppareitten vuoksi, mutta kotiäitien on hankala jäädä sairastamaan ja vielä hankalampi levätä...
Mutta nyt laitan koneen pois ja menen nukuttamispuuhiin...
Voikaa hyvin ja nauttikaa lämmöstä =)
Terkkuja,
Camelot 22+4
Tulinpa pikaisesti lukemaan eilisen ja tän päivän kuulumiset.On nimittäin paussi ruohonleikkuusta.Lämmintä riittää,mutta onneks vähän tuulee niin ei oo kovasti noita ötököitä.
Eilen käytiin ostoksilla Keskisellä Tuurissa.Oli mukava päivä.Nauttittiin omista eväistä matkan varrella,paikan päällä sitten syötiin ja jälkkäriks tietysti jätskit.Lapsetki tykkäs ja kerranki oli onnistunut shoppailumatka.Olin kyllä aivan loppu ku illalla päästiin kotiin.Jalat aivan turvoksissa ja selkä kipee autossa istumisesta.
Täytyy jättää pitemmät matkat sinne hamaan tulevaisuuteen!
Ötökkä sympatiat Miannille! Me asustellaan täällä Kokkolassa metsän reunalla ja kyllä riittää mäkäräisiä.Ei puhettakaan että vois pitää ovia auki.Iltasin kun oon kukkia lähteny kasteleen niin ne tekee oikeen kunnon hyökkäyksen!! Voin vaan kuvitella miten teillä niitä siellä riittää!
Mullakin oli samanlaisia tuntemuksia kuin sulla Alisa78,silloin ku jäin sairaslomalle töistä.Viikkoja oli mulla silloin 20 ja rapiat päälle ja sitä ennen oli takana kesäloma viikot.Aikani märehdin,mutta nyt oon kyllä nauttinu olostani ja oon jotenkin ymmärtäny hellittää ajatusteni suhteen.Mulla vaivana paha iskias,eikä puhettakaan että voisin hoitaa työni! Kyllä ne siellä töissä pärjää.Pidä nyt huolta itsesatäsi ja vauvasta!!
Lupicaialle vielä tahtoisin tsempit toivottaa!! Toivon kovasti että pääsisit asioistasi juttelemaa ja sitä kautta asiat alkaisivat selkenemään ja pahimmat pelot poistuisivat.Onneksi tässä on vielä hyvin aikaa ennen kuin se meidän lokakuu koittaa.Voimia arkeen!! Olet ajatuksissani.
(.) kasvaa kyllä kovaa vauhtia.Ja kaikki tuolla alhaalla tietysti painamassa.Mullahan ei oo koskaan ollut närästystä,eikä tunnetta että vauvat ois potkinu kylkiluihin.Ennemminkin viimeiset kymmenen viikkoo tuntuu että ne tipahtaa hetkellä millä hyvänsä.Saas nähä kuinka tällä kertaa.Parina päivänä on meinannu vähän supistaa,mut ei pahasti.Selän kannalta on taas pikkasen pahempi jakso menossa.Neuvola keskiviikkona ja nyt jo ahistaa mitkähän lukemat saan siihen vaakaan!!
Nukkunu oon yllättävän hyvin.Pissattaa vaan aika useesti.
Nyt lähen jatkaan ton nurmikon kans,kun lapsetki on vielä nokosilla.
Mukavaa alkanutta viikkoa lokamammat ja masut!!
toivotteleepi Päivänsäde kera pikku miehen 24+1
En ole moneen viikkoon käynyt lukemassa enkä kirjoittamassa,ei vaan ole saanut aikaiseksi..
Vatta kasvaa kovaa kyytiä ja paino nousee lähinnä 500g viikossa!!!Alussa ei noussut ja nyt ryminällä,prkl..jalat turpoaa pötkylöiksi joika päivä mutta pieniähän murheita nuo ovat :)
Ötöistä että kyllä täällä meillä kokkolassa niitä löytyy,asutaan täällä " maalla" ja iltasin piha täynnä.Tytölläkin turpos silmä kiinni yks päivä..
Töitä vielä vajaa kuukausi ja sitten lähdetään reissuun.
Jaksamisia kaikille ja nautitaan ihanista ilmoista =)
Wades & Natika 23+
Meinaan tuo ötökkäjuttu. Kaikki kokkolalaiset aina valitti sääskistä, mutta meidän mielestä siellä ei niitä ollu. Kato kun suhteuttaa sen määrän tähän Kuusamon sääskimäärään :)
Me asuttiin Kokkolassa n. 2,5v ja tosiaan yhden kesän nukuinki ulkona eikä kyllä yksikään sääski haitannu :)
Just tultiin kävelyltä ja nyt on kahdella tenavalla sen näkönen ja tuntunen pää, että lentäviä " kavereita" oli ja PALJON. Siis, pesulle ja rasvaamaan...
Hei,
Minä edustan LR:n tuotteita ja olen erikoistunut/keskittynyt juuri noihin Aloe Vera-tuotteisiin. Omia hyviä kokemuksia on mm. juotavasta geelijuomasta.
Minä olen saanut apua todella huonoon vatsaani, josta olen kärsinyt koko ikäni. Turvotus, vatsakivut ja närästys ovat poissa. Samoin hävisi pahanhajuinen hengitys, joka luultavasti johtui huonosta vatsasta. Lisäksi kynnet, hiukset kasvavat ja voivat hyvin. Yleisvireys on kasvanut!
Ihmiset ovat saaneet apua monenmoiseen vaivaan. Tuo geeli hyönteistenpuremiin ja auringonpolttamiin on ehdoton. Todella vanha konsti! Kolumbuskaan ei suostunut lähtemään taannoin mihinkään ilman Aloeta...
Hyvä hinta/laatu suhde. Ja LR:n tuotteilla laatusertifikaatti. Ei makeutettu esim. sorbitolilla kuin joillakin kilpailevilla yrityksillä, vaan luonnon hunajalla. Palautusoikeus.
lilli-karoliina@suomi24.fi
kerron mielelläni lisää käyttökokemuksia s-postitse.
Viikonloppu oli ja meni, mutta ei tässä nyt mitenkään levännyt olo ole. Mies oli koko lauantain töissä ja yöt meni lapsia rapsutellessa. Tai no, tuota meidän pikku myytä ei näytä sääsket syövän (siis tuota kohta 3-v tyttöä). Mutta kuopus on niiiiin älyttömillä paukamilla joka puolelta, että yöt tosiaan menee itkiessä ja raapiessa. Jopa jalkapohjat on syöty! Jotenki taas tuntuu, että miksi ikinä tultiin tänne takasin, oltas jääty Tampereelle tai Kokkolaan, joissa siis sai kesistäkin nauttia ihan ilman öttiäisiä.
Selkä vaivaa edelleen, enenevissä määrin. Se on tuo oikea persposki, johon sattuu kävellessä paljon ja sitten koko alaselällä on semmonen veemäinen paineentunne ja jomotus. Täytyy mainita asiasta torstaina neuvolassa, vaikka tuskinpa tuolle on paljoa mitä tehdä.
Muutoin nyt olo ihan ok, vauveli on vilkas liikkuja ja viime yönä meillä taas hoidettiin vastasyntynyttä poikaa.. No, viikon päästä luultavasti viimein saan tietää että KUMPI siellä potkiskelee :D
Mukavaa viikkoa kaikille!!
Mianni 22+2